Viimeisimmät artikkelit

On äiti laittanut kystä kyllä

Published by

Niin se joulu mennä puksuttaa! Tulee joka vuosi yhtä nopeasti ja on ohitse ennen kuin huomaakaan. Tässäpä hieman emännän joulutunnelmia lähinnä Joulupäivän aterialta, josta tänäkin vuonna kiitokset kuuluvat äitimuorille =). Jouluaaton syömiset rajoittuivatkin pariin voilla, juustolla ja tuoreella savukalkkunalla päällystettyyn Limpukka -viipaleeseen. Suklaakonvehteja tuli tietysti myös naposteltua ihan huomaamatta siinä lahjapaketteja availlessa ;)

Pöydässä oli perinteisesti lämminsavulohta ja katkarapusalaatilla koristeltuja munanpuolikkaita…

…lisukesalaatteja ja sillejä, jotka eivät jostain syystä mahtuneet kuvaan (juu, en syö silliä!)…

Ja tietysti pöydässä oli myös joulutonttuja!

Makumakun lahjoittamaa palkintoluomukinkkua koristivat omena ja karpalot. Kinkun tosiaan voitin Makumakun arvonnassa. Ihana ylläri! =)

Joulupukki poroineen tervehti keittiön ikkunasta.

Millä strategialla minä istahdin joulupöytään? Fiiliksellä! Jouluruoat eivät ole mitään suurinta herkkuani savukalkkunaa lukuunottamatta, joten joulupöydästä kunnialla selviämiseen ei paljon strategioita tarvittu. Alkuruoaksi maistuivat lämminsavulohi, katkarapukananmunat ja äipän tekemät mummonkurkut.

Pääruoaksi riitti savukalkkuna kotitekoisella sinapilla sekä lisukesalaatit. Kinkkuakin maistoin. Muodon vuoksi. Pitihän sitä maistaa miltä palkintokinkku maistui! Possu ei oikein ole suosikkiruokaani, paitsi rapeaksi paahdettuna pekonina. Kinkkuövereistä ei siis tarvitse huolehtia joulunakaan.

Päätimme tänä vuonna skipata Joulupäivän kahvipöydän jälkkäreineen ja panostaa siihen vasta tänään Tapanina, kun ystäväni liittyy seuraamme viimeiselle viralliselle jouluaterialle. Lahjasuklaat kelpasivat hyvin jälkkäriksi. Onneksi pukki toi niitä tänä vuonna kohtuudella, sillä jouluherkuista juurikin suklaa taitaa olla suurin heikkouteni ;)

Pienissä jouluissa

Published by

Joulurauha on julistettu ja joulun vietto lienee jo täydessä vauhdissa useimmissa suomalaisten kodeissa. Itse aloitan joulun virallisen osuuden vasta huomenna, tai oikeastaan myöhään tänään illalla, joten nyt on hyvää aikaa muistella viime viikkoista pikkujoulua. Perinteisesti suuntasin pääkaupunkiin ja mihinkäs sitä emäntä muualle kuin hyvän ruoan pariin!

Tänä vuonna Klaus K:n American Christmas Grill sai jäädä kun suuntasimme minun toiveestani ensin etkoille Johan & Nyströmille ja sieltä muutaman mutkan kautta varsinaiselle pikkujouludinnerille seuralaisen valitsemaan ravintola Groteskiin.

Johan & Nyströmin oli ehdottomasti nappivalinta! Jos et ole vielä vieraillut kyseisessä Kanavarannan kahvilassa, niin mene ihmeessä! Tunnelma oli ihanan leppoisa, juuri sopiva hetken rauhoittumiseen kaiken jouluhässäkän keskellä.

Valitettavasti valaistus annosten valokuvaukseen oli äärimmäisen huono, enkä muutenkaan viitsinyt julkkisseurassa istuessa hirveästi heilua kameran kanssa pilaamassa muiden joulutunnelmaa. Joten nyt on tyytyminen kakkukuvien sijaan vain näihin muutamaan tunnelmakuvaan.

Johan & Nystömin raakakakut olivat aivan mahtavia! Raakakakut yleensä on! Täyteläisiä, maistuvia ja täyttäviä. Valitsimme omat kakut, mutta söimme ne lopulta puoliksi. Lautaselle valikoitui monesta hyvästä vaihtoehdosta pitkän pähkimisen jälkeen tiramisua ja viikuna-suklaakakkua. Kyytipoikana kahveet.

Jos jostain pitäisi nipottaa, niin nipotan kahvikermasta. Kuten aika monessa muussakin kahvilassa. Ymmärrän, ettei ABC:ltä löydy kookosmaitoa tai -kermaa, mutta täältä olisin kuvitellut voivani sitä saada. No en saanut.. en edes täyskermaa vaan täysmaitoa. Jotain soijapohjaista olisi myös löytynyt. Ehkä se on se perusvegaanin vaihtoehto. Mutta ei tämä homma kahvikermasta jää kiinni! Menen kyllä heti uudelleen, kun joku kaunis päivä jälleen eksyn Ytimeen. Miksi meillä maalla ei ole tällaisia ihania kahviloita?! Koska maalaiset juovat kahvinsa ABC:llä. Siksi.

Kahvilasta matka jatkui masut täynnä raakakakkua pikaiselle visiitille muiden turistien sekaan Senaatintorin Tuomaan markkinoille.

Ja sieltä edelleen lumettomana melko synkeälle Esplanadille. Edes jouluvalot eivät onnistuneet piristämään Espaa mustan talven pimeydessä.

Stockmann ei sen sijaan pettänyt tänäkään vuonna! Ihan mahtavia nämä Stockan talviset maisemat näyteikkunoissa. Hurjan hienoa työtä, jota täytyy vuosi toisensa jälkeen arvostaa. Lapset talloivat innoissaan varpaille useammin kuin kerran tai kaksi, mutta who cares?! Sekaan oli päästävä. Onneksi muita ihastelijoita kaksi päätä pidempänä onnistui pehmoeläinten ihasteleminen melko vaivatta =D

Pesukarhuperhekin valmistutui jo hyvissä ajoin jouluun.

Ja tätä kuppikakkuleipomoa oli aivan mahdoton ohittaa! Vaikka maistiaisia ei oravilta irronnutkaan =D

Myös legolandia oli kaikkine yksityiskohtineen aivan huikea!

Kaupukikierroksen jälkeen odotti päivän kohokohta, Groteskin hämyinen ravintolasali, joka alkoi vähitellen täyttyä ikävän äänekkäistä pikkujouluseurueista ja muista ruokailijoista.

Valitsimme listalta kuuden ruokalajin keittiömestarin yllätysmenun viinipaketilla. Jos jollekin on käsite viinipaketti epäselvä, niin selvennettäköön, että ravintola oli valinnut valmiiksi kuhunkin ruokalajiin sopivan viinin. Eipä tarvinnut juotavia pähkiä ja tuli myös maisteltua sellaisia viinejä, joita itse tuskin olisin osannut valita. Kokemuksena viinipaketti oli hieno, mutta itselleni sikäli hieman turha, että kuusi, vaikkakin pientä lasia viiniä on mulle aivan liikaa. Kolmannen ruokalajin jälkeen jouduin pyytämään tarjoilijalta pientä paussia tarjoiluun, jotta ilta ei olisi päättynyt ikävästi =D. En myöskään syttynyt loppupään makeista viineistä. Kaikkea maistoin, mutta useampi lasillinen päätyi lopulta seuralaisen kumottavaksi.

