Viimeisimmät artikkelit

Paleohodari, tomaattirelissiä ja guacamolea

Published by

Juhannus oli ja meni, mutta kesän ruokajuhlat ovat vasta aluillaan, right? Uhkasin taikoa juhannuksena paleohodareita ja sen tein. Parhaat hodarit ikinä! Niin namia, että jäivät juhannuksen perinteinen perunasalaatti ja jälkkärikin tänä vuonna väliin. Mutta kuten todettua, niin ehtiihän tässä. Vielä on kesää jäljellä! Eihän se ole oikeastaan vielä alkanutkaan. Hellekelejä odotellessa…

Muistaakseni sanoin tämän aikanaan jo bataattiburgereiden kohdalla ja olen samaa mieltä edelleen; täytteet tekevät burgerin. Täytteet tekevät myös hodarin! Ei se mauton vehnäsämpylä. Jos paleoburgerit ladottiin bataattikiekkojen väliin, niin paleohodari kääräistään salaatinlehtiin. How does it get more paleo than that?! Tosin siitä paleomakkarasta voi olla montaa mieltä, mutta markkinoilta löytyy kyllä jo ihan hyviä vaihtoehtoja ellei välttämättä halua itse lähteä suolta venyttämään.

Ensimmäinen vaihe aika kuuman ”kuuman koiran” valmistuksessa on hapanimelän tomaattirelissin keittelyssä. Hyvin helppoa ja mielettömän hyvää! Valmistuu puolessa tunnissa ja riittää useampaankin hodariin, vaikka reippaalla kädellä annostelisi.

TOMAATTIRELISSI

  • 4-5 kypsää luomutomaatti (~300 g)
  • ~1,5 cm:n pala inkivääriä
  • 2 valkosipulikynttä
  • 0,5 dl vaaleaa balsamiviinietikkaa
  • 35 g CocoVin kookossokeria
  • mausteeksi suolaa ja rouhittua mustapippuria
  1. Pese ja pilko tomaatit. Jos kuoret eivät valmiissa relississä miellytä, niin ne voi poistaa tai pilkkoa tomaatit hieman pienemmiksi.
  2. Kuori ja pilko inkivääri sekä valkosipulinkynnet.
  3. Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja anna kiehua hiljalleen 20-30 minuuttia välillä sekoitellen.
  4. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurirouheella.
  5. Anna jäähtyä ja säilytä tiiviissä lasipurkissa jääkaapissa.

Seuraavaksi vuorossa on guacamolen eli avokadotahnan valmistus. Guacamolea on nähty Paleokeittiössä aiemminkin, mutta tällä kertaa mentiin hieman erilaisella, voisiko sanoa, että autenttisemmalla versiolla, jossa persiljan korvasi korianteri ja sitruunan tilalle puristin limeä.

GUACAMOLE

  • 1 iso tai 1 1/2 avokadoa
  • 1/2 punasipuli pilkottuna
  • pieni luomutomaatti pilkottuna
  • 1/2 jalopeno pilkottuna
  • 1 limen mehu
  • kourallinen silputtua korianteria
  • hieman suolaa ja mustapippurirouhetta
  1. Muussaa avokado karkeasti haarukalla ja sekoita joukkoon kaikki muut ainekset.

Tomaattirelissin ja guacamolen lisäksi hodariin tarvitaan tietysti jotain laadukasta nakkia tai makkaraa. Lisäksi paistoin mukaan makeat kermasipulit ja sekoittelin srirachamajoneesit lisäämällä valmismajooneesin joukkoon valmista srirachakastiketta.

Sitten ei muuta kuin hodaritehdas pystyyn ja kokoamishommiin! Alle pari jämäkkää Cosmopolitan -salaatinlehdykkää, päälle grillatut makkarat, sipulit, guacamolea, tomaattirelissiä ja srirachamajoneesia. Sillai sopivan runsaalla kädellä ;)

Kääräistään koko komeus käteen ja nautiskellaan. Mitään siistiä hommaa tämä ei ole, mutta eikö hodarin luonteeseen kuulu, että majoneesit valuvat pitkin leukaperiä ja kädet ovat täytteistä tahmaiset? Suosittelen nauttimaan pihalla tai pitämään alla edes lautasta ja runsaasti talouspaperia tai servettejä lähistöllä. Ei ehkä kaikkein kauneinta ruokaa tai ensitreffeille sopivinta, mutta se maku! Se korvaa kyllä kaiken sottaisuuden. Ja onhan siinä sormien nuolemisessakin oma viehätyksensä ;)

Vaikka juhannus sujui tänäkin vuonna hieman sateisissa merkeissä, niin tarjosivatpa sääjumalat sentään sen verran auringonpaistetta, että edes yhdet hodarit saatiin nautiskella kauniissa ilta-auringossa. Ihan parasta!

Ja ne juhannusruusutkin löytyivät lopulta! Voisi kai sanoa, että ihan passeli ja perinteinen juhannus tuli vietettyä. Grillimakkaroineen. Suosittelen tsekkaamaan myös melko mainiot vuohenjuusto-mansikka -bruschetat, jos sattuivat juhannuspyhinä menemään ohi silmien ;)

Kaunista ja ”kuumaa” hodarikesää kaikille!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

Paleoystävän ”bruschetta”

Published by

Juhannusjuhlat jatkuu! Vesisateessa. Oli tarkoitus vietellä rauhassa juhannusvapaita ja postailla juhannusjuttuja vasta ensi viikolla. Mutta koska sade. Ja tylsyys. Joten miksipä ei käyttäisi tätäkin aikaa hyvin hyödyksi.

On muuten melkoisen ihmeellinen juttu, että sitä ei oikein koskaan ole tyytyväinen vallitseviin olosuhteisiin. En puhu nyt sateesta tai auringosta. Koko kevät ja alkukesä on painettu tukka putkella, ja toivottu sitä hetkeä, jolloin muksuna sai narista, että ”Ääääiiii-tiii, mul ei oo mitää tekemistä… Mitä mä oikein tekisin?”. Ja äippä siinä sitten yritti keksiä tylsistyneelle naperolle jotain puuhaa tyyliin…

– Mee vaikka värittämään värityskirjaa.

– Emmä. Mä väritin jo. Jne.

