All posts filed under: Reseptit

Pikapiknik

Huh hellettä! Helle on hieno asia. Sopii mulle. Keittiössä en viitsi hellepäiviä tuhlata. Vietän ne mieluummin rantakalliolla. Tai jossain muualla sinisen taivaan ja hehkuvan auringon alla. Eilen raijasin vaatimattoman keittiöni Porkkalan kallioille pikapiknikille, jonne tie kävi paikallisen supermarketin kautta. Pikalähdön valmistelut olivat pikaiset. Eväsretkelle tarvittiin kuitenkin evästä, joten pikaratkaisu löytyi helpoista valmisruoista. Ei kovain paleota. Taaskaan. Epäpaleot eväät korvattiin tällä kertaa mitä paleoliittisimmalla ympäristöllä. Notski ja kaikki! Viisvarpaisetkin! PIKAPIKNIK MENU Alkuruoka haalea kasvismehu cocktail ala Eden (tomaattia, porkkanaa, punajuurta, kukkakaalia, selleriä ja merisuolaa – saksalaista laatuluomua ;)) Pääruoka ”hulluntuhtia” grillimakkaraa ala Kivikylän kotipalvaamo (E621 vapaa – vihdoinkin!) kreikkalaiset lihapyörykät ala Korpela vihersalaatti hedelmäinen kaaliraastesalaatti (not for me, thx!) Jälkiruoka nokipannukahvit kookoskermalla kotimaisia mansikoita ulkolaisia kirsikoita Juomat himalajan suolalla maustettua sitruunavettä (homemade) Hyvä ruoka, parempi päivä! Ulkosalla valmistettu ja nautittu teollinen valmisruokakin maistuu niin hyvältä! Yhden ”hulluntuhdin” ja neljän lihapullan voimin jaksoi kivasti köllötellä rantakallion paahtavassa auringossa koko päivän iltamyöhään saakka. Aamiaiseksi taisin nautiskella puolikkaan avokadon, kourallisen pähkinöitä ja proteiinidrinksun. Iltapalaksi vielä itse tehty jauhelihapihvi kera paistetun kananmunan ja viherpirtelön. Hyvin nukkui tyttö! 30 asteen sisälämpötilasta …

Pakkasmarjat pirtelöön

Olen käynnistänyt operaation ”pakkasmarjat parempiin suihin”. Kesä tulee, uusi sato kypsyy tuossa tuokiossa ja pakastimesta löytyy vielä kivasti viime kesän antimia; vadelmaa, mustikkaa, puolukkaa, musta- ja punaherukkaa muutama pussi. Tuumasta toimeen ja operaatio käyntiin! En niin välitä pakkasmarjoista sellaisenaan. Niistä tulee sulatettaessa ikävän lötköjä ja ponnettomia. Ne tarvitsevat kyytipojaksi mielellään ”kermaa ja siirappia”. Pirtelö on oiva ratkaisu. Pirtelö on pikaratkaisu. Pirtelö on maukas ratkaisu. Ongelma kuin ongelma, se ratkeaa pirtelöllä! Yksi annos, kaksi normikokoista lasia maukasta marjapirtelöä vaatii… ~100 g vadelmia (joo, kotimaisia ja itse pakastettuja) ~100 g mustikoita (isukin poimimia, mutta itse pakastettu nekin) ~0,5 dl Biotta rypälemehua tai 1/3 marjaista Froosh -pulloa makeutukseen vettä tarpeen mukaan notkistamiseen (2-3 rkl luomuturkkilaista samettiseen hemmotteluun) Nautin marjapirtelön pääsääntöisesti treenien jälkeen. Tankkaan hiilareita ;). Marjat otan sulamaan ennen kuin suuntaan metsään tai salille. Palatessa lisään loput ainekset, surautan tasaiseksi ja nautin ensi hätään. Isompaan hätään auttaa kello 22-23:n illallinen. Salaatti siis. Näyttää varmasti pahasti siltä, että elän pelkällä pirtelöllä ja salaatilla. Se ei ole totta! Valehtelin. On se tällä hetkellä aika pitkälti totta, mutta en nyt ala …

