All posts filed under: Ravintolat

Keskivertoa ylihinnalla – Steiku Haoss, Riika

Published by

Josko nyt vihdoin pääsisin palaamaan ajatuksissani viehättävään Riikaan. Reissupäätös oli nopea. Viikkoa ennen varasin lennot ja hotellin vanhan kaupungin sydämestä. Vielä pari päivää ennen matkaa vaihdoin hotellin hippasen syrjäisempään. Oikea päätös ja hyvä valinta! Ja ennen kaikkea loistava päätös lähteä kylpyhuoneremonttia karkuun vieraille maille. Remppa käynnissä edelleen ja lievästi sanottuna hermoa pikkasen kiristää… Riika itsessään oli positiivinen kokemus; tunnelmallinen vanha kaupunki, vehreitä puistoja, siisti ympäristö ja prameita autoja. Erityisesti kaupungin siisteys oli silmiinpistävää. Ei humalaisia tai muitakaan laitapuolen kulkijoita muutamia kerjäläisiä lukuunottamatta. Missään vaiheessa en tuntenut oloani turvattomaksi. En edes pimeitä kujia iltamyöhällä vaellellessa. Alkuviikosta ainakin vanhan kaupungin kadut olivat lähes tyhjiä, loppuviikosta alkoi myös iltaelämä vilkastua. Valitettavasti sää oli miltei koko reissun ajan kylmä ja sateinenkin. Se ei kuitenkaan juurikaan vaikuttanut suunnitelmiin. Kaikki muu, paitsi Jurmala tuli nähtyä. Jos kaupunki tuntui viehättävältä kylmässä ja osin synkässäkin säässä, niin voin vain kuvitella kuinka ihana paikka on aurinkoisen lämpimällä ilmalla. Tästä saimme pienen maistiaisen tulopäivänä, jolloin aurinko vielä jaksoi paistaa ja lämpöäkin oli vielä iltamyöhäsellä parisenkymmentä astetta. Vietimme Riiassa neljä yötä. Aikaa riitti mukavasti muuhunkin kuin …

Kansallisromanttisissa tunnelmissa

Published by

Huh huh, mikä viikko! Onneksi pyöreitä vuosia tulee täyteen vain joka kymmenes vuosi, hah hah! Sen verran on tässä kiireisen perusarjen ohella ollut nyt menoa ja meininkiä. Vaikkakin,  jos ihan totta puhutaan, niin onhan tämä juhlakaluna oleminen ollut aivan älyttömän kivaa! Ihanaa, kun ystävät ja tuttavat ovat muistaneet. Erityisen mukavaa on ollut viettää aikaa heidän kanssaan. En ymmärrä, miksi emme tapaa ja istuskele iltaa muulloinkin kuin juhlapäivinä. Tai ymmärrän mä. Kaikilla on omat menot ja oma arki pyöritettävänään. Enkä itsekään ole mikään maailman paras ystävä. Itseasiassa olen kaukana siitä. Mutta kun on ne salit ja muut! Seliseli. Sitähän se on, selittelyä. Olen huono lähtijä, mutta yleensä viihdyn seurassa kyllä, kunhan vaan pääsen liikkeelle ja saan itseni tällättyä johonkin muuhunkin kuin verkkareihin. Ystäväni tietävät, että pelkistetyn paleoruokavalion vastapainona rakastan hyvää ruokaa. Ja jos haluan hyvää ruokaa, niin menen mieluummin ravintolaan syömään kuin yritän vääntää sitä itse. Ehkäpä juuri se kontrasti yksinkertaisen ja melko samanlaisen arkiruokailun sekä ammattilaisten loihtimien annosten välillä on juuri se juttu. Kun harvoin on tarjolla gourmeta, niin siitä osaa nauttia ja sitä osaa myös …

Kevätjuhlaa!

Published by

Kevät on yhtä juhlaa! Valitettavasti tämä kevät näyttää olevan myös täynnä pientä vastoinkäymistä ja ylimääräistä stressiä, joka nyt hiukan himmentää juhlatunnelmaa. Näistä huolimatta yritetään ottaa juhlahumusta irti sen, minkä jaksaa. Ja piipahdetaan välillä ulkona paitsi tuulettumassa, niin nauttimassa myös piristävästä kevätauringosta. Auringossa on helppo hetkeksi unohtaa huolet ja murheet. Tälle viikonlopulle oli siunaantunut useampaa hyvää rentoiluyritystä. Aloitin perjantai -iltana elokuvissa. Pakko oli käydä väsymyksestä huolimatta vilkaisemassa kohuttukin Nälkäpeli. Katsomossa pelattiin kyllä kaikkea muuta kuin nälkäpeliä! Suorastaan ällöttävää mässäilyä! En mä, vaan ne muut. Mitä isompi ihminen, sitä enemmän evästä. Kai se sitten iso ihminen tarvitsee elääkseen enemmän energiaa. Mulle riitti kivennäisvesipullo, pieni pussi cashew -pähkinöitä ja pari palaa tummaa suklaata. Leffakin oli ihan blääääh… Muistin, miksi en juurikaan leffoissa käy. Ilmastointi on ikävä, meteli saa korvat soimaan ja kaksi ja puolituntia paikallaan nököttäminen on tuskaa. Paikat puutuu ja selkää särkee. Ensimmäisen tunnin jälkeen olin jo niin kyllästynyt, että kaivoin kännyn esiin surffaillakseni netissä samalla kun pidin toisella silmällä kiinni leffan juonesta. Ehkä se oli ihan hyvä. Ei vaan iskenyt muhun. Ehkä olen liian vanha nauttimaan …