Noh, nyt tuli se hetki, että olisi voinut vain olla. Mutta kun ei oikein osaa. Rauhoittua. Paradoksaalisesti aivot kaipaavat stimulaatiota, vaikka eivät kaipaa. Ehkä ne tässä kesän edetessä taas oppivat ottamaan iisimmin, mutta tällainen yhtäkkinen toimeettomuus ei oikein luonnistu. Onneksi on blogi! Ei tarvitse mennä värittämään värityskirjaa. Vaikka sekin on jälleen kovin muodikasta ja varmasti aika rentouttavaa puuhaa aikuisellekin.

Ehkä pitäisi elvyttää tuo lapsuuden rakas harrastus. Tai alkaa jälleen latomaan pikkuisia muovieläimiä jonoon, joka sekin oli eräs varhaislapsuuden lempipuuha. Enää en osaa sanoa, mikä siinä niin kovasti tylleröistä viehätti. Ehkä ne eläimet? Josko koittaisin laitella näitä työpöydällä lojuvia, metrisiä karvanaamoja riviin? Siinä olisi sentään jo vähän enemmän haastetta kuin muovinorsuissa! ;)

Taidan kuitenkin tyytyä raapustamaan blogiin juhannusaaton alkuruokaa eli paleotyylistä bruschettaa olisi tarjolla. Ja aivan järkyttävän hyviä olivatkin. Yksinkertaisia ja helppoja, mutta mukavan näyttäviä minikoosta huolimatta.

MANSIKKAISET VUOHENJUUSTO -BRUSCHETAT

  • vuohenjuustoa
  • tuoretta mansikkaa
  • tuoretta basilikaa
  • hunajaa
  • balsamisiirappia
  • saksanpähkinää
  • CocoVin kookosöljyä paistamiseen
  1. Viipaloi valmiiksi mansikat ja nypi sopivia lehtiä basilikasta.
  2. Leikkaa vuohenjuustopötköstä noin sentin paksuisia viipaleita, ja paista ne molemmin puolin päältä kullanruskeaksi ja rapeaksi runsaassa öljyssä, kuumalla pannulla.
  3. Nosta tarjoilulautaselle ja anna jäähtyä ihan hetkinen. Sivele tai pursota rennosti päälle juoksevaa hunajaa. Nosta päälle viipaloitu mansikka. Raidoita mansikat balsamiviinietikalla, koristele koko komeus basilikanlehdillä ja viimeistele murustetulla saksanpähkinällä.
  4. Parasta suht sukkelaan lämpimänä nautittuna!

Minä keittelin kokoon omat balsamisiirapit, mutta helpommalla pääsee, jos pursottaa suoraan purkista. Jos joku haluaa kuitenkin kokeilla oman balsamisiirapin valmistusta, niin se on ihan helppoa. Eli keitellään vaan kokoon esim. 1 dl balsamiviinietikkaa ja lisätään lopuksi joukkoon pari teelusikallista tai enemmän hunajaa. Noin 15-20 minuutin hiljainen keittoaikaa riittää. Itselläni meni hieman yli, jolloin siirapista tuli jäähtyessä jähmeää ja hieman hankalasti käsiteltävää. Sopii hyvin kaveriksi kesän salaatteihin!

Eipä tässä muuta. Emäntä lähtee viihdyttämään itseään takaisin lieden ääreen. Ois paleohodaria tuloillaan. Tai ainakin suunnitelmissa. Saas nährä kuin käy! Saadaanko tänä juhannuksena vielä makkarat pöytään vai ei ;)

Jaa niin, sellaista asiaa tai vähän asian vierestä olisi vielä, että hipshops follaamaan emännän instatiliä! Sinne on nimittäin suunnitteilla paljon toivottua ”Mitä syön juuri nyt” -päivää ;)

Rentoa juhannuspäivän jatkoa Sinulle!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

Kesäinen Key lime pie -mousse avokadosta (G, M, V)

Published by

Kesä ja Key lime pie! Kuulostaa aika passelilta yhdistelmältä. Raikas lime ja kuuma kesä! Raikas lime on jo täällä, mutta missä se kuuma kesä oikein viipyy?!

Oli kesä tai ei, niin pistinpä pienen koekeittiön viime viikonloppuna pystyyn erästä pientä jätskiprojektia silmällä pitäen ja lähdin kokeilemaan avokadopohjaista Key lime pie -moussea. Näitä avokadomoussejahan on Paleokeittiössä nähty aiemminkin. Tsekkaa vaikka se ensimmäinen, aito ja alkuperäinen raakasuklaamousse, aurinkoinen appelsiini-suklaa mousse tai persimonilla piristetty suklaamousse.

Kaakao toimii mukavasti avokadon aisaparina, mutta mites limetti? Onko siinä riittävästi potkua peittämään moussen avokadomaista makua? No onhan siinä! Kirpeän limetin ja makean, kondensoidun kookoskerman makuliitto toimii vallan mainiosti. Ja kun heitin päälle vielä hieman kookoskermavaahtoa sekä paleomurua pureskeltavaa ja lisämakeutta tuomaan, niin setti alkoi jo hipoa makutaivaita.

Eli limestä, paleomurusta ja kookosnektarilla makeutetusta, kondensoidusta kookoskermasta on tämä hyvä kesäherkku tehty!

Kokeilin ensimmäistä kertaa ever makeutukseen kookospalmujen kukinnoista saatavaa kookosnektaria. Ensin tuota tummempaa versiota ja sittemmin vaaleaa. Kookosnektari on kelpo luonnollinen makeuttaja, mutta ei valitettavasti toiminut aivan täydellisesti tässä kombinaatiossa hienoisen kitkeryyden vuoksi. Mutta jatketaan testailuja vielä toisaalla. Vaahterasiirappi tai hunaja olisivat todennäköisesti toimineet tähän tarkoitukseen paremmin. Mutta ei tämä huono vaihtoehto ollut! Moussen vanhetessa kitkeryyskin tuntui häviävän. Tai ehkä uuteen makuun totuttelu vaan vaatii aikansa.

Koko koreuteen tarvitsee kokata oikeastaan kolme eri komponenttia; avokadopohjaista lime”tahnaa”, kondensoitua kookoskermaa sekä mantelijauhoista valmistettua paleomurua.

