Viimeisimmät artikkelit

Merelliset remoulademunat – Suolaista pikkupalaa arkeen & juhlaan

Kotitekoinen remoulade on monipuolinen ja helppo klassikkokastike, joka sopii mainiosti maustamaan merellisesti täytettyjä kananmunanpuolikkaita. Pikaisesti syntyvä pikkupurtava maistuu niin arkena kuin juhlana – tarjoa vaikka pääsiäisen, vapun tai vuodenvaihteen pirteänä alkupalana.

Artikkeli on julkaistu alunperin nyt jo edesmenneellä enJOY -sivustolla. Silloin remoulademunat koristivat uuden vuoden juhlapöytää, mutta ehkä sitäkin paremmin ne passaavat pääsiäisen alkuruoaksi tai pikkupurtavaksi.


Vuosi vaihtui uuteen jo parisen viikkoa sitten, mutta palaanpa vielä hetkeksi vuodenvaihteen ruokatunnelmiin. Merelliset munanpuolikkaat eivät ehkä sinänsä ole vahvasti uuden vuoden juhlintaan liitettävä pikkupala, mutta kyllä tämä helppo ja monipuolinen klassikko istuu vallan mainiosti tähänkin tilanteeseen.

Moni mieltää klassikkoruoat tylsiksi, mutta ei klassikkoa turhaan kutsuta klassikoksi.

Erilaisilla täytteillä saa munia mukavasti modifioitua myös trendikkäämpään suuntaan. Tällä kertaa pistin kuitenkin oikein kaksin verroin klassikoksi kun täytettyjen munien toiseksi pääraaka-aineeksi valikoitui kotitekoinen remouladekastike.

Täytetyistä munanpuolikkaista monipuolisia tekevät paitsi lukemattomat täytevaihtoehdot, niin myös istuvuus melkeinpä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Toimivat yhtälailla arkena kuin juhlavammissakin kokoontumisissa – isommissa ja pienemmissä.

Meillä täytetyt munat koristavat pöytää niin jouluna, itsenäisyyspäivänä kuin pääsiäisenäkin. Ovat tuttu näky myös sunnuntain runsaammin katetussa ruokapöydässä.

Arkena eri tavoin päällystetyt munanpuolikkaat sujahtavat suuhun ihan sellaisenaan ilman sen kummempia lisäkattauksia. Runsaasti proteiinia ja rasvaa sisältävä välipala vie nälän pienemmälläkin määrällä – ja pitää sen myös poissa pidempään.

Moni voi olla asiasta eri mieltä, mutta itse pidän sopivasti täydennettyjä munia myös mitä parhaimpana terveysruokana.

Ajatus näistä merellisistä brunssimunista lähti tällä kertaa ranskalaisesta remouladekastikkeesta. Päälle vielä kylmäsavustettua lohta, mustaa merileväkaviaaria sekä silputtua ruohosipulia, niin kokonaisuus oli kivasti koossa ja kaunista katseltavaa.

Jo pitkään päässä oli muhinut ajatus omatekoisesta remouladesta. Jostain kumman syystä olen aina hankkinut kastikkeen valmiina, vaikka sen valmistus on helppoa ja yksinkertaista. Etenkin, jos pohjana käyttää valmista majoneesia. Loppu kun on lähinnä pikkasen pilkkomista, mittaamista ja sitten vaan sekoittelua.

Remoulade -reseptejä löytyy jos jonkinlaisia. Kirjosta voidaan kuitenkin erottaa kaksi päätyyppiä – punertava ja mausteisempi kreolilainen remoulade sekä se aito ja alkuperäinen ranskalainen versio. Peruskastikkeeseen voi lisätä myös raastettua piparjuurta tai tikutettua juuriselleriä.

”Etikkainen” remoulade sopii erityisen hyvin tasapainottavaksi ja raikastavaksi kaveriksi rasvaiselle kalalle.

Mutta viihtyy yhtälailla niin lihan, kaiken kalan ja muiden merenelävien, kananmunan kuin kasvistenkin kyljessä. Toimii myös maustetun majoneesin tavoin leivällä, hodareissa ja hampurilaisissa. Testaa myös dippikastikkeena!

MERELLISET KANANMUNAT REMOULADEKASTIKKEELLA

Remouladekastike

  • 2½ dl valmista tai kotitekoista majoneesia
  • 1½ rkl kapriksia pilkottuna
  • 1½ rkl shalottisipulia silputtuna
  • 1½ rkl maustekurkkua pieneksi kuutioituna
  • 2-3 tl Worcestershire -kastiketta
  • 2 tl karkeaa Dijon -sinappia
  • ~½ sitruunan mehu
  • 1 rkl ruohosipulia, tilliä tai persiljaa silputtuna
  • (hieman hunajaa)

Merelliset kananmunat

  • keitettyjä kananmunia puolitettuina
  • remouladekastiketta (ohje alla)
  • kylmäsavustettua lohta suikaleiksi leikattuna
  • tummaa merileväkaviaaria
  • silputtua ruohosipulia, tilliä tai persiljaa
  1. Valmista remouladekastike. Pilko kaprikset, shalottisipuli ja maustekurkku pieneksi. Sekoita kaikki ainekset sopivassa kulhossa hyvin keskenään. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa maustavia aineksia (+ hunajaa).
  2. Anna maustua jääkaapissa noin puolisen tuntia.
  3. Kokoa kaikki ainekset munanpuolikkaiden päälle aineslistan järjestyksessä. Tarjoile mieluiten heti, mutta säilyvät tarvittaessa jonkin aikaa kauniina myös jääkaapissa.

💡 Voit valmistaa remouladekastikkeen jo edellisenä päivänä ja antaa maustua yön yli.

💡 Jos valmismajoneesi on liian etikkaista, niin lisää hieman hunajaa tasapainottamaan kokonaisuutta.

💡 Valuta pilkottu maustekurkku sekä kaprikset huolelllisesti, jotta kastikeesta ei tule liian juoksevaa – rakenteeltaan tuhdimpi kastike pysyy munien päällä mukavammin.

💡 Kokeile monikäyttöistä remouladea myös muiden kala- ja äyriäisruokien kaverina tai vaikka perunasalaatin kastikkeena. Sopii myös hodarien ja burgereiden täytteeksi tai dippikastikkeeksi. Erityisen hyvää jouluna mallas- tai saaristolaisleivän päällä kera merellisten lisukkeiden.