Amerikkalainen joulupöytä by Klaus K

Published by

Ennen virallisia joulupyhiä kävimme ystäväni kanssa nauttimassa amerikkalaisen joulupöydän antimista Klaus K:n Ilmattaren American Christmas Grillissä. Klaus K:n jouluravintolaan piti suunnata jo viime vuonna, mutta jostain syystä keikka jäi silloin tekemättä. Nyt sitä ei vaan voinut jättää välistä kun huomasin jälkiruokamenussa koreilevan World famous Death by Chocolate -kakun! Pahoittelen osin huonoa kuvanlaatua. Olimme eläneet koko päivän käytännössä kahvilla, joten kuuden aikaan illalla mielessä oli jokin muu kuin valokuvaus ;). Huomautettakoon vielä, että tällä illalla tai sen antimilla ei ollut mitään tekemistä paleon kanssa. Ei ollut tarkoituskaan. Tarkoituksena oli nauttia kaikesta tarjolla olleesta niin paljon kuin napa vetää! Sen teimme! Harvemmin sitä on tullut ruokapöydässä miltei neljää tuntia pupellettua, hah hah! Aperitiiviksi valikoitui menunkin suosittelema ja amerikkalaisten joulun aikaan suosima munatoti. Itse tyydyin vain maistamaan yhteisestä drinksusta kulauksen. Ihan hyvää, mutta alko ei vaan ole niin mun juttu. Punaviini on ;) Alkuruokapöydässä oli herkkua monenmoista, joista melkein kaikkea taisi tulla jopa maisteltua. Parasta oli ehdottomasti kuhaceviche. Myös ankanmaksapatee mausteisella punasipulihillokkeella oli melkoista namia. Sen sijaan perunasalaatin olisi voinut jättää syömättäkin. Samoin pari leipäpalaa, jotka vaan turhaa …

Joululounaalla

Published by

Suuntasimme viime perjantaina iki-ihanan jumpparyhmämme kanssa Bistro O Mat:iin joululounaalle juhlistamaan ryhmän nelivuotista taivalta, syyskauden päättäjäisiä ja tulevaa joulua. Hikijumpan jälkeen tietenkin! Bistro O Matissa kävin ensimmäisen kerran aiemmin syksyllä. Silloin ihan kaikki ei mennyt putkeen, mutta mielestäni ravintola ansaitsi toisen tilaisuuden. Osin jo siksi, että kyseessä on oman kylän gourmet -ravintola. Pidän myöskin ravintolan ajatuksesta hyödyntää lähi- ja luomuruokaa. Menutkin ovat olleet houkuttelevia. Ja tunnelma lämmin. Tälläkään kertaa ihan kaikki ei mennyt putkeen. Tarjoilussa olisi ollut hieman parannettavaa, mutta tämän seikan pystyin vielä ohittamaan, koska kyseessä oli lounasaika. Vaikka olisihan se ollut mukavaa, ettei seurueen olisi tarvinnut odotella meitä matti myöhäsiä täysin kuivin suin. Etenkin näin intensiivisen treenisession jälkimainingeissa. Olin katsonut omat valintani valmiiksi netistä ja suurin pettymys syntyikin, kun valmiiksi miettimääni alkuruokaa ei ollutkaan tarjolla. Piti olla, mutta ei ollut, kuului selitys. Selvä! Alkuruoat sikseen! Muu seurue aloitteli alkoholittomalla vaalealla glögillä. Minä valitsin reteesti perjantaipäivän kunniaksi pienen lasillisen luomupunkkua. Se kun sattui sopivasti sopimaan myös pääruokani palan painikkeeksi =) Puolet seurueesta valitsi pääruoaksi joulupöydän. Itselleni ei pöydästä löytynyt oikein muuta aidosti mieleistä kuin …