KONDENSOITU KOOKOSKERMA

~3,5 dl

  • 4 dl kookoskermaa
  • 0,5 dl kookosnektaria, vaahterasiirappia tai hunajaa
  1. Lämmitä kookoskerma kattilassa kiehuvaksi. Ole varovainen! Kookoskerma kiehuu aika ärhäkästi ja roiskauttaa helposti yli kattilan laitojen. Suosittelen käyttämään hieman miedompia kuumennuslämpötiloja.
  2. Lisää kiehuvaan kookoskermaan makeutus ja anna kiehua miedolla lämmöllä, hiljalleen kokoon noin puolisen tuntia välillä sekoittaen. Älä jätä ilman valvontaa liedelle! Kondensoitu kookoskerma on valmista kun seos on paksuuntunut ja sitä on kattilassa ~1/3 vähemmän kuin alkutilanteessa.
  3. Jäähdytä hyvin esim. jääkaapissa.

PALEOMURU

  1. Sekoita kaikki ainekset keskenään niin, että koostumuksesta tulee murumainen. Lisää tarvittaessa mantelijauhoja tai kookosöljyä halutun koostumuksen aikaansaamiseksi.
  2. Kypsennä kullanruskeaksi ja ”rapeaksi” kuivalla pannulla tai uunissa. Varo polttamasta. Palanut paleomuru ei maistu hyvältä ja kun kypsyminen alkaa, niin se voi tapahtua yllättävänkin nopeasti.
  3. Säilytä tarvittaessa huoneenlämmössä, tiiviissä lasiastiassa.

KEY LIME PIE -MOUSSE

3-4 annosta

  • 1 kypsä avokado
  • ~2,5 dl kondensoitua kookoskermaa kylmänä (voi laittaa enemmänkin, jos haluaa makeamman version)
  • ~0,5 dl limen mehua
  • yhden limen kuori raastettuna
  • 1/2 – 1 tl vanijajauhetta
  • hyppysellinen himalajansuolaa
  1. Pese luomuttomat limet esim. ruokasoodalla, raasta kuori ja purista mehut.
  2. Mittaa kaikki muut ainekset paitsi limen kuori tehosekoittimeen ja surauta sileäksi mousseksi.
  3. Sekoita limen kuoriraaste lopuksi manuaalisesti moussen joukkoon.
  4. Tarjoile heti tai seuraavana päivänä jääkaapissa yön yli seisseenä vaahdotetun kookoskerman ja paleomurun kera. Koristele annos rouhituilla pistaasipähkinöillä ja limenkuorisuikalein.

Kun tuota kondensoitua kookoskermaa jäi hiukan ylitse, niin laitoin sitä vielä hieman valmiiseen annokseen moussen päälle ja pyöräytin muutaman kerran hammastikulla. Näkyy kuvissa vaaleanruskeina kohtina.

Sen verran vielä vinkkiä makeutuspuoleen, että valittu makeutusaine vaikuttaa valmiin moussen väriin. Jos mielii kivemman vihreää moussea, niin kannattanee käyttää makeutukseen värittömämpää hunajaa.

Oli oikein hyvää moussena, mutta ehkä vielä parempaa viileänä jäätelönä. Tämä jäätelö syntyi kätevästi nestetypen avulla. Resepti tosin oli hieman eri kondensoidun kookoskerman puuttuessa. Musta Key lime pien tekee nimenomaan kondensoitu lehmän tai kookospähkinän maito/kerma, joten ehkä tämä aivan loistava jäätelö olisi lähempänä limejädeä. Mukana myös ehkä hieman yllättävä avokado =)

Helteisiä juhannuspäiviä lienee turha toivotella, joten josko toivottaisin sen sijaan vaikka…

Valoisia ja raikkaita keskikesän öitä!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

Kookosnektareista kiitos Green Roomille, kookosöljystä CocoVille ja jätskitestailuista Food Labille.

Reseptivieras: Gluteeniton raparperipiirakka

Published by

Siis vain viisi päivää juhannukseen! Aika todellakin lentää tähän aikaan vuodesta. Voiskos vähän hidastaa tahtia, please! Juhannuksen paleoystävällinen menu on kyllä jo valmiina. Paperilla. Nyt ongelmana on vaan tämä lentävä aika. Ei taida emäntä ehtiä kokkaamaan ennen juhannuspyhiä! Hiukan harmittaa, mutta nou can do. Onneksi näitä juhannuksen paleoystävällisiä bruschettoja, hodareita ja makeita voi hyvillä mielin nautiskella pitkin kesää ;)

Eilen emäntä pisti testikeittiön pystyyn ja kokkaili jotain uutta ja mahottoman hyvää huomista workshopia silmällä pitäen. Mitä koekeittiössä syntyi? Pientä previewta voi käydä kurkkimassa kuvallisessa muodossa facessa ja instassa. Kerron workshopista lisää ja laittelen varmasti myös eilisen, aika taivaallista testireseptiä blogiin. Sitten, kun aika on ;). Sen verran voin vielä paljastaa, että huomisesta tulee huisin jännä päivä!

Ja hei, vielä ehtii osallistua Arctic Chocin suklaa-arvontaan! Ja vielä tämän päivän ajan ehtii käydä antamassa äänensä myös Paleokeittiön amerikkalaiselle pannukeksille! JUST DO IT! Kiitos =)

Tänään meillä on Paleokeittiössä jälleen vieraita! Jippi-kai-jei! Tämän vieraan bongasin instagramista tietämättä vielä siinä vaiheessa, että kyseessä ei ollutkaan vieras vaan ihan tuttu tyttö! Hassu maailma! Resepti ja kuvat ovat siis kaimani Johannan käsialaa. Johannan paleoystävällisiä ja muita juttuja voi seurata instassa osoitteessa @_joanmari. Käy kurkkaamassa, mitä likka touhuaa!

https://instagram.com/p/3oBmELs3za/

 

Taisi olla raparperiviikko kuumimmillaan, kun Johannan instapostaus raparperipiirakasta kiinnitti huomioini ja vinkkasin, että resepti Paleokeittiöön ois kiva. Täällähän on aiemmin tarjoiltu vain pohjatonta raparperipiirasta, mutta nyt olisi tarjolla autenttisempaa. Paleoystävällisesti ja gluteenittomasti luonnollisesti.