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Lämmin linssi-makkarasalaatti sinappisella kastikkeella – Helppo bistroruoka arkeen

Ranskalaisen bistroklassikon innoittama lämmin linssisalaatti maistuu suomalaiselle helppona ja herkullisena arkiruokana. Ruokaisa raakamakkaralla täydennetty ja sinappivinaigretilla maustettu salaatti mennee parhaiten lounaasta, mutta täyttää vatsan myös päivän pääaterialla.

Kun kerran linssien makuun päästiin, niin niillä jatketaan. Oli Intialaisittain maustettu punainen linssipata nimittäin sen verran herkkua – eikä kehokaan kiukutellut.

Linssit ovat emännälle omassa keittiössä ihan uusi juttu, joten niiden kokkaaminen jaksaa innostaa.

Täyspaleoon eivät kasvissyöjien suosimat linssit palkokasveina mahdu, mutta eivät myöskään ole raaka-aine pahimmasta päästä.

Ovat myös kelpo pikaruokaa, joiden hintakaan ei päätä huimaa.

Tällä kertaa tartuin punaisten linssien sijaan kypsennettäessä paremmin rakenteensa pitäviin mustiin belugalinsseihin. Sillä tarkoituksena ei ollut tehdä muhennosta vaan ruokaisa lämmin salaatti, johon mustat tai vihreät linssit sopivat helpommin hajoavia punaisia ja keltaisia linssejä paremmin.

Kaviaarimainen ulkonäkökin miellyttää edellä mainittuja enemmän.

Innoitus lämpimään linssisalaattiin lähti tällä kertaa ranskalaisesta bistroklassikosta, jossa sinivihreiden du Puy -linssien painikkeeksi pistetään perinteisesti savuista Kielbasa -raakamakkaraa kera sinappivinaigretin.

Aikalailla ranskalaisittain mentiin, joskin pikkasen paremmin suomalaiseen arkiruokailuun sopivin viilauksin. Kyllä tuli taas hyvää, helppoa ja kivannäköistä herkkua, jonka maukkauden salaisuus piilee salaattikastikkeessa – jälleen kerran.

Pariisilaisessa bistrossa makkaralla täydennetty linssisalaatti tarjotaan perinteisesti alkuruokana. Emännälle kelpasi ruokaisana ihan päivän pääateriaksi, mutta useimmille varmaankin täyttää vatsan parhaiten lounasaikaan.

LÄMMIN LINSSI-MAKKARASALAATTI SINAPPIKASTIKKEELLA

3 – 4 annosta

Sinappivinaigrette

  • ½ dl oliiviöljyä
  • 2 rkl punaviinietikkaa
  • 2 tl Dijon -sinappia
  • ~½ tl suolaa
  • rouhttua mustapippuria

Linssi-makkarasalaatti

  • 3 dl (250 g) mustia (beluga) tai vihreitä luomulinssejä huuhdeltuna
  • ~7½ dl vettä
  • 1 pieni sipuli lohkottuna
  • 3 valkosipulinkynttä veitsen lappeella likistettynä
  • 5-8 timjaminoksaa
  • 1 laakerinlehti
  • ~2 rkl kirkastettua voita tai muuta rasvaa kuullottamiseen
  • 2 porkkanaa pieninä kuutioina (~125-150 g)
  • 1 pieni fenkoli pieneksi pilkottuna (~100 g)
  • 300 g Bratwurstia tai muuta raakamakkaraa
  • tuoretta persiljaa
  • suolaa
  1. Esivalmistele – sekoita kaikki sinappivinaigretin ainekset tasaiseksi kastikkeeksi esim. haarukalla ”vatkaten”. Pilko fenkoli ja porkkanat pieniksi ”kuutioiksi”. Kuori ja lohko sipuli neljäksi lohkoksi. Likistä kuoritut valkosipulin kynnet veitsen lappeella niin, että hieman hajoavat. Siivuta myös raakamakkara valmiiksi (jos on helposti koossa pysyvää mallia).
  2. Huuhdo linssit ja laita kattilaan. Lisää kattilaan kylmä vesi, lohkottu sipuli, likistetyt valkosipulinkynnet, laakerinlehti sekä timjami. Mausta suolalla. Kiehauta ja jätä kiehumaan miedolla lämmöllä ~20-25 min tai kunnes linssit ovat sopivan kypsiä.
  3. Kuullota sillä aikaa pieneksi pilkotut porkkanat ja fenkoli paistinpannulla ~10 min. Mausta ripauksella suolaa ja siirrä lautaselle odottamaan.
  4. Paista bratwursteja siivutettuna (tai kokonaisina) samalla pannulla kunnes ovat hieman ruskistuneet pinnalta.
  5. Kaada kypsistä linsseistä vesi pois. Poista sipulit, valkosipulit, timjaminruodot sekä laakerinlehti.
  6. Lisää lämpimiin linsseihin sinappivinaigrette. Sekoita.
  7. Lisää kuullotettu porkkana-fenkoliseos, paistetut makkarasiivut sekä silputtu persilja. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
  8. Tarjoile lämpimänä kera tuoreen persiljan.

💡 Kaipaatko enemmän vihreää? Täydennä porkkana-fenkoliseosta kuullotuksen loppuvaiheessa pinaatilla. Vaati kypsennystä vain sen verran, että muuttuu tummemman vihreäksi ja ”sulaa” muiden kasvisten sekaan.

💡 Salaatti toimii myös seuraavana päivänä – kylmänä tai lämmittettynä. Säilyy hyvin kolme päivää suljetussa astiassa jääkaapissa.

Herkkävatsaisille lienee pieni varoituksen sana paikallaan.

Vaikka punaisten linssien kohdalla ei keho kiukutellut, niin mustien suhteen tilanne olikin toinen. Sai kaiketi vatsa tehdä vähän enemmän töitä sulatuksen suhteen, joten aivan täysin en vatsavaivoilta säästynyt.

Jokaisen ruoansulatus toimii kuitenkin yksilöllisesti, joten kannattaa kokeilla, miten oma maha kasvissyöjien kaviaariin suhtautuu.