Sen sijaan yllätysmenuta suosittelen lämpimästi. Ainakin Groteskissa kaikki annokset olivat hyviä ja eteen tuli sellaisia ruokia, joita en missään tapauksessa olisi itse valinnut. Avartavaa! Uusia makuelämyksiä ja jopa pientä itsensä ylittämistä ;). Annoskoot olivat sopivia; ei tullut ähkyä, mutta ei myöskään tarvinnut koukata Mäkkärin kautta illalla kotio.

Ensimmäisenä alkuruokana tarjoiltiin fenkolikeittoa lohichevichellä, viininä saksalaista rosèta. Olisikohan ollut Spätburgunderia? Keitto maistui, vaikka olikin ehkä hieman turhan sitruksinen. Fenkolia en olisi osannut keitosta poimia, ellen olisi tiennyt sitä siellä olevan. Siitäkin huolimatta, että olin vasta pari päivää aikaisemmin kokkaillut fenkoli-porkkanahöystöä kotona.

Toinen alkuruoka sai niskakarvani hippasen kohoamaan =D. Tarjolla oli nimittäin bliniä mateenmädillä ja mäti on yksi niistä ruokalajeista, joita pyrin välttämään. En tiedä onko mädin koostumus hieman ällöttävää vai vain ajatus siitä, että suuni on täynnä kalanmunia. Mutta joka murun söin! Strategiana ”ei mitään yksin vaan kaikki yhdessä”. Viininä aterian kyljessä tarjoiltiin kuivaa saksalaista, Karl Schaeferin rieslingiä.

Alkuruokien jälkeen varsinaisten pääruokien kimppuun! Ensimmäinen pääruoka oli hiillostettua siikaa, ohrattoa ja pikkelöityjä suppilovahveroita. Jälleen lautasella oli jotain, jota en vapaaehtoisesti valitsisi. Sienet ovat nimittäin myös ällötyslistalla. Sienikeitto vielä menee, mutta sienet sieninä ovat jo vähän kyseenalaisia. Mutta nämä pikkelöidyt vahverot maistuivat kyllä! Uskallan ottaa toistekin =)

Siian kanssa tarjoiltiin koko illan lemppariviiniksi noussutta, sitruksista ranskalaista Sancerre La Gravelièrea. Tämä viini täytyy pistää muistiin. Alkosta sitä ei näyttäisi valitettavasti ainakaan hyllytavarana saavan…

Toisen pääruoan myötä päästiin viimein varsinaisen lihan kimppuun! Lautasella oli herkkuani karitsaa kahdella tapaa. Karitsan ylikypsä niska oli aivan suussasulavan loistavaa! Paahtopaisti ei iskenyt yhtä lujaa. Mun puolesta koko annos olisi voinut olla niskasta. Kylkiäisenä perunatryffelipyrettä ja dijon -kastiketta.

Viinikin vaihtui viimein valkoisesta punaiseen. Joskin tämä itävaltalainen Zweigelt ei niin kovin ollut omaan makuun, vaikka punaviineistä pidän ehdottomasti enemmän kuin valkoisista. Lasin sisältö taisi loppujen lopuksi päätyä aika pitkälti seuralaisen suuhun.

Tähän väliin tulikin sitten pidempi breikki, jota toivoin jo ennen toista pääruokaa. Jossain kohtaa tiedonkulku ilmeisesti petti, joten karitsat olivat edessä aiottua aiemmin. Eikä siinä mitään, karitsat mahtuivat hyvin kupuun kyllä, mutta se viini ei tässä vaiheessa enää uponnut yhtä hyvin =D

Myös juustolautanen oli ehkä yksi parhaimmista koskaan! Lautaselta löytyi camembetiä(?) karamellisoitujen pähkinöiden kera, appenzelleria pähkinäleivällä ja sinihomejuustoa viikunahillokkeella. Kaikki hyviä juustoja ja vielä parempia yhdistelmiä. Yhdistelmistä suosikiksi nousi camembert ja karamellisoidut pähkinät, mutta viikunahilloa olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon! Aivan loistavaa ja ilmeisesti itsetehtyä. Sopi kuitenkin mielestäni paremmin valko- kuin sinihomejuuston kaveriksi. Toivottavasti nämä juustot nyt menivät näin… täytyy myöntää, että en tässä kohtaa ollut ehkä enää kaikkein skarpeimmillani =D

Juustojen kanssa tarjoiltiin 17%:sta konjakilla väkevöityä viiniä, joka oli itselleni waaaayyy too much! Aivan liian väkevää siis.

Keittimestarin viimeinen yllätys oli silminsyötävä jälkiruoka; mantelikakkua, luumusorbettia(?) , marinoituja luumuja ja valkosuklaamoussea. Mantelikakku oli hieman vaisu ja luumut olisivat voineet olla pehmeämpiäkin. Annoksen parasta tarjontaa oli ehdottomasti raikas sorbetti. Makean Sauternes -jälkiruokaviini skippasin ja kippasin miltei kokonaan seuralaisen lasiin.

Mutta ei kuutta ilman seitsemättä! Emme kumpikaan olleet vielä saaneet tarpeeksi kakkua päivään, joten tilasimme vielä puoliksi suklaabrownieta kera hillottujen kirsikoiden ja kirsikkajäätelön. Ehdottomasti parempaa kuin mantelikakku, mutta ei silti vetänyt vertoja Johan & Nyströmin raakakakuille ;)

Siinäpä ne, pikkujoulut mun makuun! Ensi vuonna uudelleen, Groteskiin ja jonnekin muualle =)

City -käytävä toivotti vielä hyvää joulua ja niin teen minäkin! Parasta joulua ystävät! Nauttikaa näistä päivistä kukin tavallanne, sillä kohta ne ovat taas ohitse =)

Makoisaa Joulua!

Published by

Paleokeittiön emäntä toivottaa riemukasta, makoisaa ja joutilaista Joulua!

Tervetuloa myös uudistuneeseen Paleokeittiöön! Emäntä on sama vanha, samoin jutut. Mutta josko aina silloin tällöin jonkun uudenkin reseptin tai muun tarinan saisi tuupattua tupaan.

Mutta jottei pelkkää vanhaa samaa, niin myös jotain uutta! Uuden ilmeen ohella uusinta uutta on keittiön osoite. Paleokeittiöön löydät suorinta tietä naputtamalla osoitteeksi lyhyesti ja ytimekkäästi..

paleokeittio.fi

Jos paleo, keittiö tai emäntä eivät ole sinulle ennestään tuttuja, niin raapustelin aiheesta myös pienen esittelytekstin.

Vielä vähän listoja ja maalia uupuu uudistuneesta keittiöstä. Pieni pintaremontti siis jatkunee vielä jonkin aikaa. Toisaalta olo on mukavan kotoinen kun paikat ovat hieman rempallaan. Kyllähän sen jokainen tietää, kuinka näissä remonteissa tuppaa käymään; kaikki kerralla kuntoon tai ei koskaan!

Mielelläni kuulen myös Sinusta, arvoisa vierailija! Sana on vapaa kommenttiosioissa ja yksityisemmin voi edelleen viestittää savumerkein. Kaikki palaute, mielipiteet, kehitysehdotukset, toiveet, tarinat ja terveiset ovat tervetulleita!

Sinä olet tervetullut!

Jouluna, joulun jälkeen ja ensi vuonna! =)

Tykkää myös niin, että halkeet!