GLUTEENITON RAPARPERIPIIRAKKA by @_joanmari

  • 3 dl gluteenittomia jauhoja (1dl mantelijauhoa, 1dl tattaria, 1dl jauhettuja kaurahiutaleita)
  • 1 dl kookossokeria (tai muuta makeutusta)
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljajauhetta
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl kardemummaa
  • 50 g sulatettua voita (maidottomaan sulaa kookosöljyä)
  • 2 dl kookosmaitoa (tai muu kasviperäinen maito)
  • 1 huoneenlämpöinen muna
  • ~5 dl pilkottua raparperia
  • (+hieman jäisiä marjoja, kuten punaviinimarjoja, jos tahtoo)
  1. Mittaa ensin kuivat aineet kulhoon ja sekoita.
  2. Lisää märät aineet joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
  3. Voitele uunivuoka ja kaada taikinaseos siihen. Nuole kulho ja muut välineet.
  4. Ripottele ja upota raparperit tasaisesti taikinan joukkoon. Paista 200 asteessa noin 25minuuttia. Piirakka on valmis, kun pinta on kullanruskea. Kannattaa kokeilla myös puutikulla keskustaa.
  5. Anna jäähtyä hetken ja tarjoile vaikka maidottoman vaniljajäätelön kera! Ohje on nimittäin suunniteltu siten, että piirakan kyljessä on jotain makeaa ja vaniljaista. Jos tahdot tarjoilla piirakan sellaisenaan, kannattaa taikinaan lisätä makeutusta desin sijaan 1,5 dl, jotta piirakkaan tulee hyvä maku (tätä en tosin ole testannut).

Maistui erinomaisesti ihan tavis ruokailijoillekin! :) Reseptin taikina toimii varmasti pohjana muillekin marjapiirakoille.

Kiitos reseptistä Johannalle ja marjaista piirakkakesää kaikille muille!

P.S. Tsekkaa myös aiemmat vierasreseptit! Oletko sinä Paleokeittiön seuraava reseptivieras? Jos sulta löytyy sopivaa paleoystävällistä reseptiä, niin ota ihmeessä yhteyttä emäntään! I won`t bite badly! ;)

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

Makeat mantelikorput (G)

Published by

Taisin luvata tätä biscottia eli makeiden mantelikorppujen reseptiä jo viime kuun puolelle, mutta tässä sitä eletään kesäkuun puoliväliä. Time flies, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Sanotaan.

Mutta first things first eli tärkeimmät keulaan! Ruoka.fin ja Urtekramin järjestämä ”Paras gluteeniton leivonnainen” -reseptikisan äänestysaika alkaa nimittäin vetelemään viimeisiään.

Vielä tänään ja huomenna sunnuntaina on mahdollisuus käydä äänestämässä Paleokeittiö amerikkalainen pannukeksi voittoon! Tee se ruoka.fi -sivustolla, ellet vielä ole tehnyt! Emäntä kiittää ja kumartaa, ja menipä heikkona hetkenä lisä-äänten toivossa myös lupailemaan lukijaa mukaan Köpikseen, jos oikein hyvä onni sattuu kisassa potkaisemaan ;)

Back to biscotti! Biscottihan tulee Italiasta ja viittaa korppujen tai keksien valmistustapaan. Ne nimittäin paistetaan rapeiksi ja rouskuviksi ei kertaalleen, vaan peräti kaksi kertaa. Ja sitten niitä nautitaan sivistyneesti kauniin kahvikupposen kera.

Makeat mantelikorput olivat mun toinen vaihtoehto edellä mainittuun kisaan. Päädyin kuitenkin lopulta osallistumaan jotenkin eksoottisemman tuntuisella ja aivan älyhelpolla pannukeksin reseptillä. Biscotit jäivät odottelemaan päiviä parempia ja se parempi päivä on nyt! Helppoja ovat nämäkin, ja tietysti reseptikisa- ja paleoystävällisessä hengessä gluteenittomia.

KARDEMUMMABISCOTIT ELI KARDEMUMMALLE MAISTUVAT MANTELIKORPUT

~30 korppua

  1. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.
  2. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten.
  3. Sekoita kuiva-aineet sekä mantelirouhe taikinaan. Anna valmiin taikinan levätä jääkaapissa noin tunnin verran.
  4. Jaa lepäillyt taikina kahteen osaan ja muotoile kaksi ~40 cm mittaista pyöreää pötköä.
  5. Paista taikinapötköjä 175 asteisessa uunissa ~20 min tai kunnes pinta on vaaleanruskea.
  6. Ota pötköt pois uunista ja anna jäähtyä viitisen minuuttia. Leikkaa sen jälkeen terävällä veitsellä ~2,5 cm leveitä paloja vinoittain.
  7. Aseta palaset lappeelleen takaisin uunipellille ja jatka kypsennystä/kuivatusta uunissa vielä noin vartin verran.
  8. Anna jäähtyä. Nauti makeat, rapean mureat kardemummakorput sellaisenaan tai kahvikeksinä.

Muistithan äänestää?!!! Ja olethan jo osallistunut ylihuomenna tapahtuvaan Arctic Choc -suklaa-arvontaan?!

Kesäisiä keksipäiviä Sinulle!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

ARVONTA! Luomusuklaalla suu makeaksi

Published by

Hellurei, hellurei! Ja nyt lähtee! Vai miten se vanha jääkiekkokipale menikään…?

Meni, miten meni, mutta tulinpa pikaisesti vinkkaamaan facen ja instan ohella tänne bloginkin puolelle meneillään olevasta arvonnasta, jossa voit voittaa Arctic Chocin kotimaisia, käsintehtyjä luomusuklaita kertomalla vain, jotta mikä arktinen levysuklaa olisi eniten sun mieleen. Jos et ole vielä käynyt valitsemassa omaan suuhun sopivinta suklaata ja kertonut sitä Paleokeittiön facebookissa, niin hopihopi hommiin! Maanantaina 15.6. arvotaan ja silloin lähtee kolmelle onnekkaimmalle Arctic Chocin suklaapaketit =)

Emäntä toivottaa ihan mahottoman kivaa ja lämmintä viikonloppua! Yritetään heti huomenna pistää suuta makeaksi myös jollain muulla kuin suklaalla. Eli helppoa, gluteenitonta leivontareseptiä olisi taas tuloillaan ;)

Arvontaonnea Sinulle!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

Lähiruokatreffeillä osa 2/2 – Hyviä herkkuja!