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Valkosipulinen kukkakaali-herkkusienipaistos – Kasvisruokaa miehiseen makuun

Maistuu kukkakaali miehekkäämmällekin miehelle kun kaveriksi pannulle laitetaan herkkusienien ohella vähän voita, valkosipulia ja luraus kermaa. Nauti kukkakaali-herkkusienipaistosta lounaaksi tai lisukkeena – sellaisenaan tai raakamakkaralla täydennettynä.

Kun rommitryffeliset laskiaispullat on syöty ja Ystävänpäivän chiliset suklaakupit kumottu, niin johan maittaa jälleen terveempi arkiruoka.

Kermassa haudutettu kukkakaali-herkkusienipaistos ei ehkä ole pannu kaikkein kevyimmästä päästä, mutta eipä pakkasten paukkuessa pidä ollakaan.

Taisin jo aiemmin mainita, että talvella keho kaipaa kaiken punaisen, oranssin ja keltaisen ohella rasvaa. Kyllä se kevät keikkuen sieltä tulevi – ihan kohta. Ja kevään myötä myös kevyemmät kasvislautaset.

Pääraaka-aineita tähän täyttävään kasvispannuun tarvitaan vain pari plus yksi. Keskiössä ovat kevyt kukkakaali, ruokaisa herkkusieni sekä makuprofiiliin tasapainoa ja syvyyttä tuova sipuli. Mausteena reippaasti valkosipulia, metsäisää timjamia sekä pikkasen rautaisaa persiljaa – jotta ei ruoka ihan ruskeaksi jäisi.

Kelpaa maukas kasvispannu vaikka lounaaksi ihan sellaisenaan tai lisukkeeksi lihalle. Voisin kuvitella, että maistuisi etenkin riistaruoan kylkiäisenä.

Jos kotona istuu mies, jonka mielestä kukkakaali on yhä kaninruokaa, niin ei muuta kuin herkkusienet pannulle kera kukkakaalin valkosipulisessa voissa paistumaan ja kermassa kypsymään.

Kyllä, umamista kasvispaistosta leipäläpeen lapatessa tuli sen verran miesmäinen olo, että liitin pannun siltä istumalta Paleokeittiön äijäruokien alaheimoon.

Jos pelkkä kasvisruoka lautasella kirvoittaa kommentteja, niin pannua on helppo täydentää proteiininlähteellä. Sen kun sekoittaa valmiiseen paistokseen vaikka kypsennettyä raakamakkaraa tai rapeaa pekonia. Ainakin bratwursti toimi aivan mainiosti seuraavan päivän pääaterian rikastuttajana.

VALKOSIPULINEN KUKKAKAALI-HERKKUSIENIPAISTOS

2 – 4 annosta (lounas / lisuke)

  • 200 g herkkusieniä viipaloituna
  • 1 pieni sipuli silputtuna
  • 1 pienen kukkakaalin kukinnot (400-500 g kokonaisena)
  • 30 g (reilu 2 rkl) voita (kirkastettua)
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 4 valkosipulinkynttä rutistettuna
  • ~1 tl tuoretta tai pakastettua timjamia
  • ½ dl kermaa (lehmän-, kookos- tai muuta kasvikermaa)
  • suolaa ja mustapippurirouhetta maustamiseen
  • 2 rkl tuoretta persiljaa silputtuna
  • (hieman vettä tarvittaessa)
  1. Silppua sipuli, perkaa ja pilko kukkakaali tasakokoisiksi kukinnoiksi, putsaa ja viipaloi herkkusienet.
  2. Paista herkkusieniä keskilämmöllä isohkossa, kuivassa kasarissa kunnes ovat vetäytyneet (neste haihtunut) ja muuttuneet mukavan ruskeiksi. Lisää voi sekä oliiviöljy. Sekoita.
  3. Lisää silputtu sipuli. Sekoita ja jatka paistamista kunnes sipuli on kuullottunut, ~5 min.
  4. Lisää kukkakaali. Jatka paistamista kunnes kukkakaali on saanut sieltä täältä hieman väriä, ~10 min.
  5. Lisää rutistetut valkosipulinkynnet sekä timjami. Jatka paistamista sekoitellen ~1 minuutti.
  6. Lisää kerma. Sekoita ja jätä kannen alle hautumaan miedolla lämmöllä, kunnes kukkakaali on sopivan kypsää (haarukkatesti, pieni purutuntuma ok). Lisää tilkka vettä, jos paistos näyttää ”kuivalta”.
  7. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.
  8. Siirrä pannu pois liedeltä ja sekoita joukkoon tuore persilja.
  9. Syö sellaisenaan tai käytä esim. lihan (riista) tai laatumakkaran lisukkeena.

💡 Lihaisampi pannu? Sekoita joukkoon paistettua pekonia tai viipaloitua raakamakkaraa kypsennettynä, esim. bratwurstia.

💡 Pikaisempi pannu? Esikypsennä keittämällä hetki kukkakaalia samalla kun herkkusienet kypsyvät pannulla.

💡 Kauhistuttaako kerma? Korvaa kasvis- tai lihaliemellä.

Helpon herkullisia talvipäiviä Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Paleokeittiön uudet reseptit sähköpostiin?

Prosessoidaan
Onnistui! Saat tiedon seuraavasta reseptistu00e4 su00e4hku00f6postiisi.

Kirsikkaa, suklaata & ripaus rommia – Laskiaispullat aikuiseen makuun

On taas se aika vuodesta kun lautaselle lapataan hernerokkaa, suupielistä pyyhitään kermavaahtoa ja pohditaan, jotta kumpaa sinne pullan väliin pitäisi laittaa, mantelimassaa vai marjahilloa. Jospa laittaisi jotain ihan muuta? Vaikka rommilla terästettyä kirsikkahilloa ja tryffelitäytettä – laskiaispullat aikuiseen makuun.

Artikkeli on julkaistu alunperin nyt jo edesmenneellä enJOY -sivustolla. Höpinät ovat aikansa eläneet, mutta resepti on aina ajankohtainen. Tai ainakin kerran vuodessa – laskiaisena.