Koivupuun katveessa

Published by

Hiukan tässä on nyt sähläystä kahden blogin välillä. Kun ei tiedä, että mihin blogiin juttua laittaisi. En oikein olet sinut tämänkään ratkaisun kanssa. Olen kahden blogin loukussa. Saapi nähdä, onko edessä paluu yhteen eli muutto takaisin saman katon alle. Apuja, vinkkejä, ehdotuksia, kokemuksia, whatever?! Anyone? Miltä lukijasta tällainen zombaaminen kahden blogin väliä tuntuu? Vai oletko ”valinnut blogisi”? Mukavaa, ahdistunutta avautumista heti ensi riveille. Tässä nyt vaan olisi muutama muukin postaus odottamassa, mutta arvon edelleen, että kumpaan aihepiirit sopivat paremmin. Hiukka on nyt pipo tiukalla, hah hah! Aiheeseen. Koivupuun katveeseen eli Paleokeittiön maanantaiseen visiittiin Helkan keittiöön. Muilta osin pikkujouluhenkisen vapaapäivän viettoon voi tutustua ”siinä toisessa blogissa”. Tämän postauksen kun aion omistaa täysin Helkan keittiön testatulle ateriatarjonnalle. ”Helkan Keittiö on tunnelmallinen seurusteluravintola, jossa luonto ja muotoilu luovat puitteet suomalaiselle ravintolaelämykselle.” Vierailu Helkan keittiöön oli ensimmäinen. Valitsimme kaverini kanssa molemmat tällä kertaa saman menuun, vaikka usein valinta osuu eri vaihtoehtoihin, joita on kiva kaverin lautaselta maistella. Ja harmitella, kuinka itse tuli taas tehtyä se väärä valinta. Kaverin lautasella salaatti on vihreämpää! Kun vaihtoehtoina ovat tee- ja kahvimenu, niin …

Vaihto vapaalle

Published by

Eilen oli vapaapäivä. Ei valmennuksia, ei visuaalista suunnittelua, ei treeniä, ei ruoanlaittoa… Tänään on siivouspäivä. Eli tässä on hyvin aikaa roikkua hetki koneella eilistä muistellen. Ja toipua krapulasta. Itse täysin harkitusti hankitusta hiilarikrapulasta. Pienestä punkkulasillisesta kun ei vielä sitä oikeaa krapulaa saa. Ehkä hiilarikrapula turvotuksineen ja kurnivine vatsoine on kuitenkin paree vaihtoehto. Terveysmessuille (EDIT: jotka ovatkin yllättäen vasta ensi viikonloppuna =D) en lopulta jaksanut ihmispaljouteen suunnata, joten harrastin lähimatkailua. Suuntana paikallinen gourmet -ravintola Bistro O Mat, jossa on pitänyt vierailla jo parin vuoden ajan. Ravintolan ideologia lähi- ja luomuruoan hyödyntäjänä osuu ja uppoaa; ”herkkuja lähiseudun raaka-aineista skandinaaviseen makuun”. Mikäs sen parempi tapa viettää vapaa-aikaa. Omille aatteille uskollisena. Olen myös kuullut paikasta paljon hyvää, joten oiva valinta omalta kylältä, sanoisin. Muiden palautteita voi käydä tsekkailemassa vaikka täältä. Ihanaa oli istua ravintolapäivälliselle kolmen kuukauden kotikokkijakson jälkeen! Vielä ihanampaa oli nauttia se pieni lasillinen punaviiniä =D. Tipatontakin on riittänyt reippaasti yli pari kuukautta. Ei mitenkään suunnitellusti vaan ihan vahingossa. Time flies! Kaveri valitsi lauatselleen luomupossuterriiniä kurpitsahillokkeella ja savurautuaa kaalipedillä kera valkoviinikastikkeen. Hyvä valinta. Totesin oman annokseni syötyäni. Terriiniä en …

Helsinki – Hampuri – Praha

Published by

Metsästä kaupunkiin. Yhden illan bileet akselilla Helsinki – Hampuri – Praha. Elämä on yhtä juhlaa. Taas. Ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Jos niitä kuvia muistaa vaan ottaa ja kehtaa julkaista. Helsinki ei tällä kertaa tarjoillut muuta kuin sateessa killuvia pyykkinaruja. Reeperbahnilla pääsimme saksalaiseen makuun irlantilaisella säestyksellä. Nancyn jäkeen nälkä yllätti, joten kuvat jäivät jalkoihin. Lautasella saksalaista nakkia, perunasalaattia ja punaista hapankaalia. Lasissa myös punaista. Viiniä. Orgaanista. Näpeissä sulanutta suklaata. Tummaa. Isolla estradilla Bon Jovi. Reeperbahnilla privana U2. Tai ainakin ”With or without you” =) Saksasta parin korttelin siirtyminen Tsekinmaahan. Reeperbahnilta Vltavan varrelle. Omalle lautaselle tsapaksia, toiselle lohisalaattia ilman perunoita. Vahingossa. Telepatiaa; paleolautaselle ei potaatti kuulu. Tai sitten joku vaan teki palveluksen ja unohti. Lasissa pieniä, kuplivia mansikoita; Fresita, paras paleojuoma Chilestä! Kunhan sen itselleen vaan oikein perustelee. Kiitos illan isännille! Ja emännille! Tänään lautasella espanjalaista nakkipannua kera Bloody Maryn. Krapularuokaa. Henkiseen krapulaan. Lasillinen punaviiniä ja piccolo Fresita eivät vielä riitä aitoon krapulaan. Tai mistä mä sen tietäisin ;) Maailma kierretty! Kotikolossa on hyvä odotella keskikesän juhlaa. Elämän juhlat kun eivät näköjään lopu koskaan. …