Published by

Tervetuloa jatkamaan emännän messissä matkaa K-Ryhmän ja Ruokatiedon tiistaina järkkäämille Lähiruokatreffeille! Eilen aloiteltiin poimimalla tärskyiltä muutamia lähituottajien tarjoamia ”oikeita” ruoka-aineita. Tänään päästään jo vähän herkuttelemaan! Sillai sopivan terveesti ;)

Suklaasta on aina hyvä aloittaa! Mäkin aloitin aamun tänään suklaalla, ja nimenomaan näillä espoolaisen Arctic Chocin käsintehdyillä luomusuklailla.

Mitä se käsintehty- tai artesaanisuklaa oikesti tarkoittaa? En tiedä, mutta yritän selvittää. Sen tiedän, kuinka itse valmistan omin kätösin raakasuklaata omaan käyttöön, mutta olisihan siinä ihan hemmetinmoinen homma lähteä sitä useammalle kaverille kans vääntämään!

Noh, nämä suklaat olivat onneksi valmiina pöydässä. Kuten ehkä jo tiedätkin, niin olen tummasuklaan suurkuluttaja. Syön sitä… liikaa, hah hah! Arctic Chocin valikoimista löytyy kuitenkin jotain jokaiselle. On vaaleaa, tummaa ja jotain siltä väliltä. Makusuklaita ja aivan käsittämättömän kauniita konvehteja unohtamatta.

Kaakaopavuista luonnollinen siirtyminen kahvipapujen pariin! Vai menikö se toisinpäin? Ei muista enää, mutta treffien aamukahvit tarjoili Helsingin Kahvipaahtimo kahdessa eri laadussa. Paikan päällä tarjolla oli pehmeänpää nro 3:sta sekä luonteikkaampaa kolumbialaista kausimakua, jota löytyi pikkupussien sijaan reilusti suoraan säkistä. Kyllä maistui kahvi! Itse pidän rohkeista mauista, joten päädyin kupilliseen kausimakua. Seuralaiseni sen sijaan pitäytyi tutummassa ja turvallisemmassa maussa, mutta ylisti kuitenkin kolmosen maasta taivaisiin. Kuulemma parasta kahvia ikinä!

Murtolan hamppufarmin tuotteet olivatkin emännälle jo ennestään tuttuja. Tai siis tumma hamppusuklaa oli. What a surprise! Hah hah! Mutta kyllähän se taas maistui, vaikka on hieman makeanpuoleinen mun makuun. Hampunsiemenet sen sijaan antavat kivasti suklaalle rakennetta ja purukalustolle töitä.

Sain mukaani vielä pussukat suolaisia hamppusnackseja sekä siemeniä, rouhetta ja öljyä. Nyt näistä pitäisi jotain kivaa keksiä. Siemenet ja rouheet olen yleensä nakannut pirtelön sekaan tai smoothie bowlin päällisiksi. Jos joku on testannut näitä hampputuotteita toisaalla, niin saa mieluusti antaa käyttövinkkejä =)

Myös Impolan kasvitila tarjoili hamppusuklaata tummana ja vaalempana versiona. Hiukan harmittavasti nämä jäivät multa tällä kertaa maistamatta, mutta maistuvat varmasti hamppusuklaan ystäville. Lähinnä jäin pohtimaan tuota tummasuklaan makeusastetta… olisiko se ollut omaan suuhun sopivampi?

Jos suklaa ei ole sun juttu, mutta salmiakki on, niin maistuisiko salmiakkihunaja?! Oooooh… tämä oli niin hyvää ja nimesinkin sen treffien parhaaksi tuotteeksi.

Hauska sinänsä, että ehdin jo kertoa Huhtasrinteen mehiläisviljelijälle, että en oikein tajua tätä makuhunajajuttua. Jos haluan inkivääriä ja hunajaa, niin raastan inkivääriä ja lisään hunajaa. Mutta kylläpä joutui emäntä vetelemään sanoja takaisin kun eteen tuotiin purkki salmiakkihunajaa, hah hah! Tämä nimittäin on sellainen hieman hankalampi yhdistelmä vetää ruokakaapista kasaan. Jo pieni tikun kärjellinen sai suklaaystävän makunystyrät hyrisemään ja salmiakkihimon talttumaan. Vai karttumaan? Siis todella mahtava karkkipäivän parempi valinta, jota täytyy nyt vaan kaivaa jostain kaappiin!

Makuhunajaa oli moneen lähtöön. Kaikkia en maistanut, mutta muutamia mielenkiintoisia kyllä. Salmiakkihunajan ohella suosikiksi nousivat jouluinen Afrikan sarvi sekä lakritsia, salmiakkia ja chiliä sisältävä Turkanen, jossa mun mielestä maistui mukavasti häivähdys tervaa.

Mutta mites se treffien juomapuoli? Kahvin lisäksi treffeillä tarjoiltiin mm. jo marketin hyllyltä tuttuja, lisäaineettomia Hyvämäen Mehustamon mehuja. Valikoimasta löytyy sekä makeampia, että makeuttamattomia juomia sekä hyytelöitä ja hilloja.

Muutamat pienpanimot esittelivät myös juomiaan. Mitään en oluesta tiedä, enkä ole koskaan tiennyt, mutta jotenkin tämä jo legendaarisen Teerenpelin Luomu Leevi vaan onnistui kiinnittämään huomioni. Teerenpeli on kyllä tuttu. Siellä tuli opiskeluaikoina istuttua ilta, jos toinenkin ;)

Myös helsinkiläisen Panimoravintola Bryggerin siisti pullorivi sai kameralaukaisijan naksahtamaan. Sinnehän voisi vaikka suunnata syömään! HelsinkiMenu näyttää herkulliselta – suklaa-porterkakkua!!!