Vihreää voimaa viljelmiltä

Mulla on oma viljelmä. Kasvattelen parvekkeella vihreää voimaa nimeltä ohranoras. Sadon korjaan sopivin väliajoin ”mehustaakseni” siitä elimistöä ravitsevia ohranorasshotteja. Yhdestä sadosta tulee 3-4 hieman vedellä laimennettua shottia. Eikä tämän tavaran kanssa kannatakaan ahnehtia. On sen verran stydiä kamaa, että vatsan saa isolla annoksella sekaisin varmasti. Saksilla sato poikki, kissankarvojen huuhtelu ja nippu tehosekoittimeen! Sen verran täytyy lisätä vettä, että ruohot alkavat pilkkoutua teriin. Mausteeksi olen lisännyt viipaleen sitruunaa ja hiukkasen suolaakin. Kannattaa antaa sekoittimen käydä hyvä tovi, jotta lehtivihreät irtoavat. Mehustin olisi varmasti ihanteellisin ratkaisu, mutta sujuu se näinkin. Silppuamisvaiheen jälkeen siivilöimisvaihe eli ruohon kuituiset osat pois mehusta. Vihreä voima on valmista! Shotti tai kaksi päivässä pitää mielen virkeänä ja kropan voimissaan. Ei mikään gourmet -elämys kuitenkaan. Ruohollehan vihreä voima maistuu. Kaikkeen tottuu. Give it a try! Taatusti tehokkaampaa tuoreena kuin jauhoista juoma värkättynä. Kovin kauan ei kannata säilytellä, mutta pakastaminenkin onnistuu. Miksi orasvihreää? kehoa alkalisoiva kudoksia uudistava ja puhdistava sisältää vitamiineja, kivennäisaineita, mineraaleja sekä… klorofylliä eli lehtivihreää –> mm. positiiviset vaikutukset vereen parantaa ruoansulatusta energisöi elämää

Merellisiin tunnelmiin

Salaattikausi jatkuu Paleokeittiössä! Viime viikolla olen tosin siirtynyt merellisiin tunnelmiin. Loimulohesta tonnikalaan. Vaihtelu pitää virkeänä! Vaikka vannoin, etten enää purkkitunaan bisfenoli-A:n pelossa koske. Enkä ole koskenutkaan! Hetkeen. Kohtuudella tästä eteenkinpäin. Tämä merellinen salaatti on mielenkiintoinen muutaman muunkin seikan kuin tonnikalaboikotin päättymisen vuoksi. Lautaselta löytyy nimittäin pari päivän suurta herkkua, joita en vielä muutama vuosi sitten suostunut suuhuni laittamaan. Se toinen on… avokado. Ja se toinen… on katkarapu. Kummastakaan en tahdo saada tarpeekseni. Avokadoa kuluukin melkeinpä pari kappaletta päivässä. Ihan sellaisenaan suuhun lusikoiden, viherpirtelössä tai salaatin seassa. Katkarapuja hieman hillitymmin. On se keho vaan ihmeellinen! Ei lakkaa yllättämästä, vaikka vuosia takana jo tarpeeksi. Päivän hittisalaatti koostui tällä kertaa… lollorosso -salaatista kurkusta kirsikkatomaateista puolikkaasta avokadosta keitetystä luomumunasta veteen säilötystä vaaleasta tonnikalasta kasasta isoja katkiksia Felixin mango-chili -kastikkeesta (tiukkapipopaleolistin on syytä jättää tämä pois tai korvata vaikka home-made majoneesilla tai sitruunaisella oliiviöljyllä) Yksinkertaisesti. Hyvää ja täyttävää!

Suklainen appelsiini

Pikapikapostaus! Juttuja olisi jaettavaksi enemmänkin, mutta elämä pitää kiireisenä. Hyvä niin. Ja huono. Kuvassa ei niin herkullisen näköinen, mutta herkullinen appelsiini-kaakao -pirtelö. Olisihan siihen voinut lasin kylkeen tökätä kauniin oranssisen appelsiiniviipaleen ja ripotella päälle kaakaonibsejä kuvaa koristamaan, mutta tämä on tosikeittiötä. En ehdi miettimään esteettisiä asioita kuin jälkikäteen. Silloin on armotta liian myöhäistä. Makunautinto menee näkönautinnon edelle. Ja nälkä on perustarve. Kauneus katsojan silmissä. Kaunista on se, mikä maistuu hyvältä. Ja ravitsee. Kehoa ja mieltä =) Lupauduin valmistamaan lauantain herkkuaamiaiselle appelsiinimehua my style. Kaakaon sekaantuminen appelsiiniin oli vahinko. Intuitio kuljetti tällä kertaa tähän suuntaan. Tavoitteena oli valmistaa inkiväärillä terästetty appelsiinipirtelö. Suklaa eksyi mukaan vahingossa. Ja inkivääri sabotoi lopputulosta. Jos kokeilette, niin jättäkää tämä terveyspommi seuraavaan kertaan. Kaksi isohkoa annosta syntyi näillä eväillä… kolme kuorittua appelsiinia vajaa ruokalusikallinen raakakaakaojauhetta vajaa ruokalusikallinen raakakaakaorouhetta (pikku pala tuoretta inkivääriä) (vettä) Kuoritut appelsiinit kera inkiväärin tehosekoittimeen ja soseeksi. Mausteeksi kaakaojauhetta ja vain muutama surautus kaakaonibseille, jotta jää hieman rouhetta hampaankoloon. Appelsiinit olivat tällä kertaa omaan makuun liian makeita. Vesi hoiti laimennuksen. Ah, mikä jälkkäri muun mätön jatkeeksi! Muista herkkulauantain nautinnoista(?) …