Parempaa ruokaa terveellä maulla! KotiGourmet -reseptit ovat Paleokeittiön tavanomaisesta ruokaideologiasta poikkeavia ruokaohjeita – erityistilanteiden harvinaista herkkua, jotka saattavat sisältää myös muita kuin terveelliseksi ravinnoksi miellettyjä aineksia.


Kyllä vaan, paastonaikaa pukkaa ja sitä ennen on otettava ilo irti elämästä. Mieluiten vielä pariin kertaan saman viikon aikana – ensin sunnuntaina ja seuraavan kerran jo heti tiistaina.

Jos vielä jäi epäselväksi, että mistä tässä oikein on kyse, niin laskiaisesta on puhe. Ja niistä pulleista laskiaispullista, joita on marketissa kaupattu jo viikkotolkulla, mutta jotka ovat vaan niin paljon parempia ”ku ite tekee”.

Perinteistä on hyvä pitää kiinni, mutta joskus vaihtelu virkistää. Siksipä emäntä tekaisi Team enJOYn suosiollisella avustuksella hippasen erilaista pullaa laskiaisen pyllymäkeä piristämään.

Pullat ovat toki perinteisiä, mutta välissä on jotain syntisen hyvää ja aikuiseen makuun pelkkää kermaa ja mantelimassaa paremmin istuvaa.

Ajatus rommisella kirsikkahillolla sekä suklaisella rommitryffelitäytteellä täytetyistä laskiaispullista lähti suoraan sanottuna silkasta kateudesta. Ja makeanhimosta.

Tässä ihan naapurissa, kartanoravintola Wohlsgårdissa vieteltiin nimittäin viikko sitten jälleen viini-iltaa. Itse en paikalle tällä kertaa päässyt, mutta korviini kantautui luotettavasta lähteestä huhu, että jälkiruoaksi olisi tarjoiltu suklaafondanttia kera kirsikkahillokkeen. Yam!

Suklaa ja kirsikka yhdessä menevät emännän makupaletissa kategoriaan ”taivaalliset makuparit”, ja niin kävi houkutus suureksi, että oli molemmat samaan, ajankohtaiseen pullaan pistettävä. Sekä ripaus rommia, sulaa suklaata ja kullanruskeaksi paahdettua mantelilastua päälle.

Laskiaispulla leivotaan perinteisesti tavallista kahvipullaa kookkaammaksi, mutta näin reippaalla ja tuhdilla täytteellä pienempikin, peruspullan kokoinen baakelsi tai pienempi riittää pääsemään yltäkylläiseen laskiaistunnelmaan.

LASKIAISPULLAT ROMMISELLA SUKLAATRYFFELI- JA KIRSIKKATÄYTTEELLÄ

PERUSPULLAT

~15 keskikokoista pullaa

  • 2 ½ dl maitoa
  • 25 g hiivaa tai 1 pussi kuivahiivaa
  • 1 dl sokeria
  • 1 rkl kardemummaa
  • ½ tl suolaa
  • ~7 dl vehnäjauhoja
  • 50-75 g voita tai margariinia
  • kananmunaa voiteluun
  1. Murenna hiiva kädenlämpöiseksi lämmitetyn maidon joukkoon. Anna liueta.
  2. Lisää sokeri, suola, kardemumma ja osa jauhoista. Sekoita tasaiseksi. Lisää loput jauhot. Alusta tasaiseksi ja lisää lopuksi huoneenlämpöiseksi pehmennyt voi. Vaivaa pullataikinaksi.
  3. Peitä taikinakulho liinalla ja anna taikinan kohota noin kaksinkertaiseksi lämpimässä, vedottomassa paikassa.
  4. Pyöritä kohotetusta taikinasta keskikokoisia pullia. Anna kohota hyvin peitetyn pellin päällä.
  5. Voitele pullat rikotulla kananmunaseoksella ja kypsennä 220 asteisessa uunissa ~12-15 minuuttia.
  6. Anna pullien jäähtyä hyvin (jääkaapissa). Leikkaa pullista ”hattu” pois ja täytä rommimaustetulla kirsikkahillokkeella sekä suklaisella rommitryffelitäytteellä. Koristele tomusokerilla, sulalla suklaalla sekä paahdetuilla mantelilastuilla.
  7. Säilytä valmiiksi täytetyt pullat tarvittaessa kylmässä. Ota lämpiämään ennen tarjoilua. Parasta huoneenlämpöisinä tarjoiltuna!

ROMMILLA MAUSTETTU KIRSIKKAHILLOKE

Riittää ~8-10 pullaan

  • 200 g valmista kirsikkahilloa, esim. St. Dalfour
  • 1-2 tl rommia (tai maun mukaan)
  1. Lisää rommi kirsikkahillon sekaan ja sekoita tasaiseksi. Anna maustua vähintään puoli tuntia.

ROMMITRYFFELITÄYTE

Riittää ~8-10 pullaan

  • 150 g tummasuklaata, kaakaopitoisuus 55-70%
  • 150 g kuohukermaa
  • ½ – 1 tl vaniljajauhetta (siemeniä tai esanssia)
  • 1 rkl rommia (tai maun mukaan)
  • ripaus suolaa
  • (vaahterasiirappia tarvittaessa makeutukseen)
  1. Rouhi suklaa karkeasti veitsellä. Laita lämmönkestävään kulhoon.
  2. Kuumenna kerma (+ vaahterasiirappi) pienessä kattilassa keskilämmöllä kiehumispisteeseen (älä anna kiehua). Kaada kuuma kerma suklaan päälle. Varmista, että suklaa peittyy kokonaan kermaan.
  3. Anna suklaan sulaa joitakin minuutteja. Sekoita massa tasaisen kiiltäväksi.
  4. Jäähdytä seos huoneenlämpöiseksi niin, että paksuuntuu.
  5. Lisää vanilja, rommi ja ripaus suolaa. Vatkaa ”vaahdoksi” sähkövatkaimella ensin keskinopeudella niin, että kaikki ainekset sekoittuvat ja sen jälkeen korkealla nopeudella ~2-3 minuuttia, kunnes seos muuttuu kuohkeaksi ja vaaleammaksi.
  6. Laita täyte pursotuspussiin ja pursota tai lusikoi pullien väliin HETI. Täyte jähmettyy hieman huoneenlämmössäkin, joka saattaa vaikeuttaa käsittelyä.