Tällaisia herkkuja onnistui emäntä poimimaan ruokatreffeiltä. Toivottavasti joukosta löytyi jotain kiinnostavaa myös sulle. Mielellään saa kertoa kommenteissa tai vaikka facessa, jos jokin tuote kiinnostaa enemmän. Ainakin Arctic Chocon suklaat saivat kiinnostuksen heräämään siinä määrin, että yritän saada muutaman levyn Paleokeittiön ystäville arvontaan, JOS riittävän moni aiheesta innostuu. Joten hopihopi! kantamaan oma korsi suklaakekoon! Puoli tonnia peukkuja pystyyn, niin eiköhän siitä arvonta aukea ;)

Lopuksi kiitos kirjoitetaan! Eli lopuksi haluan kiittää kaikkia paikalla olleita lähituottajia maistiaisista ja mukavista juttutuokioista. Keskolle menee luonnollisesti ISO kiitos tapahtuman järjestämisestä ja kutsusta! Oli harvinaisen antoisa aamupäivä ja hienoa tavata myös teitä Keskon ihmisiä. Kiitokset lämpimästä vastaanotosta erityisesti Mintulle ja Otolle <3

Kiitos myöskin kollegalleni, Elämänmakua maistelemassa -blogin Tiialle! Siitä, ettet juossut emäntää karkuun vaan jaoimme jopa osan kotimatkasta niitänäitä ja vähän noitakin pälättäen ;D. Kannattaa muuten käydä lukaisemassa myös Tiian postaus treffeiltä! Siellä on hieman erilainen näkökulma aiheeseen ja varmasti lisää hyvää matskua tulossa.

Kiitos myös Sinulle siitä, että pääsit treffikierroksella tähän saakka! Nyt on aika sulkea tunnelmallisen Wanhan Sataman ovet ja suunnata kohti uusia seikkailuja. Until we meet again!!! Tai no, mehän nähdään joka päivä somessa, hah hah! Klikkaa mukaan kanaville!

Kiitos ja tosi siistiä seikkailujen kesää kaikille!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

Lähiruokatreffeillä osa 1/2

Published by

Mulla oli eilen ilo ja kunnia osallistua ruokabloggaajan roolissa lähinnä K-ruokakauppialle ja lähiruokatuottajille suunnattuun K-Ryhmän ja Ruokatiedon järjestämille Lähiruokatreffeille Helsingin Wanhassa Satamassa. Hieno tilaisuus päästä keskustelemaan pienruokatuottajien kanssa, ja tietysti myös hieman maistelemaan heidän edustamiaan tuotteita. Luomu- ja lähiruoka ovat luonnollisesti lähellä emännän sydäntä (ja lautasta ;)), ja erityisen hienoksi näen tällaiset tutustumis- ja verkostoitumismahdollisuudet pientuottajien kannalta. Ei varmaankaan ole aivan yksinkertainen prosessi saada pientilojen tuotteita suuren yleisön tietoisuuteen. Toivottavasti voin omalta osaltani olla auttamassa tätä prosessia kertomalla muutamista pienruokatuottajien tuotteista.

On myös ihan mahtavaa, että ruokakaupoissakin alkaa jälleen näkyä lokaalisuus! Kaikki kaupat eivät ole enää tismalleen samasta muotista painettuja vaan marketin sijainti maailmankartalla alkaa näkyä myös valikoimassa. Me likes! <3

Lähiruokatreffien ajatus on yksinkertainen: tapahtumissa alueen K-ruokakauppiaat ja lähiruokayrittäjät tapaavat toisensa. Tavoitteena on sekä verkostoitua että parantaa paikallisten tuotteiden tarjontaa alueen K-ruokakaupoissa. Samalla paikallisen ruoan arvostus kasvaa ja asiakkaat saavat mahdollisuuden tukea valinnoillaan paikallista työtä. ~kesko.fi

Ruokatuottajia olikin paikalla runsain mitoin. Arviolta viitisenkymmentä tuottajaa oli nostanut tuotekokoelmiaan esittelypöydille. Aikaa oli rajallisesti, joten pyrin keskittymään lähinnä paleoystävällisiin tuotteisiin, mutta tulipa joukosta poimittua muutama muukin isompaa yleisöä varmasti kiinnostava tuote. Osaan tuottajista olinkin jo tutustunut kevään Lähiruoka- ja luomumessuilla. Ainakin Rainingon luomukvinoatila, Arctic Choc -luomusuklaat sekä Murtolan hamppufarmi olivat jo ennestään tuttuja. Loput sitten enemmän tai vähemmän uusia tuttavuuksia.

Mielenkiintoista materiaalia kertyi niin paljon, että lienee parasta tarjoilla se näin kahdessa erässä. Tässä ensimmäisessä keskityn lähinnä ”oikeaan” ruokaa, lihoihin ja kasviksiin, ja toisessa osassa sitten enemmän sitä terveempää herkkuosastoa ;)

How about some luomukana for starters?! Kaikki tykkää helposta kanasta ja luomukanojen perässä tässä on ehditty jo juoksemaan vuosi, jos toinenkin. Haasteeksi ovat muodostuneet milloin saatavuus, ja milloin hinta. Luomunokan tuotteita löytyy kyllä markkinoilta, vaikka emännälle ovat jääneet Maalaiskanan jalkoihin. Sain nyt muutaman Juoksujalan testiin ja kertoilen maistuvuudesta ainakin tuolla somen puolella, kunhan koivet saadaan kypsennettyä.

Tarjolla oli kanan vastapainoksi myös hieman kalaa. Nämä sushirullat olivatkin jo ulkonäkönsä puolesta tuttuja, mutta maistamaan en uskaltautunut vieläkään. Lähinnä halusin kertoa Sushifactoryyn liittyvän Kalatukku E. Erikssonin kuulumisia koskien sellaista mun suosikkikalaa kuin kuhaa. Kuhaa on nimittäin mahdollisuus saada myös pyyntikausien ulkopuolella viljeltynä mallina. Paleo-orientoituneena olen luonnollisesti villikalan kaveri, mutta tästä tiedosta saattaa kuitenkin olla monelle iloa.

