All posts filed under: SEMIPALEO

Karitsat munakaspannulla

Published by

Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa. Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun. Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti. Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa… …

Ranskalainen gourmet purkissa – St. Dalfour

Published by

Tämän viikon iHerb -toimituksen mukana, sulassa sovussa maca-, viher- ja sienikahvijauheiden kanssa, saapui maailman suloisin pieni yllätys. Eikä se pahaakaan ollut! Minihillopurkki. Sen sisältö. Ranskalainen vadelma-granaattiomenahillo. Purkin jätin syömättä. Ja maltoinpa maistiaisten jälkeen jättää puolet 28 gramman sisällöstäkin parempiin hetkiin. Suunnitelmissa on joku kaunis päivä herkutella paistetulla vuohenjuustolla kera minihillon =) Paleokeittiössä ei paljon hilloa näy. Ei siksi, että paremmissa vaihtoehdoissa mitään pahaa olisi. En vaan keksi montaa ruokaa, jonka hillo kruunaisi. Ehkäpä Amerikkalaiset pannukakut. Tosin nekin ovat harvinainen herkku tässä keittiössä ja maistuvat oikein hyvin tuore- tai pakastemarjojen kera. Sitten on tietysti se heikkojen herkku, vuohenjuusto, johon St. Dalfourin valikoimista valitsisin ehkä appelsiini-inkiväärihillon. Inkivääri vaan on mun suosikki. Antaa pikkusen potkua. Ja paholaisen hillo, jonka kotikutoisesta versiosta olen haaveillut jo pitkään! Some day… =) Paholaisen hilloa tulee yleensä nautittua ravintolakeikoilla. Jos sellaista vaan on saatavilla. Ja onnekseni tuhokseni lemppari ”salaattibaarin” vaihtoehtoihin paholaisen hillo sisältyy ihan veloituksetta. Lucky me! Or not. ”Baaria” en paljasta. Odottelen edustavia kuvia, jotta saadaan tästä paikallisesta paikasta ihan oma postaus. Kotiseutumarkkinointia. Asia eksyi. Jos joku on makeista marja-/hedelmähilloista innostunut enemmänkin, …

Puolukka puurossa

Published by

Pakastimen marjavarastot alkavat vähitellen hiipua, mutta puolukkaa löytyy vielä yllin kyllin. Muutama viikko sitten pohdin, että mitä ihmettä näistä puolukoista voisi väsätä? Viherpirtelöihin puolukkaa kuluu jonkin verran. Viime talvena se nousi pirtelöiden suosikkimarjaksi, mutta tänä talvena ei ole käynyt samoin. Eriväriset herukat ja vatut ovat olleet kovaa valuuttaa! Mustikka roikkuu jossain siinä keskivaiheilla ja puolukka on jäänyt peränpitäjäksi. Mutta eipä jää enää! Ainoa järkevä puolukkapöperö, joka tuli mieleen oli puolukka- eli vispipuuro. Pientä päänvaivaa tuotti kuitenkin vispipuuron toinen perusraaka-aine, manna- eli vehnäsuurimot. Niitä ei Paleokeittiössä ole. Eikä tule. Korvaava vaihtoehto löytyi kuitenkin melko vaivattomasti. Quinoa! Tai kvinoa… tai mikä lie Andien ryyni. Tosin quinoakin on paleopiireissä hieman kiistelty raaka-aine (saponiini, haitalliset proteiinit), mutta eiköhän se mannasuurimot pese kuitenkin. Jos ei tarjolla ole täydellistä, niin valitse kahdesta pahasta se pienempi paha. Näin opetan, näin toimin. En ole juurikaan quinoaa käyttänyt. Joskus paleouran alkuaikoina käytin sitä riisin sijaan kaalilaatikossa. Toimi ja hyvää oli. Nyt piti kuitenkin keittää quinoasta puuroa ja suoraan sanottuna olin aika pihalla. Ei muuta kuin luovaa kokeilumieltä ja rohkeutta! Niillä tästä selvittiin. Ainesten suhteet, …

Palautusateria – Kana- ja fetasalaatit

Published by

PoverA:n arkistosta löytyi tällainen ennen julkaisematon juttu, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että tavoitteellisesti treenaavakaan ei tarvitse perinteistä tärkkelyspitoista palautusateriaa. Salaatti eri proteiinikomponentteineen oli viime kesän pääasiallinen treenin jälkeinen palautusateriani. Hengissä ja vaurioitta selvittiin! Ja selvitään edelleen. Ilman riisiä, pastaa, leipää ja perunaa =) Ateriasta täyspaleon saa helposti jättämällä balsamico -siirapin ja teollisesti valmistetun valkosipulimajoneesin (sisältää sokeria ja lisäaineita) pois tai korvaamalla ne esim. balsamiviinietikalla ja homemade -majoneesilla. Alla samaa settiä fetajuustolla. EDIT 24.3.11: ”Palautusaterialla” tarkoitan harjoittelun jälkeistä kiinteää ateriaa. Ennen sitä, välittömästi harjoittelun jälkeen otan erilaisilla lisäravinteilla täydennetyn heraproteiinijuoman.