Kyytipojaksi lämmintä kaakaota paremmin istuu kuumana höyryävä kuppi kahvia. Tai jokin vettä vähän väkevämpi – punssi?

Ihan hullun herkullista laskiaista Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Arjen pikaruokaa – Intialaisittain maustettu punainen linssipata pinaatilla & paprikalla

Pikainen arkiruokakin voi olla ravinteikasta, herkullista ja halpaa. Testaa vaikka tämä laajalti tunnetusta intialaisesta kasvisruoasta innoituksensa saanut, pinaatilla sekä paprikalla täydennetty linssimuhennos. Helppoa, nopeaa ja niin hyvää!

Intialaisella teemalla jatketaan talvea eteenpäin. Ihan aidon intialaiseksi en uskalla tätä nopeaa ja täyttävää muhennosta nimetä. Mutta Intiasta on inspiraatio kaivettu – dal lienee kaikille intialaisen kasvisruoan ystäville tuttu.

Eikä punainen linssipata ole oikeastaan edes pata vaan pikemminkin muhennos. Punainen linssipata vaan kuulostaa otsakkeessa paremmalta kuin muhennos. Käy myös kastikkeesta.

Pääsivät linssit ensimmäistä kertaa koskaan Paleokeittiön pöytään. Vieraissa pöydissä olen kyllä linssiä hyvällä ruokahalulla leipäläpeen lapannut.

Kylvövirvilät kuuluvat palkokasveihin, jotka eivät pilkulla viilattuun paleoon mahdu.

Semipaleoon pistin kuitenkin.

En linsseihin kuollut – tälläkään kertaa. Keho tuntuu kestävän ihan kivasti palkokasveja silloin tällöin nautittuna. Vatsakaan ei vastaan laittanut. Sehän on se paras ruoka-aineiden sopivuudesta kertova mittari – ellei varsinainen allergia vaivaa.

Parasta linssipadassa on – kaikki.

Monipuolisesti sekä -värisesti kasviksia, kanaliemestä kollageenit ja linsseistä pikkasen kasviproteiiniakin. Valmistuksen nopeutta ja helppoutta sekä seuraavan päivän lämmitettäviä jämiä unohtamatta.

Savuisan paprikan makukin juustokuminalla terästettynä on emännän mieleen. Lopputuloksena lämpimän mausteinen muttei tulinen arjen lohturuoka. Jos tulisuutta kaipaa, niin cayennepippuria lisäämällä onnistuu hetkessä.

Porkkanan ja paprikan pilkkominen lienee valmistusprosessin työläin vaihe. Mutta mitä pienemmäksi jaksaa pilkkoa, sitä nopeammin lepää linssipata lautasella.

Muhennosmaisen koostumuksen kannalta kannattaa suosia kaikkien kasvisten osalta tasalaatuista kuutiointia. Paitsi jos pataa bataatilla täydentää. Bataatti kypsyy porkkanaa ja paprikaa pikaisemmin, joten isompi kuutio parempi. Ellei mössöä mieli.


PUNAINEN LINSSIPATA PINAATILLA JA PAPRIKALLA

4 annosta

  • kirkastettua voita tai kookosöljyä kuullottamiseen
  • 1 sipuli silputtuna
  • 2 isohkoa porkkanaa kuutioituna
  • 1 punainen paprika kuutioituna
  • 2-3 valkosipulinkynttä silputtuna tai rutistettuna
  • 1 rkl savupaprikajauhetta
  • ½ tl juustokuminaa
  • ½ tl kurkumaa
  • ¼ tl cayennepippuria
  • 3 dl punaisia linssejä huuhdottuna
  • 5 dl kana- tai kasvislientä
  • 1 rasia (70 g) tuoretta pinaattia
  • ½ pienehkön sitruunan mehu
  • tuoretta tai pakastettua korianteria tai persiljaa silputtuna
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
  1. Esivalmistele kasvikset; silppua sipuli ja valkosipuli, leikkaa porkkanat sekä paprika pieniksi kuutioiksi, huuhtele linssit.
  2. Kuullota sipulia, porkkanaa ja paprikaa voissa tai öljyssä isohkossa kattilassa kunnes sipuli on läpikuultavaa (reilu 5 min).
  3. Lisää valkosipuli ja jatka kuullottamista hetken aikaa.
  4. Lisää kattilaan savupaprika, juustokumina, kurkuma sekä cayennepippuri. Sekoittele jälleen hetken aikaa.
  5. Lisää huuhdotut linssit. Sekoita.
  6. Lisää liemi. Kiehauta ja jätä kannen alle hautumaan miedolla lämmöllä ~10-15 minuutiksi, kunnes porkkanan ja paprikan kypsyysaste on mieluinen. (Itse jätin hieman purutuntumaa, joka pehmeni seuraavana päivänä lämmittäessä. Kypsennysaika riippuu myös pilkottujen kasvisten koosta -mitä pienempää silppua, sitä nopeammin valmistuu.)
  7. Lisää pinaatti. Sekoittele, kunnes pinaatti on ”sulanut”.
  8. Virkistä muhennos sitruunamehulla ja korianterilla (tai persiljalla). Mausta mustapippurirouheella. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja muita mausteita.
  9. Syö sellaisenaan tai esim. riisin kera.

💡 Kaipaatko lihaa? Täydennä tai korvaa osa linsseistä paistetulla jauhelihalla.

💡 Ruokaisampaa linssipataa? Täydennä pata bataatilla!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Uudet reseptit sähköpostiisi?

Processing…
Success! You're on the list.

Täyteläinen porkkanasosekeitto intialaisittain – Sisäistä lämmikettä sydäntalveen

Intialaisittain currylla sekä kurkumalla maustettu kookoskermainen porkkanasosekeitto lämmittää kehoa ja mieltä talven keskellä. Lumisten pakkaspäivien aurinkoinen keitto syntyy helposti ja nopeasti – maittaa myös päivänä seuraavana.

Intialaisittain maustettu kermainen porkkanasosekeitto | paleokeittio.fi

Tulla tupsahti se kunnon talvi ”lumivyöryineen” ja hetkellisine paukkupakkasineen tänne etelärannikollekin – kertaheitolla. Ja sehän tietää sitä, että keho kertoo kaipaavansa sisäistä lämmikettä – jotain pehmeän täyteläistä, sopivan mausteista sekä värikästä ja ravitsevaakin.