Facebook on aina askeleen edellä ja sieltä löytyy myös paljon juttuja, joita ei keittiön seinälle mahdu. Kuten esimerkiksi tämä ajankohtainen valmentajan vinkki =)

Paleoliittinen riisipuuro

Published by

Paleoliittinen riisipuuro äipän tapaan! Äiti pääsi todellakin yllättämään tarjoilemalla Itsenäisyyspäivän aterialla jälkiruoaksi perinteisen lehmänmaidon sijaan kookosmaitoon keitetyllä riisipuurolla. Ja se oli aivan älyttömän hyvää! Jotenkin kermaisempaa kuin perusriisari… Johtunee kookosmaidon suuremmasta rasvapitoisuudesta.

Noniin, nyt moni varmasti miettii paleopipo tiukasti silmille vedettynä, että mikä ihmeen paleoliittinen riisipuuro?! Sehän on täysi mahdottomuus! Pelkkä ajatuskin on täysin absurdi. Sellaista ei vain ole olemassa! Kyllä kyllä, myönnän auliisti, että asiassa on näkökulmasta riippuen pieni tai ISO ristiriita. Tiukka paleototuus nimittäin on, että riisistä ei saa paleota keittämälläkään.

Noh, täyspaleoistit viettäkööt edelleen joulunsa ilman älyttömän hyvää riisipuuroa. Me muut voimme kuitenkin valita vähemmän ongelmaisen kookosriisipuuron. Ja koska joulu on vain kerran vuodessa, niin mun paleofilosofiani kestää kyllä lautasellisen ihan perinteistäkin riisipuuroa. Mutta, jos voin valita, niin säästän itseni maidon haittavaikutuksilta ja valitsen ehdottomasti tämän (semi)paleoliittisen puuron.

SEMIPALEOLIITTINEN RIISIPUURO ala ÄIPPÄ

  • ~1 l vettä
  • 2 dl puuroriisiä
  • 4 dl kookosmaitoa
  • sopivasti himalajansuolaa
  • vaniljansiemeniä tangosta
  1. Kuumenna vesi kiehuvaksi. Mausta suolalla ja lisää riisit.
  2. Keitä niin kauan, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Tarkoittanee myös, että riisi on kypsää. Lisää tarvittaessa vettä, jos neste on jo imeytynyt, mutta jyväset ovat edelleen ”kovia”.
  3. Lisää riisin juokkoon kookosmaito ja vaniljansiemenet.
  4. Jatka keittämistä miedolla lämmöllä hauduttaen, kunnes puuro on valmista. Muistaa hämmentää välillä, jotta puuro ei jämähdä kattilan pohjaan.
  5. Tarjoile kera ceyloninkanelin (ja kookossokerin).

Ruusuiset joulukaalit

Published by

Kuinka ruoasta kuin ruoasta taiotaan jouluinen? No lisäämällä joukkoon tietysti piparkakku-maustetta tai tässä tapauksessa vain jouluista kanelia!

En ole koskaan oppinut pitämään ruusukaalista. Kokeiltu on muutaman kerran kotioloissa ja pariin otteeseen ravintolassa, jossa mieluiten työnnän pienet kaalipallukat lautasen sivuun. Viime viikkoina ruusukaalit ovat hyppineet silmille useammassakin eri yhteydessä, mutta muistaakseni viimeisen sysäyksen ja inspiraation tarjosi Luolalaboratorion facebook -sivu.

Hetken aikaa googlettelin läpi erilaisia ruusukaalireseptejä. Päädyin lopulta Kauneus & Terveys -lehden sivuille, josta löytyi tämä, hieman hullulta kuulostava resepti. Ruusukaalia ja kanelia… whaaaat?! Oli ihan pakko kokeilla. Ja kuten jo ehdinkin UP:n fb -sivulla toteamaan, niin tästä tulisi joko hirmu hyvää tai tosi pahaa. Hieman muokkasin reseptiä paleon suuntaan ja hyväähän siitä tuli =)

Aina välillä kannattaa törkkiä itseään tuttujen ympyröiden ulkopuolelle, sinne muodikkaalle epämukavuusalueelle. Joku kaunis päivä yllätys saattaa olla positiivinen! Mieltymykset ja makuaisti muuttuvat vuosien mittaan, entisestä inhokista saattaakin tulla hetken herkku. Nähty ja koettu! Monen monituista kertaa.

Mun yksi lempisanonta kuuluu… ”Et tiedä, ellet kokeile.”. Ole rohkea ja kokeile! Ja jos et tällä kertaa tai heti ensi yrittämällä ihastunut, niin kokeile heti ensi vuonna uudelleen!

JOULUISET RUUSUKAALIT

  • ~1 1/2 300 gramman rasiaa ruusukaaleja
  • 1 isohko sipuli
  • 1 isohko tai pari pienempää valkosipulinkynttä
  • ~1/2 tl jauhettua Ceyloninkanelia
  • ~1 1/2 dl kookosmaitoa
  • CocoVin kookosöljyä kuullottamiseen
  • maustamiseen sopivasti suolaa ja rouhittua mustapippuria
  • viimeiseen silaukseen ~2 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
  1. Huuhtele ruusukaalit, poista aikansa eläneet lehdet ja suurimmat kannat. Puolita keskikokoiset ja leikkaa isommat neljään osaan. Pienet toimivat hyvin sellaisenaan.
  2. Esikeitä ruusukaalit suolalla maustetusssa vedessä ~5 minuutin ajan –> valuta siivilässä.
  3. Pilko sipuli pieniksi kuutioiksi ja kuullota ~10 min keskilämmöllä kookosöljyssä pannulla välillä sekoittaen yhdessä puristetun valkosipulinkynnen ja kanelin kanssa.
  4. Lisää pannulle, sipuli-kaneli-valkosipuli -seoksen joukkoon valutetut ruusukaalit ja kookosmaitoa. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella. Sekoita ja anna hautua kasarissa kannen alla miedolla lämmöllä ~10 minuuttia välillä sekoittaen. Lisää tarvittaessa kookosmaitoa tai notkista vedellä.
  5. Ripottele valmiiden ruusukaalien päälle pannulla tai uunissa kullanruskeiksi paahdettuja pinjansiemeniä. Varo, etteivät pala! Itselläni oli lohi uunissa, joten tuikkasin pinjansiemenet pellille ja mukaan ~5-7 minuutiksi ylimmälle tasolle (175 tai 200 astetta, en muista enää :D).

Ihan mahtava lisuke joulupöytään! Ruusukaalin vihaaja (ex) suosittelee lämpimästi muitakin vihaajia kokeilemaan. Saattaa mieli muuttua ;)

Epäonniset bollerot

Published by

Piparibollerot ovat tämän joulun hitti – yhden keittiön hitti, hah hah! Olen ollut niin fiiliksissä näistä piparkakun makuisista pienistä pallukoista, että päätinpä tekaista sellaiset tänä vuonna kiitokseksi menneestä kaudesta valmennettaville ja muutamille muille arvostamilleni ihmisille. Korkeista fiilareista huolimatta lupaan, että tämä on viimeinen postaus piparibolleroista Paleokeittiöön! Tänä vuonna ;)

Mikä kumma siinä on, että silloin, kun toivoisi kaiken menevän putkeen ja haluaisi onnistua enemmän kuin koskaan, niin homma menee ihan mönkään?! Olin pyöritellyt kokeilevia, mutta hyvinkin onnistuneita bolleroita jo moneen kertaan ennen näitä. Nyt taikina epäonnistui täysin! Maku ei ollut kohdallaan ja pallukoista tuli omaan makuun aivan liian sitkeitä ja kosteita. Näistä bolleroista oli piparkakkutaikina kaukana! Ja ainoa asia, jonka laiskuuttani tein toisin oli raaka-aineiden tuplaaminen. Samat asiat, eri määrät ja epäonnistunut lopputulos, jota yritin epätoivoisesti paikata pyörittelemällä kosteat bollerot kookoshiutaleissa ja mantelirouheessa. Tosin raaka-aineiden tuplaamisen seurauksena jouduin pyörittämään myös tehosekoitinta hieman enemmän kuin aiemmin, jotta sain kaikki ainekset sopivasti pienittyä ja sopivasti sekaisin.