Punaiset uunikasvikset

Published by

Uunikasvisten helppo resepti tulikin postailtua jo aiemmin ”Päivän lenkin” muodossa, joten ei siitä sen enempää. Tällä kertaa väritys vaan oli kypsänä huomattavan punainen. Noh, punainen ja pihvi ne yhteen soppii!!! Myös juoma oli syvänpunainen. ”Äijämäinen” Zinfandel. Tällä kertaa uuniin päätyivät jääkaapista valmiiksi löytyneet… punasipulit punaiset paprikat oranssit luomuporkkanat punaiset kirsikkatomaatit (uuniin 10-15 minuutiksi) mausteena Himalajan suolaa, Provencen yrttejä ja sitruunaista avokadoöljyä sekä muutamat nokareet notkeaa vuohenjuustoa, jonka lisäsin soppaan vasta kypsennyksen loppuvaiheessa (vink! jättämällä vuohenjuuston pois saat lautaselle ehtaa täyspaleota)

Välipalaksi munamuffinssit

Published by

Mikäs tämän kätevän välipalan historia olikaan… Piti kai vaan päästä kokeilemaan uutta silikonista muffinssivuokaa. Ja saada samalla jotain helppoa herkkua useammalle aterialle. Oikeastaan olin jo pitkään halunnut kokeilla ”mini quicheita”, mutta se ”kätevä” vuoka puuttui. Hmmm.. tai käteväksi kuvittelemani vuoka. Todellisuudessa meinasin repiä pelihousut vuokaa tiskatessa. Jotenkin olin kuvitellut, ettei silikonivuokaan tarraa mikään kiinni, mutta miten väärässä mä olinkaan! Tai sitten en osaa vaan käyttää vuokaa. Pistäkääs vinkkejä viisaammat, kuinka saada silikoninen muffinssivuoka käytön jälkeen näppärästi puhtaaksi! Öljyäminen ei ainakaan toiminut niin hyvin kuin alunperin ajattelin. AINEKSET kuuteen muffinssiin… 5-6 kananmunaa luraus kookosöljyä hippanen suolaa mustapippuria Provencen yrttejä tai muita makua antamaan Perusmassa syntyy kätevästi näistä. Lisäksi oman maun mukaan täytteitä lisää! Itse paistoin mukaan pekoni- ja sipulikuutioita (huom. pekoni pitää kypsentää pannulla ennen uuniin menoa). Puolet muffinsseista syntyi näistä ja loput saivat lisää makua vielä aurinkokuivatuista tomaateista ja pehmeästä vuohenjuustosta. Massa lisukkeineen voideltuun silikoniseen muffinssivuokaan ja uuniin 175 asteeseen ehkä 20 minuutiksi. Kypsyyden voi helposti todeta hammastikulla. Helppoa, hyvää ja kätevää! Sopii aamuun, välipalaksi ja illan painikkeeksi.

Vuohenjuustoinen lohimedaljonki

Published by

Piti hyödyntää halvat merilohimedaljongit jotenkin, joten uuniinhan nämä 300 gramman jättiläiset päätyivät. Kovasti teki mieli myös vuohenjuustoa, joka sopikin aivan loistavasti kalan kaveriksi. Mun mielestä. Tosin mun mielestä vuohenjuusto sopii minkä kanssa vaan! Lisukkeena mun uunikasvisten kuningatarta, punasipulia, ja täysipainoinen ateria valmis! Eipä uskoisi, että vielä viitisen vuotta sitten en koskenut sipuliin kuin sipuliin pitkällä tikullakaan. Niin se maailma ja makuaisti muuttuu! NELJÄÄN ANNOKSEEN UPPOAA… ~600 g lohimedaljongeja (2 isoa tai 4 pienempää) 100 g pehmeää vuohenjuustoa esim. Chavroux 100 g maustamatonta tuorejuustoa Provencen yrttejä (lemppari kans! :)) sitruunapippuria suolaa (sitruunamehua) VALMISTUU KÄDEN KÄÄNTEESSÄ… Lado medaljongit uunivuokaan. Valmista ”vuohenjuustokuorrute” sekoittamalla keskenään pehmeä vuohenjuusto ja maustamaton tuorejuusto sekä yrtit. Haarukka toimii aika hyvin. Mausta lohipalat sitruunapippurilla, suolalla ja maun mukaan sitruunamehulla. Jos multa kysytään, niin sitruuna on must! Lisää juustotahna medaljonkien päälle. Lohko kaveriksi punasipulia, jotka voit vielä valella öljyllä ennen uuniin pistämistä (avokaadoöljy on mun valinta!). Koko komeus uuniin ~20-30 minuutiksi tai kunnes kala on kypsää. Nämä isot medaljongit veivät ~40 min kypsyäkseen. Pienemmät tulevat varmasti nopeammin. Enjoy!!!