Lauantai hunningolla

Published by

Aurinkoisen lauantain kunniaksi lauantaita hunningolla. Tämä lauantai tosin meni jo kaksi viikkoa sitten. Nyt viettelen uutta lauantaita. Yhtä hunningolla. Vaikka Vapun jälkeen vannoin pysyväni tiukasti tiellä. Tai ei tässä ihan yhtä hunningolla olla. Jotain otin opikseni. Tällä kertaa pureskelen kiellettyjä ”hedelmiä” ihan vaan nurkilla. Upeasta säästä, rantatreeneistä ja jäätelöstä nautiskellen. Pari viikkoa sitten panostin vähän enemmän. Söin jopa aamiaisen, jota brunssiksikin voitanee kutsua. Vuoksenpiirakoita ja munavoita, appelsiinipirtelöä ja aitoja nakkeja. Kuvien ulkopuolelta lämmintä täysjyväpatonkia kera kirnuvoin ja asiaan kuuluvin täyttein. Iltaa juhlistimme Leijonien kunniaksi omalla kylällä, Långvikin kongressi ja wellness -hotellissa neljän ruokalajin illallista nauttien. Päivä meni kallioilla ja kukkuloilla hytisten. Aurinko paistoi, tuuli ei hellittänyt eikä hellinyt. Eväät sen tekivät. Not! Päivä oli pyhitetty mainosten uhreille; maista mitä mielesi halajavi, kehosi kavahtavi! Maistoin! Ja petyin. Onnistunutta markkinointia ja mainontaa. Koukkuun en kuitenkaan jäänyt. Maistui paremmalta mielessä kuin kielessä. Ainakin… croissantti minttu ”Marianne” -kismet rivi ”keltareunaista” ala Marko ;) Sparkly se vasta pettymys oli! Odotin kai oikeaa shampanjaa ;) Benin ja Jerryn ”Keksitaikina” (pienessä pikarissa vika?) Parasta oli kuitenkin ”Keksitaikina”. Sitä saatan ehkä haluta joskus …

Vuosi viisautta

Published by

Lisää ruokaa! Ja juomaa. Juuri kun vapun villityksistä päästiin siunaantui vuosi lisää viisautta. Siinäpä syytä juhlaan. Näin vaihteeksi. Nyt on mun osalta kevään juhlat juhlittu. Seuraava juhlanpaikka on juhannus. Äitienpäivän kakkukestit ilmoitin jo hyvissä ajoin jättäväni väliin. Jossain se raja kulkee. Nyt se kulkee tässä. Juhlat alkoivat lupaavasti Maatilatori Eat&Joysta, josta mukaan olisi tehnyt mieli napata tonkka raakamaitoa, palanen juustoa, kuusenkerkkäkuoharia ja aitoa saaristolaisleipää (tuliaisiksi ;)). Edessä oli pitkä ilta, joten en napannut. Muuta kuin kulauksen luomu omenasiideriä. Matka jatkui yhtä lupaavasti Ruohonjuureen. Drinksulle. Mukeissa Kultaista helinää ja Suklaasydämiä CocoVi Barista. Suosittelen. Maut olivat itselleni hieman outoja, mutta jännä kokemus. Lämmin Suklaasydän yllätti. Samoin juoman tuhtius. Jälkkäriksi pala parasta raakasuklaata paketista; Consciuos. Terveysleikit sikseen ja asian ytimeen! Lasillisella kuoharia Apollon After work cafessa jaksoi taas jatkaa matkaa kohti illan pääkohdetta. Parisen kuukautta sitten tuli lunastettua Citydealin lahjakortti Groteskiin. Tähän päivään saakka oli sitä siitä lähtien pantattu. Kannatti pantata. Diili sisälsi keittiömestarin neljän ruokalajin menun kahdelle, joten valinnan vaikeutta tai varaa ei ollut. Ei ollut tarpeenkaan. Alkuruoksi oli jumalaista sametinpehmeää selleri-omena -keittoa ripauksella tryffeliöljyä ja palalla vasikkaa. …