Voi mua ääliötä, manasin ja murjotin. Miksi piti taas olla nokkela ja tunkea kaikki samaan satsiin? Miksi en tehnyt kuten ennenkin ja valmistanut kahta erillistä satsia. Koska kiireessä iski laiskuus. Siksi. Hmmmm, mites sitä sanotaankaan… ”kiireessä ei synny kuin…”. Niinpä niin. Päätin jo harmituksissani, että näitä en kyllä kenellekään veisi! Eikä ollut riittävästi aineksia tai aikaa aloittaa alusta. Ihan kiva idea, mutta olkoon, stna! Bollerot jääkaappiin ja se siitä.

Päätöksen jälkeen kuvittelin piparibolleroiden unohtuvan ja ketutuksen laantuvan. Mitä vielä! Harmitti edelleen ja jatkoin itsekseni kiukuttelua. Karvakorville kiukuttelu kun on jokseenkin turhaa. Sieltä suunnalta ei sääliä tipu, vaikka seisoisin päälläni kiroamassa.

Aloin miettiä, että miksi mä nyt ylipäätään näitä bolleroita lähdin väsäämään. Todistaakseni olevani täydellinen bolleroleipuri?! En sentään… Kyse oli muistamisesta, ei kokkaustaidoista. Halusin näin joulun kynnyksellä jollain pienellä tapaa muistaa ja kiittää ihmisiä, joiden kanssa olen tämän raskaan syksyn masentavina, jopa epätoivoisina aikoina saanut viettää monia hyviä hetkiä. Halusin muistaa ihmisiä, jotka ovat tuoneet iloa elämääni, antaneet mun ”toteuttaa itseäni” ja auttaneet edes hetkeksi unohtamaan elämän eteen tuomat haasteet ja vaikeudet. Halusin kiittää luottamuksesta ja siitä, että he ovat valinneet juuri mut osaksi omaa elämäänsä ja jakamaan myös omia haasteitaan. Ja kiitokseksi myös kaikesta siitä, mitä olen heidän kanssaan saanut oppia yrittäessäni opettaa heitä. Hienoja hetkiä, iloisia ja surullisia sekä kaikkea siltä väliltä.

Tarvitsinko tämän sanoman viestimiseen täydellisiä bolleroita? No en tarvinnut, joten menin, pakkasin bollerot pieniin nyytteihin ja kuljetin ne pienessä, vihreässä kylmälaukussa vastaanottajille. Siinä naruja sitoessa palasi myös hyvä mieli. Koska joskus tärkeintä on vain ajatus tekojen takana. Vaikka bollerot eivät tarjoaisikaan täydellistä, joulun tunnelmasta muistuttavaa makuelämystä, niin ainakin ne antaisivat sen pienen ilahtumisen hetken kun pussukka vaihtaa omistajaa =)

Suomi <3 Paleo – Johanna L.

Published by

Vuoden viimeistä haastettelua viedään! Suomi <3 Paleo -haastettelusarja jää nyt joulutauolle keräämään uutta puhtia, mutta palaa Paleokeittiöön taas vuoden 2014 alussa. Vai palaako? It`s up to You, guys! =)

Sitä ennen toivotamme kuitenkin vielä tervetulleeksi pirtsakan paleo- ja crossfit -typykän Tampereelta. Sana on sinun, Johanna L.!

Kerro hieman itsestäsi…

  

Olen Johanna, 28 vuotias kesällä diplomi-insinööriksi valmistunut Tamperelainen. Harrastan lenkkeilyä yksin sekä koiran kanssa ja perinteisellä kuntosalilla yksin käyminen vaihtui syyskuussa CrossFittiin, joka on vienyt sydämeni täysin!

Koska ja kuinka tutustuit paleo ruokavalioon?

Tutustuin paleo-ruokavalioon kunnolla toukokuussa 2013, kun aloin käyttään Instagramia. Siellä törmäsin heti paleotyyppeihin ja kiinnostuin heidän kokemuksistaan sekä ruokavalion hyödyistä autoimmuunisairauksissa. Siitä lähtien olen ollut on-off-suhteessa paleoon ja tällä hetkellä olen sitä mieltä, että melko tiukka paleo on ehdottomasti minulle hyvä elämäntapa.

Miksi syöt, kuten syöt?

Vuonna 2011 mulla diagnosoitiin krooninen munuaiskerästulehdus (IgA-nefropatia), joka on tuntemattomista syistä aiheutuva autoimmuunitauti. Hoitomuodoiksi lääkärissä neuvottiin verenpaineen tarkkailu ja hoito eli käytännössä terveelliset elämäntavat, normaalipainon ylläpito, sopivasti liikuntaa ja tupakoimattomuus. Halusin välttää verenpainelääkityksen, jonka vuoksi päätin muuttaa elintapani, jotta laihdun normaalipainoiseksi ja olen mahdollisimman terve. Tämä on johtanut nykytilaan eli paleoon, jossa pyrin suosimaan niitä ruoka-aineita ja -tapoja, jotka saavat minut voimaan hyvin ja välttämään niitä, jotka tekevät huonoa.

Olen huomannut paleon tukevan terveyttä myös siten, että ennen niin perinteiset syys- ja kevätflunssat ovat jääneet kokonaan unholaan. Viimeiset pari vuotta onkin mennyt tasaisesti terveenä, joka on hyvä, sillä perussairauteni IgA näyttäytyy aina, kun minulla on jokin tulehdustila elimistössä.

Millainen on Sinun paleoideologiasi?

Paleo on minun mielestäni aate, jota on tulkittava omista lähtökohdista. Omalla elinympäristöllä on mielestäni suuri vaikutus siihen, millaista paleo on. Ei ole yhtä ja oikeeta tapaa, on vain se oma tapa, joka ei välttämättä sovi kenellekään muulle. Siinä mielessä ei ole vääriä tapoja olemassakaan. Mutta toisaalta taas kaikkia paleoilijoita kuuluisi yhdistää nimenomaan se oman kehon kuuntelu ja oikean nälän mukaan syöminen (ruoka-ajat voivat olla 2-24h, keho kertoo kyllä!).

Jo ennen paleoon tutustumista, huomasin gluteenin haittavaikutukset, joten viljat ovat jääneet pois ruokavaliostani. Tärkkelyspitoisia hiilihydraatteja koen tarvitsevani vain rankkojen liikuntasuoritusten jälkeen, sillä muulloin ne eivät tue painonhallintaani puhumattakaan energisestä olosta.

Viimeisin huomioni on kohdistunut krooniseen nuhaan, johon huomasin tiukasta paleosta olevan apua. Tästä syystä elän tätä nykyä täysin maidottomasti, kunnes nuhaoireet ovat vähintään historiaa.

Valkoisen sokerin sijaan pyrin aina käyttämään luonnollisia vaihtoehtoja, kuten hedelmiä, hunajaa tai vaahterasiirappia, mutta niitäkin vain mahdollisimman harvoin. Mielestäni marjat ja hedelmät riittävät makeutukseen.