Päivän lenkki – Uunikasvikset makkaralla

Published by

Viime aikoina syöminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi. Pari kiintiötä on tullut täyteen. Jauheliha ei uppoa, kanan kanssa tekee todella tiukkaa. Mieluummin olen ilman ruokaa kun kosken edellä mainittuihin. Jotain on pitänyt henkensä pitimiksi keksiä. Ei maailman parhaita paleo -vaihtoehtoja, mutta jotain sinnepäin anyway. Vain pientä muokkausta vaille täydellistä. Käytä mielikuvitusta ja varioi! Kun kaikki tavanomainen kaupanhyllyllä ällöttää on ryhdyttävä radikaaleihin toimenpiteisiin. Mun kohdalla se tarkoitti jokunen viikko sitten makkarapakettiin tarttumista. Ravintoaineet kohillaan, mutta valmistusaineet eivät ihan. Glukoosi, E621 ja muutamat muut E-koodit jäivät kaivelemaan omatuntoa. Mutta muuten ihan hyvä ja helppo vaihtoehto. Luotan siihen, ettei makkarapaketti kerran tai kaksi puolessa vuodessa ole kuolemaksi. PARIIN ANNOKSEEN TARVITAAN… 2 laadukasta grillimakkaraa (hah hah, kertokaa mullekin mitä ne on?!) 2 paprikaa 2 punasipulia 2 vartta varsiselleriä avokaadoöljyä Provencen yrttejä hippanen Himalajan suolaa VAATIVA PROSESSI… Pilko makkarat, paprikat, sipulit ja varsiselleri uunivuokaan reilun kokoisiksi paloiksi. Lurauta päälle avokaadoöljyä. Mausta suolalla ja yrteillä. Ja uuniin… oisko ollut 175-200 astetta 40-45 minsaa. Ei jaksa ihan tarkkaan muistaa, mutta kypsyyden voi todeta kokeilemalla kasvisten pehmeyttä. Kasvikset voi myös laittaa kypsymään hieman etukäteen …

Ei upee, mutta nopee – Välimeren jauhelihakastike

Published by

Pikainen reseptipäivitys kaikille pikakokkausta suosiville! Ei ehkä maailman upein postaus tai spagettikastike, mutta aika lähellä maailman nopeinta. Oli niin nopee, ettei kuvaakaan ehtinyt räpsiä, mutta trust me, kyllä se spagettikastikkeelta näyttää. Ja maistuu. Paremmalta ;) Pika-ainekset yhdelle puoli pussia ”Välimeren rottatuilea” 100 g melko vanhaa, kypsää jauhelihaa (valmiiksi maustettu Himalajan suolalla ja pippureilla) paistamiseen tuttu juttu kookosöljy kruunuksi iso ruokalusikallinen Creme Bonjour Cuisine valkosipuli ja yrtit (ei yksi rkl tapa, kahdesta en mene takuuseen) Pikavalmistus Kookosöljy kuumenevalle pannulle. Perään ”rottatuile”; heiluttele ja kypsyttele ehkä 5 min… Mukaan valmisjauheliha; lämmittele. Päälle CBC -tahna; sekoittele. Kaada lautaselle, pistä pikana poskeen ja nauti spagettikastiketta ilman spagettia. Toimii! Myös aamupalana =) Harvoin valitsen valmiskastikkeellisia pakastevihanneksia, mutta nyt oli pakko. Ei ollut marketilla muuta tarjottavaa. Tai oli, mutta tätäkin huonompia vaihtoehtoja. Kastike voittaa potaatin ja nuudelin mennen tullen! CBC:kaan ei ollut omasta ostoskorista. Omasta jääkaapista kyllä. Kermaahan se vaan on. Maustettua. Oliko tämä puolustuspuheenvuoro? Oli.

Kalaa ”kermakastikkeessa”

Published by

Vihdoin jotain ihan oikeaa ruokaa! Uunilohta purjolla, tillillä ja sitruunalla maustetussa ”kermakastikkeessa”. Kaverina hippasen kuivahtaneet provencen uunikasvikset, jotka kannattaa pistää vaikka foliopeiton alle kypsymään. Eivät pääse kuivahtamaan näin huolella. Lohta lohifile smetanaa luomu- tai kuohukermaa tilliä purjoa sitruunamehua Himalajan suolaa ja sitruunapippuria Kasviksia paprikaa punasipulia kukkakaalta fenkolia reippaasti avokadoöljyä Himalajan suolaa Provencen pakasteyrttiä Uuniin vaan ja odottelemaan! Odotus palkitaan kyllä =)