Oli aika poimia taas porkkanapussi marketin vihanneshyllyltä matkaan.

Näitä oranssinkeltaisia sosekeittoja on nähty Paleokeittiössä aiemminkin. Thaimaalaista versiota värittävät punainen currytahna ja paprika. Aurinkoisen sosekeiton porkkanaisuutta keventää kukkakaali. Löytyy myös appelsiinilla sekä korianterilla maustetut soseiset porkkanasopat. (Klikkaa resepteihin kuvagalleriaa selaamalla.)

Ei neljää ilman viidettä – kyllä yksi porkkanasosesoppa vielä mukaan mahtuu!

Tai kaksi. Sillä tätä kyseistä keittoa olen keitellyt jo muutamaan otteeseen – pelkällä porkkanalla sekä kukkakaalilla kevennettynä. Väri hieman kukkakaaliversiossa haalenee, mutta maku säilyy jokseenkin samana. Koska samat mausteet.

Tavoitteena oli päästä mahdollisimman helpolla – emännällä useimmiten on. Kaapista kaivoin tuoreita kasviksia lukuunottamatta kaiken tarpeellisen. Loput löytyivät lähikaupasta.

Sosekeitot ovat helppoja ja kohtuullisen nopeita – riittoisiakin.

Kasvisten rouheampi pilkkominen riittää, kypsennys sujuu kattilaan koskematta ja suurimman työn tekee tehosekoitin. Isompikin kattilallinen syntyy kerralla ja soppa senkun paranee päivänä seuraavana.

Intialaisittain maustettu kermainen porkkanasosekeitto | paleokeittio.fi

Mausteisuutta intialaistyyliseen keittoon antaa currymauste, jota komppaa keltainen kurkuma.

Lämpöä nostaa tuore chili sekä inkivääri. Kermainen täyteläisyys syntyy kookoskermasta – maidottomasti. Ripauksen raikkautta juurevaan keittoon tuovat lime sekä tuore tai pakastettu korianteri, jota näin talvisaikaan tulee käytettyä tuoretta tiiviimmin.

Vegeversiokin syntyy helposti korvaamalla kanaliemi kasviksista valmistetulla vastaavalla. Itse suosin kanalientä, koska keho kaipaa kollageenia ja lihaa tulee syötyä nykyään kohtuullisen niukasti.

CURRYLLA MAUSTETTU PORKKANASOSEKEITTO

4-6 annosta

  • kookosöljyä tai kirkastettua voita kuullottamiseen
  • 1 iso sipuli siivutettuna
  • 2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 2-3 valkosipulinkynttä pilkottuna
  • 1 punainen chili pilkottuna (ja siemennettynä)
  • 2 tl curryjauhetta
  • 1 tl kurkumajauhetta
  • 1 kg luomuporkkanaa pilkottuna
  • 1 l kana- tai kasvislientä (Puljonki)
  • 2 dl kookoskermaa
  • ½-1 limen mehu
  • korianteria tuoreena tai pakastettuna (tai persiljaa)
  • (suolaa tarvittaessa)
  • salaattisiemensekoitusta, chilihiutaleita, silmusalaattia ja/tai kookoskermaa / creme fraichea / smetanaa tarjoiluun
  1. Esivalmistele; kuori ja pilko porkkanat, siivuta sipuli, pilko valkosipulinkynnet sekä chili, raasta tuore inkivääri.
  2. Kuullota sipuli isohkossa kattilassa kookosöljyssä tai kirkastetussa voissa. Lisää joukkoon valkosipulinkynnet, raastettu inkivääri ja chili kun sipuli on pehmennyt. Jatka kuullottamista ~5 min.
  3. Lisää curry- ja kurkumajauhe. Jatka kuullottamista sekoitellen muutamia minuutteja.
  4. Lisää kattilaan pilkotut porkkanat. Sekoita hyvin ja jatka kuullottamista hetken aikaa niin, että porkkanat maustuvat ja ”öljyyntyvät”.
  5. Kaada kattilaan muutama desi lientä, jonka avulla saat irroitettua kattilan pohjaan kiinni jääneet mausteet. Lisää loppu liemi ja jätä kannen alle kiehumaan miedolla lämmöllä, kunnes porkkanat ovat pehmeitä (~15-20 min porkkanoiden koosta riippuen). Ota kattila pois liedeltä ja lisää kookoskerma.
  6. Kaada keitto parissa erässä tehosekoittimeen ja surauta sileäksi.
  7. Kaada takaisin kattilaan ja kiehauta. Lisää limen mehu sekä silputtu korianteri (tai persilja). Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa sekä muita mausteita.
  8. Tarjoile kera salaattisiemensekoituksen, chilihiutaleiden, silmusalaattin ja/tai kookoskerman / creme fraichen / smetanan.

💡 Valmista kevyempää keittoa korvaamalla osa porkkanoista, esim. ⅓ kukkakaalilla.

💡 Täydennä tarvittaessa rapeaksi paistetulla pekonilla, pancetalla, prosciuttolla tai paahdetuilla kikherneillä.

💡 HYVINVOINTIVINKKI! Suosi talvella lämpimän mausteisia ruokia sekä erityisesti punaisia, oransseja sekä keltaisia hedelmiä ja juureksia.

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Uudet reseptit sähköpostiin?

Prosessoidaan
Onnistui! Saat tiedon seuraavasta reseptistu00e4 su00e4hku00f6postiisi.

Lokakuussa lautaselle laitetaan uuden sadon juureksia & kokkaillaan kaikkea kurpitsasta

Paleokeittiössä lokakuu tuo lautaselle lämpimän mausteiset kurpitsakeitot sekä uuden sadon juurekset – ne kevyemmät. Kotimaisen marjakauden viimeiset vitamiinipommit säilötään talvella pirtelöihin pistettäviksi. Terveemmät herkut löytyvät yhä puutarhan puna- tai valkoposkista – oman maan omenoista.

Siinä se syyskuu sujahti – väistyi värit maisemassa ja lautasella vihreästä oranssin väriloiston kautta maanläheisimmiksi ruskean sävyiksi vaihtavan lokakuun tieltä aivan liian sukkelaan. Kesä on auttamatta takana – ja syöty.