En myöskään ajattele aterioista perinteisesti, että tiettyjä ruokia syödään tietyillä aterioilla. Aamupalaksi sopii aivan hyvin jauhelihakastike kasvisten kera kuin makea puurokin. Syön siis mitä haluan ja niin kauan, kunnes olen tyytyväinen. Mitään ruoka-ainetta en ole itseltäni kieltänyt, sillä se sotkee mielitekojani. Kun kaikki ruoat ovat samanarvoisia, sitä valitsee automaattisesti niitä hyviä, itselle sopivia ja terveellisiä vaihtoehtoja ja määriä, ja elämä on yhtä nautintoa! Tällä tapaa elämäntapaan sopii siis myös ne harvat erikoistilanteet (poikkeukset), jolloin nauttii hyvillä mielin myös niitä täysin ei-paleo-ruokia, jotka keho yksittäisinä tapahtumina myös kestää, kun se on paleon vuoksi niin hyvässä kunnossa.

Kuinka muut ovat suhtautuneet ruokavalintoihisi?

Syömistapani ovat aiheuttaneet kummastelua tuttavissani. Kommentit ovat kylläkin vähentyneet sen jälkeen, kun kaikki huomasivat minun laihtuneen (yli 20 kiloa) ikuisesta ylipainoisesta hoikaksi ja vieläpä pysyneen saavutuksessani tuosta vain. Tästä syystä minulta tullaan usein kysymään neuvoa, ja olen oppinut puheissani varovaiseksi ja ehkä myös hieman ympäripyöreäksi. Parasta on sanoa aina vain, että vältän ruokia, joiden olen huomannut aiheuttavan huonoja vaikutuksia ja suosin hyviä, ja tarkentaa vain kysyttäessä.

Paleo on joidenkin mielestä erikoista ja vaikeaa, ja erityisesti paleon terveyshyödyt aiheuttavat keskustelua, sillä jokaiselle ruokaan liittyvälle terveysväitteelle löytyy puoltava sekä vastustava tutkimusperuste. Näistä syistä kuuntelenkin nykyään vain omaa kehoani, testailen, ja teen, mitä tykkään, ja välttelen keskusteluja tuttavien kanssa aiheeseen liittyen. Monelle ruoka-asiat ovat yhtä herkkiä kuin politiikka ja uskonto, joten olen todennut, että mun mielipiteiden on parempi pysyä netissä omassa ja muiden samanhenkisten blogeissa. Kannustusta tapoihini olen lähinnä saanut blogini sekä Instagram-tilini kautta ja lopulta aina myös läheisiltä.

Mikä on lempipaleoruokasi?

Mitään yhtä jatkuvasti lempiruokana pysyvää juttua minulla ei ole vaan ne tuntuvat vaihtelevan kausittain. Näin talven lähestyessä olen huomannut pitäväni erityisesti lämpimistä kasviksista, joita tykkään syödä melkeinpä joka aterialla. Tämän hetken lemppari on ehdottomasti kookosöljyssä paistettu kana-sipuli-paprika-ruusukaali-setti, jota syön mieluusti aamupalaksi hedelmien kera.

Mitä paleoruokaa tarjoaisit paleovastaiselle ystävällesi?

Hyvin paistettu sisäfilepihvi uunikasvisten ja bataattiranskalaisten kera.

Millä herkuttelet? Mikä on lempipaleoherkkusi?

Paleoon sopivista raaka-aineista leivotut suklaacookiet sekä paleobanaaniletut.

Oletko jonkin tai useamman ruoka-aineen suhteen ehdoton?

Gluteenista olen ehdoton, mutta kyllä mä senkin edessä taivun pari kertaa vuodessa, kun tulee vastaan (”yolo”) tilanne, jolloin se on sen arvoista. Lisäksi myös maitotuotteet, palkokasvit, valkoinen sokeri ja kaikki viljat ovat pois ruokavaliostani, mutta mitään en ota niin vakavasti, etteikö heittelehtivä elämä voisi tehdä poikkeuksia ruokiini. Paitsi rypsiöljyyn en koske pitkällä tikullakaan! Ruokailun pitää olla kuitenkin stressitöntä.

Mikä on paleolla parasta?

Hyvä olo ja energisyys, hyvät yöunet, terveenä pysyminen, ei vatsavaivoja, nälkä tuntuu mukavalta tullessaan ja se, miten paleo tukee crossfitissä menestymistä sekä palautumisia.

Mikä on ollut paleotaipaleella haasteellisinta?

Haasteellisimmaksi olen kokenut löytää Suomesta lihoja, jotka olisi tuotettu kyseiselle eläimelle sopivien luonnonmukaisten tapojen mukaisesti. Tätä ja tähän liittyvää hintavuutta olen ratkaissut sillä, että pyrin valitsemaan mahdollisimman eettisiä, vähärasvaisia ja lompakkoystävällisiä tuotteita ja panostamaan erityiseen priimaan aina mahdollisuuksien salliessa.

Mitkä 3-5 vinkkiä antaisit paleota harkitsevalle tai aloittelevalle?

  1. Aloita pienillä muutoksilla esimerkiksi vähentämällä normaalisti syömiesi maitotuotteiden määriä päivittäin ja pyri täysrasvaisiin ja luomuihin tuotteisiin.
  2. Leivo normaalin leivän tilalle esimerkiksi mun blogista löytyvällä ohjeella paleobanaanileipää. Netti on helppoja ja herkullisia ohjeita pullollaan!
  3. Vaihda paistorasvat kookosöljyyn ja voihin.
  4. Lisää kasvisten ja rasvan määrää joka aterialle.
  5. Syö, kun on nälkä ja kunnes ei enää ole nälkä!

Minkä reseptin haluaisit jakaa muille?

Reseptinä meinasin jakaa tuon leivän, mutta koska se löytyy blogistani, niin sen voi vilasta sieltä! Olen muokannut alkuperäistä ohjetta enemmän suomalaiseen makuun sopivaksi. Leivon sitä melkein viikottain, kun se on niin helppo, ja voisin luvata, että sen maistamisen jälkeen et tule haikailemaan viljaisten leipien perään.

Tuon sijaan haluaisin jakaa herkullisen lempparipuuroni reseptin, jota en olekaan blogiini kirjoitellut!

PALEOPUURO (puolukkaversio)

  • 3 kananmunaa (kaksikin riittää riippuen nälästäsi)
  • 1 banaani (pilkullinen/tummahko)
  • 1 dl täysirasvaista kookosmaitoa
  • 2 rkl kookosjauhoa
  • 0,5 tl merisuolaa
  • (n. 1tl hunajaa, jos banaani raaka/keltainen)
  • 0,5 dl puolukoita
  • 0,5 dl jäisiä mustikoita

Riko munat kylmälle paistinpannulle. Lisää myös haarukalla muussattu banaani, kookosmaito, jauhot, suola, mahdollinen hunaja ja (jäiset) puolukat. Laita levy täysille ja sekoita ainekset mahdollisimman tasaisesti puisella haarukalla. Jatka sekoitusta (älä pysäyttele), kunnes seos kiehuu, sakenee ja muuttuu puuromaisesti. Tämä vaihe on yleensä nopea. Lopeta ja tarjoile, kun koostumus on mieleisesi! Tarjoa jäisten mustikoiden kera!

Reseptiä on helppo muokata:

  • Vaihda puolukat makeampiin marjoihin ja jätä banaani kokonaan pois.
  • Makeuta puolukkapuuro päälle laitettavilla hedelmillä.
  • Lisää puuroon kookosjauhojen sijaan mantelijauhoja, ja banaanin sijaan pieneksi raastettua porkkanaa tai bataattia. Tällöin puuroon voi paistaa ensimmäisenä esimerkiksi sipulia kookosöljyssä ja eilisen kanan jämät. Tällöin pannu on kuitenkin kuuma, joten sille lisätään kaikki muut aineet ja viimeiseksi vasta munat, sekä ollaan nopeita :)
  • Suolaista puuroa on sopiva maustaa esimerkiksi 1-2tl tomaattipyreellä, oreganolla ja muilla yrteillä ja sivuun sopii hyvin myös tuoreita kasviksia!