Kyllä juu-juu-juustosta löytyy! Juustotilallisia oli paikalla useampiakin. Muutamia hieman erikoisempi juustoja maistoin, mutta valitettavasti itse suosimiani pastöroimattomia tai vuohen-/lampaanmaitojuustoja ei eteeni osunut. Näistä pienjuustoloiden valikoimista saa kuitenkin mukavasti vaihtelua sen tavallisen arkiedamin rinnalle.

Seuraavaksi eteen osui jotain uutta ja mielenkiintoista, nimittäin näitä pitkäkaulaisista hanhista valmistettuja tuotteita. Hanhia olen ihaillut vain etäältä ja niitäkin lähinnä mallia KANADA! Mutta nyt pääsi Hauhalan hanhifarmin hanhenmaksamousse ihan suuhun saakka. Nams!

Ihailimme myös pitkän tovin tätä hanhentissiä ja tuottaja kertoi hyviä vinkkejä sen valmistukseen. Nyt puuttuu enää se hanhi, hah hah! Hiukan harmittaa, että en hanhihuumassa huomannut hanhenrasvaa, joka olisi ollut paleoemännälle mitä parhainta paistorasvaa. Kollegani Elämänmakua maistelemassa -blogista taisi olla emäntää enemmän hereillä ja Tiian postauksesta voinee käydä kurkkimassa aiheesta lisää.

Ja kyllä oli kuulkaas oikein suuremman luokan yllätys, kun törmäsin treffeillä Tiiaan! Muistattehan te Tiian, jolta olen saanut viime aikoina hieman postausapua. Olemme nyt ”tunteneet” toisemme ainakin reilun vuoden verran, joten olipa iso ilo päästää tapaamaan yhtäkkiä ja yllättäen näin kasvotusten =)

Näin iloisia ja komeita poikia pääsi emäntä treffaamaan! Kuvassa Ålands Meijerietin ”maitopojat” sekä Pikku Puutarha Robbesin Robbe. Oli siellä paljon nättejä tyttöjäkin ;)

Pikku Puutarha Robbesin tuotteista ihastuin erityisesti tähän yrttiboxiin. Yrttejä tulee käytettyä paljon, mutta aika vähän kerrallaan ja aina harmittaa aivan vietävästi heittää parin päivän päästä jääkaapissa nuutuneet yrtit pois. Mutta nämä tyypit majailevatkin kasvualustalla, jossa oli myös jonkinlainen kastelusysteemi. Yrtit on istutettu hajoaviin ruukkuihin, jolloin ne on helppo tarvittaessa istuttaa isompaan ruukkuun tai pistää jopa kesäksi pihalle kasvamaan. I-HA-NA! Emäntä ehkä tarvitsee tällaisen oman pikku yrttipuutarhan =)

En ole mikään varsinainen ituhippi, mutta nämä silmusalaatit innostivat myös hieman pidempään juttutuokioon tuottajan kanssa. Maistelin myös hyvällä omallatunnolla Letkeän lempeää sekä Tulista silmusalaattia. Tulisessa jujuna oli tulisuutta tuova retiisi. Letkeän lempeä puolestaan sisälsi tiukemmallekin paleodiggarille sopivia apilan ja parsakaalin versoja. Niin hyviä ja niin kauniita! Kuinka kauniita ruoka-annoksia näistä saisikaan! ;) Ravinteista puhumattakaan.

Ei messuja ilman makkaraa! Laadukkaita paleoviitekehykseen sopivia makkaroita oli tarjolla useampiakin, mutta mun suuhun nyt sattuivat vaan päätymään porvoolaisen Bosgårdin charolais -chorizot. Uuuuuh… kerrassaan mainiota makkaraa! Kun on se juhannuskin tulossa.. ;) Bosgårdissa on lihatuotteiden lisäksi tarjolla monenlaista elämyksellistä toimintaa ja nyt emännän kesäsuunnitelmiin kuuluukin suuntaaminen tilalle. Joko joku on käynyt?

Viimeisenä tästä ”oikeaa” ruokaa kategoriasta täytyy nostaa A. Kastènin jännittävät inkivääri- ja viikunamaksamakkarat. Maksamakkaraa syön todella harvoin, mutta ehkä pari kertaa vuodessa iskee ihmeellinen maksanhimo, jota sitten taltutan vähemmän paleoilla maksapihveillä, – makkaralla ja/tai maksalaatikolla. Eli omalla kohdalla mennee sinne ”harvinainen herkku” -osastolle. Sain pötköt kumpaakin mukaani, mutta valitettavasti en ole vielä ehtinyt maistamaan näitä eksoottisia maksamakkaroita. Raportoin jälleen ainakin Paleokeittiön somekanavilla, jotta millaisia maksanhimon taltuttajia nämä ovat =)

Seuraavassa osassa katsaus treffien lähiherkkuihin! Nyt kutsuvat valmennustyöt, jonne on kiirehdittävä kiireen vilkkaan! Pahoittelen mahdollisia vihreitä ja muita hassuuksia. Palaan korjaamaan ne myöhemmin. EDIT: On palattu ja korjattu!

Kivaa keskiviikkoa kaikille!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

Vispipuuro raparperista (G)

Published by

Raparperiviikon viimeinen ”virallinen” resepti! Jälkkäriksi alkujaan ajattelin, mutta itse olen kyllä huitaissut kupillisen gluteenitonta raparperivispipuuroa napaan heti aamutuimaan. Tai siis niin, ensimmäiseksi varsinaiseksi päivän ateriaksi joka tapauksessa. Aamiaisesta ei ehkä voida enää klo 14-15 puhua. Onneksi paleolla ei tarvitsekaan. Puhua muista kuin aterioista ;)

Raparperiviikon jälkkäriksihän oli tarjolla kolme eri vaihtoehtoa; vispipuuro, muffinssit ja kerrosvanukas. Äänestyksessä voiton vei vispipuuro. Ajatuksen vispipuuroon sain itse asiassa kummitädiltäni, joka oli sitä vispaillut. Perinteiseen mannasuurimomalliin veikkaan. Ja koska se oli kuulemma ”vähä pirun hyvää”, niin kuin meillä päin pruukataan sanoa, niin olihan siitä joku paleoliittisesti parempi versio väännettävä. Suurimoksi valikoitui jo puolukkavispipuurosta tuttu kvinoa, joka ei ole tainut muutamaan vuoteen muuten Paleokeittiössä vieraillakaan.