Lokakuussa alkavat kotimaiset juurekset loistaa oikein todenteolla. Sitä loistoa näillä leveyspiireillä sitten kestääkin useampi kuukausi syksystä aina kevääseen asti. Uuden sadon juureksista saadaan nauttia vielä jokunen kuukausi. Sen jälkeen jatketaan varastoitujen varassa.

Mitä Paleokeittiössä kokkaillaan lokakuussa?

Lokakuussa lautaselle laitetaan kermaisia juuressosekeittoja sekä kuumia kurpitsaruokia – ja jatketaan herkuttelua monikäyttöisellä omenalla.

Juureksista emännälle näihin aikoihin parhaiten maistuvat ne vähän kevyemmät – palsternakka sekä maa-artisokka. Mustajuurikin – vieraissa pöydissä. Maanläheisen makean punajuuren ja mukula- eli juurisellerin säästän vielä talvisempaan kokkailuun.

Talvikurpitsoista lautasella viihtyy erityisesti myskikurpitsa – lämpimän mausteisina, jopa aavistuksen tulisina keittoina.

Hedelmien ykkösenä jatkaa yhä omena, jonka rinnalle kipuaa kypsänä mukavan makea ja mehukas päärynä. Paleokeittiössä päärynät eivät kokkausta kaipaa vaan ne syödään sellaisenaan tai päätyvät pirtelön makeuttajaksi.

Kotimaisista marjoista satoa saadaan happaman kirpeästä karpalosta sekä kipakan pirteästä tyrnistä. Molemmat maistuvat, mutta lähinnä mehuissa tai pakastettuina pirtelöissä. Karpalo myös kuivattuna – joulun alla.

UUDET RESEPTIT SÄHKÖPOSTIIN?

Liity postituslistalle!

Poimi lokakuun lämpimät reseptit Paleokeittiöstä!

Selaa koko lista tai oikaise pikalinkkien kautta oman lemppariaineksesi pariin.

Juurekset

Kurpitsa

Omena

Lataa…

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Karpalo & tyrni

Lataa…

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Loistavaa lokakuuta Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Kesäkurpitsalla kevennetty jauheliha-munakoisovuoka & minttu-tzatziki – Makuja itäiseltä Välimereltä

Paleokeittiön maittava munakoisovuoka on emännän näkemys turkkilaisten pyörtyneestä imaamista, imam bayildista. Munakoison rinnalla uunivuoassa viihtyvät itämaisittain maustettu tomaattinen jauhelihakastike kera keventävän kesäkurpitsan, suolaisen fetan sekä makeiden pikkutomaattien. Runsaan lihaisan ja maanläheisen uuniruoan raikastaa minttu-tzatziki.

Köyhän miehen lihaksi kutsuttu munakoiso on niin nätti, mutta emännälle valitettavan vieras. Eipä ole enää. Sillä niin vaan humpsahti tämä ”hearty, meaty & earthy” vuokaruoka kerrasta suosikkiruokien kärkeen.

Tuli Paleokokkien kanssa juttua munakoisosta – mitenköhän sitä söisi? Kanssakokkaaja vinkkasi pyörtyneestä imaamista. Ystävällisesti myös raapusti reseptiä kaikkien Paleokokkien iloksi. Siitähän se emäntäkin inspiroitui ja innostui viimein tarttumaan violettiin aubergiiniin.

Onneksi innostuin, sillä pyörtyneestä imaamista syntyi varsin varteenotettava kilpailija tajuttomalle kesäkurpitsavuoalle. Joka muuten on aasialaisen kookos-kanakeiton rinnalla yksi Paleokeittiön kaikkien aikojen suosituimmista resepteistä.

Jos emännältä kysytään, niin kyllä pyörtynyt imaami pesee tajuttoman kesäkurpitsan mennen tullen.

Koska vähemmän vetistä ja ”lihaisampaa”. Itämainen makumaailmakin iskee itseeni tällä hetkellä italialaishenkistä isommin.

Imam bayildin nimellä en Paleokeittiön munakoisovuokaa uskalla markkinoida. Kesäkurpitsalla kevennetty jauheliha-munakoisovuoka inspired by imam bayildi lienee tarkin ja totuudenmukaisin kuvaus – Paleokokeissa mainittu sekä autenttinen anatolialainen resepti kera omien mieltymysten sulautuvat yhdeksi, suussa sulavan herkulliseksi kokonaisuudeksi.

Imaami ei pyörtynyt jauhelihalla rikastetusta vuokaruoasta vaan klassisesta turkkilaisesta kasvismezestä – sipulilla, tomaatilla ja valkosipulilla täytetystä, oliiviöljyssä kypsennetystä munakoisosta.

Joka parhaiten maistuu valmistuspäivästä seuraavana päivänä – ei uunikuumana eteen tuotuna vaan huoneenlämpöisenä tarjoiltuna.

Myös tutumpaan munakoisoruoka moussakaan, jossa kesäkurpitsa korvaa perinteisen perunan, voisi tämän vuoan mainiosti rinnastaa. Eksoottisemmasta imaamista se nyt kuitenkin tällä kertaa lähti.

Toim. jälkihuom. Opin juuri, että jauhelihalla täydennetty täytetty munakoiso kulkee Turkissa nimellä karniyarik.

Imaami pyörtyi on varsin mielenkiintoinen nimi ruoalle. Se herätti myös oman mielenkiintoni ruokaa ja sen historiaa kohtaan.

Tarinoita 1700-luvulta peräisin olevan perinneruoan taustalla on useampia. Tunnetuimpia lienevät imaamin shokki ylenpalttisesta oliiviöljyn käytöstä johtuen sekä tajunnan menetys silkasta makunautinnosta.

Jostain olin lukevinani myös, että nimi saattaisi liittyä tajuttomana makaavaa imaamia muistuttavaan munakoison muotoon.

Ylijäämämunakoiso ja -kesäkurpitsa pilkotaan kuutioiksi, joilla tilkitään väljästi sijoitettujen viipaleiden välit sekä vuoan reunaosat. Kätevä keino välttää tai ainakin pienenentää hävikkiä!