Lisää Johannan ajatuksia ja reseptejä löydät hänen ”Move Live Enjoy” -blogistaan. Johanna löytyy myös Instagramista. Käykäähän tutustumassa tämän paleoneitosen elämään!

Kuvat Johannan arkistosta.

Kiitos, kiitos, kiitos sinä tuntematon kaimani avoimuudestasi ja osallistumisesta haastetteluun! Toivotan kovasti tsemppiä kokeilujesi pariin sekä tietysti aivan mahtavaa joulunalusaikaa Tampereelle! =)

HUOM HUOM HUOM! Suomi <3 Paleo jää joulutauolle. Olet tervetullut mukaan jakamaan oman paleotarinasi taas ensi vuonna!

Tule Sinäkin mukaan ”Suomi <3 Paleo” -haastattelusarjaan! Kaikki haastattelut ja aiheeseen liittyvät postaukset löydät kätevästi yläpalkin ”Suomi <3 Paleo” -nakkulan alta.

Suomi <3 Paleo

Piparibollerot vol. 2

Published by

Ne aidot ja oikeat! Kyllä! Tuotekehittely tuotti tulosta, joten laitetaan nyt ensimmäisen adventti-sunnuntain kunniaksi jakoon vuoden 2013 virallinen piparibollero-ohje. Ennen kuin vuoden lopussa herään, että hei, joulu meni jo! Ja näistäkin on iloa vasta vuoden päästä.

PIPARIBOLLEROT vol. 2 (~15 kpl)

  • 2 dl saksanpähkinöitä
  • 1 dl pehmeitä taateleita
  • 1 dl luomurusinoita
  • 2 rkl lucuma -jauhetta
  • ~1 rkl vaahterasiirappia
  • ~1 rkl CocoVin kookosöljyä
  • reilu 2 tl piparkakkumaustetta
  • sopivasti murskattuja manteleita tai mantelirouhetta
  • hieman ceyloninkanelia
  • hieman himalajansuolaa
  1. Murskaa mantelit karkeaksi rouheeksi veitsellä tai tehosekoittimessa. Jätä “mantelirouhe” hetkeksi sivuun odottelemaan.
  2. Surauta tehosekoittimessa saksanpähkinät, taatelit ja rusinat karkeaksi mömmöksi. Myös ”jauhot” voi lisätä jo tässä vaiheessa tai seuraavassa.
  3. Laita loput ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä taikinaksi.
  4. Tsekkaa maku, täydennä tarvittaessa tai kaavi taikina ulos blenderin purkista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että piparinmaku syvenee ajan myötä ennen kuin lyö sekaan vielä sen kolmannen tai neljännen teelusikallisen piparkakkumaustetta ;)
  5. Sekoita joukkoon vielä mantelirouhe manuaalisesti ennen kuin aloitat pullanpyörityksen.
  6. Pehmennä taikina sormien välissä, pyöritä bolleroita, paina kuvioita tai survo suklaamuotteihin, kuten itse tällä kertaa tein.
  7. Anna maustua jääkaapissa ainakin parisen tuntia, mieluiten puolisen vuorokautta. Voitanee myös pakastaa myöhempää käyttöä varten. En vielä kokeillut, mutta ajatus oli.

Kokeilin myös kolmatta versiota, josta tuli myöskin ihan kelpo bolleroita, mutta jotka eivät kuitenkaan aivan vetäneet vertoja tälle viralliselle reseptille. Jos lucuma tuntuu liian eksoottiselta raaka-aineelta, niin sen voi tarvittaessa korvata kookosjauholla. Todennäköisesti myös mantelijauholla. Kolmosissa korvasin myös vaahterasiirapin CocoVin kookossokerilla. Olivat ehkä hieman hankalampia työstää, mutta taipuivat näissä taitavissa sormenpäissä bolleroiksi kyllä ;)

Eiväthän nämä mitään luolamiehen bolleroita ole, mutta aivan varmasti se parempi vaihtoehto perinteiselle piparitaikinalle. Vaikka kyllähän näilläkin vatsansa kipeäksi saa, jos vetää ns. överit tai vatsa ei kestä pähkinöiden sulattelua. Myös sokeriaddikteille varoitus; koukkuun jää. Helposti. Joko kokeilit? ;)

P.S. Ensimmäinen, se suklaisempi versio löytyy täältä.

Suomi <3 Paleo – Riikka S.

Published by

Viikon vieras vie meidät jälleen rakkaan(? ;)) kotimaamme rajojen ulkopuolelle. Tällä kertaa emme kuule paleomietteitä ihan Ranskasta asti, mutta Tanskasta kyllä! Ihailtavan aktiivisia nämä ulkosuomalaiset. Tervetuloa Paleokeittiön vieraaksi, Riikka S.!

Kerro hieman itsestäsi…

Nimeni on Riikka S. Olen 31-vuotias ja asun Tanskan Aarhusissa, jossa opiskelen psykologiaa. Tanskaan muutin 6,5 vuotta sitten miehen perässä ja tälle tielle olen jäänyt. Olen sittemmin mennyt naimisiin samaisen miehen kanssa, ja meillä on 3,5-vuotias Ronja-tyttö. Suomesta lähdin saksan kielen maisterinpapereiden kanssa, mutta muutaman vuoden työskentelyn jälkeen uskaltauduin aloittamaan ihan uuden uran, ja aloin lukemaan psykologiaa Aarhusin yliopistossa. Liikunta on iso osa elämääni: treenaan lähestulkoon päivittäin joko crossfit:iä salilla tai juoksen metsäpoluilla. Käyn myös useamman kerran vuodessa juoksemassa puolimaratonin.

Koska ja kuinka tutustuit paleo ruokavalioon?

Olen aina ollut enemmän tai vähemmän kiinnostunut ruokavalion vaikutuksesta terveyteen ja yleiseen hyvään oloon. Aktiivinen elämäntapa pakottaa väkisinkin kiinnittämään huomiota siihen, mitä syö, koska ilman toimivaa ravintoa energiaa ei riitä eikä kroppa toimi, kuten haluaisi. Jätin punaisen lihan pois ruokavaliostani 18-vuotiaana Yhdysvalloissa viettämäni vuoden jälkeen, koska olin niin kurkkuani myöten täynnä ruokaa. Elin ilman punaista lihaa lähes 13 vuotta, ja ruokavalioni koostui lähinnä täysjyväviljasta, kanasta, kalasta, kasviksista, hedelmistä ja vähärasvaisista maitotuotteista. Tunsin syöväni erittäin terveellisesti, mutta kroppa oli usein eri mieltä: Vatsa oli jatkuvasti turvoksissa ja kipeä, ja kärsin jatkuvasti kamalista ilmavaivoista. Olo oli usein väsynyt ja nuutuinen, olin jatkuvasti nälkäinen ja erityisesti makeannälkä vaivasi. Pari vuotta sitten tajusin viimein, että kärsin ärtyneestä paksusuolesta ja tajusin vihdoin vähentää viljatuotteiden ja hedelmien syöntiä, mikä auttoi kummasti vatsavaivoihin. Punaisen lihan lisäsin ruokavaliooni taas viime keväänä, koska kaipasin salitreeneihin uutta puhtia. Samoin aloin myös korvaamaan hiilihydraatteja proteiineilla ja hyvillä rasvoilla. Varsinaisen Paleo-ruokavalion noudattamisen aloitin alkusyksystä Kukka Laakson ”Haluan olla minä” –kampanjan myötä. Paleo on ollut pinnalla jo muutamien vuosien ajan täällä Tanskassa ja olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua siitä, onko se toimiva vaihtoehto vai ei. Maito- ja viljatuotteiden poisjättäminen oli kuitenkin hirvittänyt minua ennen, koska rahka, raejuusto ja ruisleipä olivat olleet niin iso osa päivittäistä ruokavaliotani. Kukan (ja Samin) innoittamana ajattelin, että ainahan sitä voi kokeilla ja sitten voi palata takaisin samaan ruokavalioon, ellei se tunnu hyvältä. Tälle tielle olen kuitenkin toistaiseksi jäänyt, enkä haaveile takaisin entiseen ruokavaliooni.