Sillisalaattia

Kuten yllä olevista kuvista näkyy, niin on Paleokeittiössä tällä hetkellä hippasen tylsää. Onneksi kuitenkin vain reseptiosiossa. Muutoin keittiö on täynnä jännittäviä uusia suunnitelmia ;) Viime aikoina lautaselta on tarjoiltu salaattia. Salaattia. Ja salaattia. Ei ehtaa sillisalaattia, mutta sekalainen valikoima salaattia. Siis sillisalaattia. Kovin mielikuvituksetonta, mutta hyvää ja helppoa. Edelleen uppoaa, eikä tarvitse kauppareissuilla pohtia, mitäkö kärryyn tänään lataisi. Ainoa huono puoli on tavallista useammat kauppavaellukset. Salaatit eivät kovin kauan tuoreena viileässäkään säily. Nahjuuntuneita on ikävä syödä. Salaatin koostaminen ei paljon vinkkiä kaipaa, mutta näin homma tällä hetkellä Paleokeittiössä sujuu periaatteella ”valitse kustakin kategoriasta tämä tai joku tai jotkut näistä”.  Mahdollisuuksien mukaan luomuna. Tai sitten ei. Salaattipohja tammenlehtisalaatti frisee -salaatti lollo rosso jääsalaatti Lisukevihreä pinaatti vuonankaali rucola basilika Muut perusainekset kirsikka- tai miniluumitomaatti, harvemmin pelkkä perustomaatti tummanvihreä kurkku Harvinaisuudet punainen paprika kukkakaali Lihat loimu- tai lämminsavulohi (mieluiten naturel, aina ei saa =/) naturel kanan tai kalkkunan rintafilee (laiskoihin hetkiin Korpelaa) pekoni (muut lihat töksää edelleen ja juustot toistaiseksi hyllyllä) kananmuna Kastikkeet Felix Special mango-chili oliiviöljy balsami- tai valkoviinietikka sitruunamehu luomu majoneesi Mausteet Himalajan suola ja/tai mustapippurirouhe Kuvissa …

Vihreä kevätpirtelö

Vihdoinkin on se aika vuodesta, että enää ei tarvitse turvautua vain kaupan tai pakastimen vihannesvalikoimiin. Suoraan luonnosta ja puutarhasta saa oivia aineksia viherpirtelöiden tekoon. Ilmaiseksi! Korkkasin eilen oman luonnoantimien kauden. Pirtelöähän siitä syntyi, voimakkaan vihreää kevätpirtelöä! Tehosekoittimen teriin joutui tällä kertaa… iso nippu tuoretta nokkosta pari vartta raparperia äipän puutarhasta puolitoista kurkkua 1 avokado pari rkl hamppuproteiinia kuorittu sitruuna palanen inkivääriä seesaminsiemeniä Himalajan suolaa lähdevettä Kevään ensimmäinen kokeilu menee usein vähän reisille. Niin tälläkin kertaa; nokkosta tuli tupattua aivan liikaa ja maku oli sen mukainen. Vihreä! Nokkonen on hyvää. Kohtuudella. Into pinkeänä homma vaan luiskahti ahnehtimisen puolelle. Nokkosen makua en osaa muutoin kuvailla kuin vihreäksi. Se tuoksuukin vihreältä. Ja vihreä tekee keholle hyvää! Iso puntti vihreää ja kirpeää raparperia sai kyllä näin äkkisältään vatsan mukavasti sekaisin, joten totutelkaahan varovasti. Ei aloittelijoille! ;) Oletko sinä käynyt jo poimimassa kevään ensimmäiset nokkoset? Mitä niistä syntyi? Miksi raparperia ja nokkosta? Raparperi kuitua C-vitamiinia kalsiumia (jonka vaikutuksia oksaalihappo tosin heikentää) polyfenoleja laksatiivinen lehdet myrkyllisiä ei suositella munuaiskivistä kärsiville Nokkonen rautaa kaliumia ja kalsiumia vitamiineja (C, B, K) amiineja, flavonoideja, …