Tein raparperivispipuurosta pari eri versiota. Toiseen laitoin makeuttajaksi mukaan mansikkaa ja toinen syntyi paljaasta raparperista. Ajattelin alkuun, että mansikkainen maistuisi paremmin, mutta ihastuinkin hunajaiseen raparperiin.

Ihan putkeen ei tämä puuro kuitenkaan mennyt. Koostumus oli lämpimänä aika liisteriä ja kylmänä melkoisen tymäkkää. Heitin puurot tehosekoittimeen, mutta veikkaan, että vatkaimella olisi koostumus ollut kuohkeampi. Joku rohkea voinee kokeilla! Olen aikanaan onnistunut päräyttämään puolukkapuurot vispipelillä seinille, ja sen jälkeen kannellinen tehosekoitin on ollut kivempi kaveri. Vispipuuron siivoaminen seiniltä, kaappien ovista ja alustoista ei nimittäin ole mun lempipuuhaa ;)

GLUTEENITON RAPARPERIVISPIPUURO KVINOASTA

  • 300 g raparperia (korvaa tarvittaessa esim. 1/3 mansikoilla)
  • 1 1/2 dl luomukvinoaa
  • 5 dl vettä
  • makeutukseen maun mukaan hunajaa (5 rkl laitoin, mansikkaiseen 1 rkl vähemmän)
  • hieman himalansuolaa
  • mausteeksi vaniljajauhetta tai kanelia
  1. Pese ja pilko raparperit (kuori tarvittaessa).
  2. Lisää raparperi, mahdolliset mansikat sekä kvinoa kiehuvaan veteen.
  3. Keitä miedolla lämmöllä ~20-25 minuuttia, kunnes raparperit ovat hajonneet kvinoan joukkoon ja kvinoa puuroutunut. Suosittelen sekoittelemaan välillä.
  4. Anna jäähtyä ja kaada valmis puuro tehosekoittimeen, lisää mausteet ja surauta sileäksi. Tai vatkaa jäähtynyt puuro sähkövatkaimella kuohkeaksi.
  5. Tarjoile kylmänä kookosmaidon sekä karkeasti rouhittujen pistaasipähkinöiden tai pikaisesti kookosöljy-hunajaseoksessa kypsennettyjen raparperitikkujen kera.

Mun mielestä tehosekoittimessa valmistettu tymäkkä vispipuuro on ehdottomasti parasta yön yli jääkaapissa seisseenä, jolloin myös kitalakeen kiinnittyvä liisteriefekti on huomattavasti vähempää. Myös kookosmaito auttaa asiaa ;)

Se oli sitten siinä! Vuoden 2015 raparperiviikko! Mutta on mulla vielä yksi raparperiresepti takataskussa. Paleokeittiössä on nimittäin jälleen käynyt vieraita =) Aiheesta enemmän ensi kerralla! Pysy Paleokeittiössä!

Tsekkaa myös muut raparperiviikon reseptit!

Kauniita kesäpäiviä kaikille!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!

Reseptivieras: Herkulliset hedelmäremmit

Published by

Se ois taas viikonloppu aluillaan, ja muutaman, toivottavasti aurinkoisen ja lämpimän vapaapäivän kunniaksi on aina kivaa pistää suu makiaksi. Elämänmakua maistelemassa -blogin Tiia on jälleen taikonut iloksemme pientä makeaa ja hyvää herkkua luonnollisista raaka-aineista. Paleokansa tykkää, ja varmasti tykkää moni muukin pääasiassa viljatonta, maidotonta ja/tai sokeritonta ruokailulinjaa noudattava. Kiitos kaunis siis jälleen Tiialle!

Ennen kuin sukelletaan herkullisten hedelmäremmien pariin, niin pari sanaa vielä Paleokeittiön raparperiviikosta, joka alkaa olla loppuhuipennusta vailla valmiiksi kokattu. Vain jälkkäri puuttuu! Raparperisia jälkkäri-ideoita tupsahti päähän peräti kolmin kappalein, ja musta olisi hirmukivaa, jos vähän jeesaisitte päätöksenteossa. Paleokeittiön facebookissa saa mielellään käydä äänestämässä omaa suosikkiaan ja emäntä yrittää sitten parhaansa mukaan kokkailla voiton vienyttä jälkkäriä tuttuun, paleoystävälliseen tyyliin. Ja pistää tietysti sormet ja varpaat ristiin, että ajatusten konkretisoituminen lautaselle onnistuu, hah hah! Joten, kannapa oma kortesi raparperiviikon jälkkärikekoon täällä!

KARKKIPÄIVÄ: HEDELMÄREMMIT (VILJATON, LUONNOLLISESTI MAKEUTETTU, MAIDOTON, PÄHKINÄTÖN)

Mehukkaat persikat, aprikoosit ja nektariinit ovat saapuneet kauppoihin! Olen haaveillut jo pitkään ”hedelmänahkan” teosta ja nyt pääsin sitä vihdoin kokeilemaan. ”hedelmänahka” on luonnollinen vastine remmi-karkeille kaupassa. Sitkeää, vähän kirpeää, tahmeaa pitkänomaista herkkua, jota on todella helppo tehdä itse kunhan vain malttaa antaa sen kuivua rauhassa. Olen rehellinen ja myönnän, että oma kärsivällisyyteni meinasi loppua kesken kuivatuksen. Onkin hyvä idea laittaa tämä pöhisemään yöksi, jotta valmistumista ei tarvitse käydä jatkuvasti tarkkailemassa ja herkku on valmiina aamulla odottamassa.

Tämä on ohje, johon käyvät kaikki hedelmät ja marjat. Sitruunaa kannattaa lisätä aina tujaus joukkoon, sillä se terävöittää makua, mikä se sitten ikinä onkin.

Herkullisten ja aika helppojen hedelmäremmien reseptin ja kuvalliset valmistusohjeet löydät täältä. Tsekkaa ja testaa! Veikkaan, että tässä voisi olla erityisesti perheen pienempien suuhun sopiva hyvä herkku ;)

Terveen makeeta karkkipäivää Sinulle toivottavat Johanna ja Tiia!

Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Tilaa uutiskirje!