Miksi syöt, kuten syöt?

Ironista on, että kaikkien yleisten terveysoppien mukainen ruokavalio, joka sisältää paljon täysjyväviljaa, vähärasvaisia maitotuotteita ja kasviksia mutta vain vähän lihaa, toi minulle valtavat vatsavaivat sekä väsyneen ja voimattoman olon. Nyt ruokavalioni koostuu lähinnä hyvistä proteiinilähteistä, hyvistä rasvoista sekä kasviksista ja marjoista. Nykyinen ruokavalio antaa minulle paljon enemmän energiaa päivään, en ole koko ajan (makean-)nälkäinen ja kun nälkä tulee, se on sitä ”aitoa” hyvää näläntunnetta, joka saa tekemään mieli kunnon ruokaa eikä vain pikaratkaisuja. Aloitan päivän pirtelöllä, jossa on pakastemarjoja, heraproteiinia ja kookosöljyä. Lounaaksi syön salaattia/kasviksia/raakaraastetta ja lihaa/kalaa/kanaa. Iltapäivällä syön hedelmää ja pähkinöitä. Iltaruoaksi lounaan tapaa vihanneksia ja lihaa. Iltaherkuksi proteiinimarjapirtelöä tai pähkinöitä. Lounas on helppo tehdä evääksi mukaan edellisen illan ruoan jäljiltä, ja pähkinät kulkevat helposti repussa mukana eväänä. Aamupuuron vaihtaminen marjaproteiinipirtelöön on tuonut aamutreeneihin kunnolla uutta puhtia, eikä nälkä iske heti tunnin jälkeen.

Millainen on Sinun paleoideologiasi?

En tunne edustavani tiettyä ideologiaa ruoan suhteen, syön sitä, mikä toimii parhaiten juuri minun kropalle ja jonka olen todennut parhaimmaksi juuri minun hyvinvoinnille. Tajusin vasta hiljattain, että oikeastaan ruokavaliotani voisi kutsua ”paleoksi” tai kivikauden ruokavalioksi, josta niin paljon on puhuttu. Sokeri, valkoinen vilja, leivät ja pastat ovat karsiutuneet lähes kokonaan pois. Silloin tällöin syön kylässä leipää (Tanskassa leipä on olennaisena osana lähes jokaista ateriaa). Huomaan, että vatsani kestää viljatuotteita nyt paremmin, jos syön niitä harvakseltaan, kun olen jättänyt ne arkipäivän ruoasta kokonaan pois. Heikkouteni on vieläkin vastavalmistettu italialainen maitojäätelö, jota myydään meidän kadunkulmassa. Mutta ehkä osaan kohta itse valmistaa sille täydellisen paleo-korvikkeen, marjaproteiinipirtelö tulee jo tosi hyvänä kakkosena.

Kuinka muut ovat suhtautuneet ruokavalintoihisi?

Mieheni on ollut todella kannustava ja tyytyväinen uuteen ruokavaliooni. Ensinnäkin meillä tarjoillaan nyt punaista lihaa, mitä ennen en syönyt, mikä on hänen mielestään maailman paras juttu. Hän ei nimittäin ole mikään ruoanlaittaja, joten hän ei ole ennen viitsinyt itselleen pihvejä paistella, kun minä en ole syönyt. Lisäksi hän on mielissään siitä, etten enää kaasuttele kaiken iltaa vatsavaivojeni takia. Mieheni ja tyttäreni ovat myös vaihtaneet puuron ja jogurtin minun aamupirtelöön. Muualla en viitsi erityisesti ruokavaliotani mainostaa tai esitellä. Kaikki tietävät, että pyrin syömään terveellisesti, mutta vilja- ja maitotuotteiden poisjättäminen on monelle täällä Tanskassa vielä niin iso shokki, etten viitsi tehdä asiasta kylässä isoa numeroa. Puolikasvissyöjänä ollessani sain jo tarpeeksi selitellä, miksi en syönyt sikaa tai nautaa, joten en näe tarpeekseni herättää jälleen huomiota ruokavaliollani, joka ei nyt sisällä vilja- ja maitotuotteita.

Mikä on lempipaleoruokasi?

Lempipaleoruokani on ehdottomasti minun marjaproteiinipirtelö, johon laitan pakastemarjoja, joskus banaania, mustikkaheraproteiinipulveria ja kookosöljyä. Rakastan myös hyviä juuresraasteita, johon laitan kaalia, punajuurta, porkkanaa, omenaa, saksanpähkinöitä, varsiselleriä ja avokadoa. Nykyisin arvostan myös hyvää pihviä hyvän punaviinilasillisen kanssa.

Mitä paleoruokaa tarjoaisit paleovastaiselle ystävällesi?

Tekisin juureskeiton kauden parhaista juureksista, lisäisin siihen kookoskermaa ja tarjoasin sen paleoleivän kanssa.

Millä herkuttelet? Mikä on lempipaleoherkkusi?

Herkuttelen pähkinöillä, manteleilla ja kuivatuilla taateleilla ja rusinoilla. Rakastan myös pirtelöä, joka on lähes yhtä hyvää kuin jäätelö. Proteiinilätyt olivat myös suuri menestys meidän perheessä. Olen vasta juuri ostanut raakasuklaata, josta aion tehdä suklaapirtelöä ja suklaajäätelöä. Ehkä niistä tulee uusimmat lempiherkut!

Oletko jonkin tai useamman ruoka-aineen suhteen ehdoton?

Ensimmäisen kuukauden olin täysin ehdoton viljatuotteiden, maitotuotteiden ja sokerin suhteen. Nyt olen hieman löysempi, ja voin syödä joitakin näistä pienissä määrin silloin tällöin. Joskus on helpompi tehdä myönnytyksiä itselleen esim. kylässä ollessani, kuin alkaa selittämään eri ruoka-aineiden vaikutuksista asiasta perehtymättömille. Valkoinen vilja ja sokeri tuovat kyllä useasti yleisesti huonon olon, turvotuksen ja lisääntyvän makeannälän, joten niitä yritän välttää ennen kaikkea.

Mikä on paleolla parasta?

Parasta paleossa on ehdottomasti sen mukanaan tuoma kokonaisvaltainen hyvä olo, samalla että ”saa” syödä hyvää ja laadukasta ruokaa, joka maistuu todella hyvältä.

Millaisia positiivisia vaikutuksia paleolla on ollut elämääsi?

En ole koskaan ennen ollut yhtä hyvässä kunnossa kuin nyt. Salilla jaksan nostaa ja treenata paremmin, mitä koskaan ennen olen jaksanut. Arkena minulla riittää energiaa treenaamiseen, haastaviin opintoihin ja perhe-elämän pyörittämiseen. Unen laatu on hyvää (ellei tyttö nyt herätä yöllä), ja nukahdan illalla helposti. Kynnet, iho ja hiusten kunto on parantunut kummasti. En kärsi enää vatsavaivoista enkä turvotuksesta. En ole enää jatkuvasti nälkäinen, eikä makeanhimo vaivaa. Jos makeaa tekee mieli, kourallinen pähkinöitä tai hyvä pirtelö ajaa asian.