Suklainen supersmoothie

Kevään juhlakauden  jälkeen teki mieli jotain terveempää herkkua. En ole aiemmin harrastanut suklaisia pirtelöitä, mutta CocoVi Barin Kultaisen helinän innoittamana päätin antaa kaakaopavuille mahdollisuuden. Tuloksena suklainen supersmoothie, johon en vihreitä sotkenut ollenkaan. Ihan kelpo herkku tämäkin. Jälkiolo ainakin huomattavasti parempi kuin sokeri-vehnäjauho -sössöjen jälkeen. Täysinäinen, ei tuskainen. Yhteen annokseen upposi… ~2,5 – 3 dl mantelimaitoa 1 rkl kaakaonibsejä 1 rkl hamppuproteiinia 1 rkl lucumaa (toimii makeuttajana) pieni kourallinen goji -marjoja 1 tl raakakaakaojauhetta hieman Himalajansuolaa mausteeksi vaniljaa tai tuoretta minttua maun mukaan Mantelimaidon olin valmistanut jo aiemmin yön yli liotetuista kuorellisista manteleista suhteella 1 osa manteleita, 4 osaa vettä ja hieman Himalajansuolaa. Ainekset blenderiin, hyvin sekaisin ja sen jälkeen siivilän läpi isoimmat ”roskat” pois. ”Roskat” säästin, mutta käyttöä en ole niille vielä keksinyt. Vinkkejä, kiitos! =) Supersmoothien valmistus sujuu, kuten minkä tahansa pirtelön. Kaikki vaan blenderiin ja antaa masiinan hoitaa rauhassa hommat. Nautitaan hyvillä mielin ja heti tuoreeltaan.

Karitsat munakaspannulla

Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa. Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun. Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti. Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa… …

Vihreää lasin täydeltä II

Postasin aiemmin Magnuksen vihreän pinaattijuoman ohjeen, jota pääsin vihdoin myös itse maistamaan. Hiukan alkuperäistä reseptiä pimppasin omien mieltymysteni mukaan. Mun mielestä tuore inkivääri vaan kuuluu joka pirtelöön! Sitruunan laitoin kokonaisena. Ilman kuoria. En ymmärrä miksi sitruunasta pitäisi puristaa mehut pirtelöön ja jättää kuidut ym. hyvät rannalle ruikuttamaan. Sinne vaan kokonaisena! Lisää hyvää! Avokadonkin jätin vain yhteen ainokaiseen. Mausteeksi raikastavaa minttua. Täydellistä! Basilikakin käy(nee). Vihreä pinaattipirtelö by Paleokeittiö 1,25 litraa eli 5 annosta 1 1/2 kurkkua (~500 g) 1 avokado (100 g) 1 rasia pinaattia (100 g) pala tuoretta inkivääriä (~15 g) 1 kuorittu sitruuna (~65  g) tuoretta minttua (~10 g) 1 tl himalajan suolaa 3-4 dl vettä Miltä maistui? Itseasiassa todella hyvältä ja raikkaalta, vaikka aluksi epäilin täysin makeuttamatonta pirtelöä. Huonoja kokemuksia. Miedolta maistui. Omat viherpiiperrykset ovat tavallisesti täynnä makuja ja huomattavasti raskaampia. Annoskoon voi tässä tapauksessa tuplata helposti. Ja  ylpeä olen! Kerrankin selvisin pirtelöstä alle kymmenellä ainesosalla =). Eiköhän tämä jää ainakin hetkeksi ohjelmistoon. Kivaa, kevyttä vaihtelua. Kesäkuumalla jääpaloin täydennettynä aivan loistava viilentävä juoma. Suosittelen kyllä lämpimästi heittämään ennakkoluulot nurkkaan ja kokeilemaan. Saattaa yllättää! Yllätti …