Mikä on ollut paleotaipaleella haasteellisinta?

Haasteellisinta paleotaipaleella on ehdottomasti ollut se, että sen noudattaminen on todella kallista ainakin täällä Tanskassa. Ruoka on muutenkin paljon kalliimpaa Tanskassa kuin Suomessa, tai Euroopan maissa yleensäkin, ja erityisesti liha, kasvikset, marjat ja pähkinät ovat todella kalliita. Minä elän opintotuella, joten paleo ei ole mikään opiskelijaystävällinen vaihtoehto mitä tulee kustannuksiin. Toisaalta paleoruoka täyttää enemmän, ja sitä myöden ei tule syötyä niin paljon kuin ennen. Haastavaa on myös löytää kylässä itselleen syötävää, koska maito- ja viljatuotteet ovat täällä Tanskassa lähes pyhä asia. Alussa koin myös haasteelliseksi vaihtoehtojen löytämisen rahkalle, raejuustolle, ruisleivälle ja aamupuurolle. Erityisesti aamupala ja välipalat vaativat hieman suunnittelua, mutta tehtävä osoittautui loppujen lopuksi helpoksi: aamupuuro vaihtui pirtelöön, lounasruisleipä vaihtui salaattiin tai raasteeseen hyvillä rasvoilla ja proteiineilla höystettynä ja välipalarahka vaihtui pähkinöihin ja hedelmiin.

Mitkä 3-5 vinkkiä antaisit paleota harkitsevalle tai aloittelevalle?

  1. Aloita valkoisen viljan ja sokerin poisjättämisestä, jos koko ruokavalion mullistaminen vaikuttaa liian vaikealta. Näiden poisjättäminen vaikuttaa varmasti jo positiivisesti oloon.
  2. Korvaa pasta ja peruna lämpimillä kasviksilla, raasteilla ja erilaisilla salaateilla, lupaan että nälkä lähtee, vaikka mahaa ei tunge täyteen pastalla.
  3. Osta blenderi, heraproteiinia ja marjoja ja opettele tekemään täydellinen pirtelö. Pirtelö pelastaa tilanteessa kuin tilanteessa! Vaihtele aineksia, esim. hedelmiä, avocadoa, pähkinöitä, kookosöljyä tai mitä mieleen tulee, niin ei ala kyllästyttämään.
  4. Jos on pakko saada leipää, leivo leipä gluteenittomasta jauhosta, tai tee paleo-leipä erilaisista siemenistä, pähkinöistä ja munasta.
  5. Tee itse omat eväät mukaan töihin ja kouluun! Helpottaa kovasti elämää, kun ei tarvitse tehdä valintoja nälkäisenä ruokapaikoissa.

Minkä reseptin haluaisit jakaa muille? PALEO-LEIPÄ

  • n. 500 g erilaisia siemeniä ja pähkinöitä (esim. auringonkukka, chia, kurpitsansiemen, manteleita, saksanpähkinöitä jne.)
  • 5 munaa
  • 7 dl vettä
  • suolaa maun mukaan

Sekoita tasaiseksi massaksi, kaada voideltuun leipävuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin tunnin. Riikan elämään emme ainakaan vielä voi tutustua lähemmin netissä, mutta hän varmasti vastaa mielellään mahdollisiin kysymyksiin tämän postauksen kommenttiosastolla. Shoot!!! Kuva Riikan arkistoista. Iso kiitos Riikka aktiivisuudestasi haastattelun suhteen! Toivotan oikein mukavaa joulun alusaikaa Sinulle sinne Tanskanmaalle! =)

HUOM HUOM HUOM! Lisää paleoihmisiä hakusessa!

Tule Sinäkin mukaan ”Suomi <3 Paleo” -haastattelusarjaan!

Kaikki haastattelut ja aiheeseen liittyvät postaukset löydät kätevästi yläpalkin ”Suomi <3 Paleo” -nakkulan alta.

Suomi <3 Paleo

Fiinimpi bataattipyrè

Published by

Bataatin ja appelsiinin aurinkoinen liitto! En tiennyt, mitä tästä oikein tulee, mutta sen tiesin, että perusbataattimuusi kaipasi piristystä. Se kun on ollut jo pidempään jäähyllä. Bataatti ylipäätään oli melko pitkään tökstöks. Kunnes keittiöön rantautuivat ranskalaiset ja niiden perässä hampurilaiset.

Inspiraatiota, pikanttia piristystä ja vähän fiinimpää otetta bataattisoseeseen löysin PaleOMG:n sivuilta. Rohkeutta piti kerätä omasta takaa ja pieni seikkailumielikin kaivaa esiin. Meni syteen tai saveen, niin tätä tehdään! Ja tämä myös syödään! Viikonlopun ja alkavan viikon pääruokaa koko kattilallinen. Kaverina parit karitsan sisemmät fileet tutusti minttu-valkosipulimarinadissa.

Ilokseni voin todeta, että riski kannatti! Molemmat onnistuivat ja olivat maukkaita. Erikseen. Näiden kahden harmonisesta liitosta sen sijaan voidaan keskustella. Sanoisin, että yllättävää ja erilaista. Ensi kerralla taidan kuitenkin hukuttaa lihatkin appelsiiniin… ;)

VUOHENJUUSTOINEN APPELSIINIBATAATTISOSE

  • ~800 g kuorittua bataattia
  • 1-2 appelsiinin mehu
  • rasia pehmeää vuohenjuustoa (Chavreux)
  • ~2 rkl vaahterasiirappia
  • 10- 12 kpl tuoreita salvianlehtiä
  • rasvaa paistamiseen (käytin kirnuvoita)
  • laatusuolaa (aika paljon ;))
  1. Kuori, paloittele ja keitä bataatit pehmeiksi suolavedessä.
  2. Paahda bataattien kypsymistä odotellessa tuoreet salvianlehdet keskilämmöllä, rasvassa pannulla kunnes muuttuvat rapeiksi. Rasvaa ei tarvitse kovin paljoa. Nosta paahdetut salviat kuivumaan talouspaperin päälle. Salviaa olisi omaan makuun voinut olla enemmänkin, ehkä 15-20 lehteä.
  3. Purista 1-2 appelsiinin mehu. Itse puristin 2 appelsiinia ja käytin ehkä puolentoista mehut soseeseen. Vähemmänkin olisi riittänyt. Tuli melko appelsiinista.
  4. Valuta kypsät bataattikuutiot huolellisesti.
  5. Soseuta bataatit sauvasekoittimella.
  6. Lisää joukkoon appelsiinimehua, vaahterasiirappi ja vuohenjuusto. Soseuta lisää. Lisää tarvittaessa appelsiinimehua sopivan notkeuden saavuttamiseksi.
  7. Maista ja mausta suolalla sekä sormissa hienonnetulla salvialla. Riippuu vähän suolasta, mutta ainakin ”mietoa” himalajansuolaa meni useampi teelusikallinen tasapainottamaan makeutta. Lopuksi heitin jo sekaan hieman Maldonia.

Myös piparibollerot ovat saaneet päivityksen! Muotokin vaihtui matkan varrella bolleroista konvehdeiksi. Palaan niihin myöhemmin, mutta sen verran voin kertoa, että tämän aidommaksi ei terveempi piparkakkutaikina taivu! ;)