Ydinideana on latoa uunivuokaan lasagnemaisesti pitkittäin ja/tai poikittain viipaloitua munakoisoa ja kesäkurpitsaa sekä tomaattista jauhelihakastiketta.

Viipaloinnista jälkeen jääneet tai muuten ylimääräiset palat pilkotaan kuutioiksi, joilla tilkitään väljästi sijoiteltujen viipaleiden välit sekä vuoan reunaosat.

Vuoan voi valmistaa myös vain munakoisoa käyttäen. Kesäkurpitsa tuo kuitenkin jo jauhelihan raskauttamaan ruokaan monipuolisuuden lisäksi rakenteellista keveyttä.

Jauhelihakastikkeeseen pistin tomaatin kaveriksi paprikaa – tykkäävät toisistaan kovasti.

Tuoreyrtiksi valikoitu tällä kertaa perinteisemmän lehtipersiljan sijaan italialaisen keittiön ydinyrtti basilika. Jos jännempiä makuja kaipaa, niin minttu lienee melko menevä vaihtoehto.

Viimeistelyyn vielä suolaisuutta välimerellisestä fetajuustosta sekä makeutta päälle puolitetuista pikkutomaateista. Pikkujuttuja, jotka kuitenkin nostavat kotikokinkin kokonaisuuden uudelle tasolle.

Välimerellisen fetajuuston suolaisuus sekä puolitettujen pikkutomaattien paahteinen makeus nostavat vuoan uudelle tasolle – maullisesti ja ulkonäöllisesti.

Suolasta ja öljystä lienee vielä hyvä muistuttaa näitä välttelemään opetettua kansaa.

Munakoiso tykkää molemmista – kuten kesäkurpitsakin. Laatusuolaa saa kastikkeeseen annostella kesäkurpitsavuoan tavoin taas reippaalla kädellä. Muuten ei mikään maistu miltään.

Ja laadukasta oliiviöljyäkin on hyvä lurautella sinne tänne vähän joka välissä.

Itkettää ei koisokasvista vuokaa varten tarvitse. Suolauksen tarkoitushan on poistaa kasvien kitkeryys, mutta modernit munakoisot eivät tuppaa enää olemaan samalla tavalla kitkeriä kuin esivanhempansa.

KESÄKURPITSALLA KEVENNETTY JAUHELIHA-MUNAKOISOVUOKA

Vain tilaajille

Avaa tilaamalla Paleokeittiön Parhaat -reseptit.

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Uudet reseptit sähköpostiin?

Prosessoidaan
Onnistui! Saat tiedon seuraavasta reseptistä sähköpostiisi.

Syyskuussa syödään kaaliruokia & herkutellaan omenalla

Syyskuussa alkavat kevyet ja raikkaat salaatit väistyä lämpimämpien aterioiden tieltä. Keho valmistautuu tulevaan talveen. Se kaipaa jo ruokaisampia keittoja ja hiljalleen haudutettuja uuniruokia – kynttilänvaloa ja villasukkiakin.

Niin se vaan vaihtui kaunis kesä sateiseksi syksyksi – illat pimenee ja ilma viilenee. Onneksi vihreää vielä riittää – puissa ja pirtelöissä. Tuoretta kasviakin piisaa kivasti.

Mitä Paleokeittiössä syödään syyskuussa? Siitä lisää sekunnissa. Alkuun pari ilmoitusasiaa.

Paleokeittiö uudistuu – sesonkireseptit, reseptikirjasto sekä uusi uutiskirje

Syksyhän on uudistusten ja uusien aloitusten aikaa. Niin myös Paleokeittiössä. Joka syksyn mittaa kasvaa ja kehittyy – hitaasti, mutta varmasti. Sitä mukaa kun emäntä ehtii uutta työstää.

Jotain on jo tapahtunut. Ensimmäiset uudisaskeleet otettiin sesonkireseptien muodossa heinäkuussa. Tämä uudistus on tässä ja etenee – kuukausi kuukaudelta.

Aiemmin viikolla päivänvalon näki reseptikirjasto – yleisön pynnöstä. Se vaatii vielä vähän viilausta. Ei ehkä ole salonki-, mutta käyttökelpoinen on kyllä.

Kirjasto on kätevä työkalu reseptien selaamiseen ja terveemmästä kokkauksesta inspiroitumiseen. Klikkaa kuvaa ja käy kurkkaamassa!

Reseptikirjasto löytyy yläpalkin ”Reseptit” -navigaatiolinkin takaa! Pikalinkit eri kategorioihin myös alapalkissa.

Muistuttelenpa heti perään vielä Paleokeittiön uutiskirjeestä, joka sekin on luotsattu uusille selkeämmille urille.

Liittymällä postituslistalle varmistat, että saat tiedon uusista resepteistä – aina. Sosiaalisen median kanaviin kun ei ole nykypäivänä enää luottamista. Näyttävät päivityksiä vain hyvin harvalle ja valitulle joukolle.

Paitsi jos on pätäkkää pistää pöytään. Emännällä ei ole. Lataan hillot mieluummin lautaselle kuin lahjoitan amerikkalaiselle mediakonglomeraatille.

Tilaamalla uutiskirjeen sinä päätät, mikä sinua kiinnostaa.

Ei medianäkyvyyttä algometrien avulla hallitseva kolmas osapuoli vaan sinä itse.

Jos ei nappaa, niin nakkaa viesti suoraan roskakoriin. Ja jos alkaa ajan mittaan kyllästyttämään, niin lopetat tilauksen yhdellä klikkauksella – peruutuslinkki löytyy joka viestistä.

UUDET RESEPTIT SÄHKÖPOSTIIN?

Liity postituslistalle!

Syyskuussa syödään kaalia, kaalia, enemmän kaikenlaista kaalia – monessa muodossa

Valkokaalista haudutellaan lempeitä laatikoita ja keitellään kattilakaupalla riittoisia keittoja.

Punakaali raastetaan raikkaan värisiksi ja rapsakoiksi raastesalaateiksi – tai paistetaan pannulla purppuraisen pehmeäksi.

Lehtikaalia laitetaan tietysti lasiin sekä hierotaan suolan ja öljyn seassa salaattiin syötäväksi. Ehkä herkutellaan lehtikaalisipseilläkin!

Pinaatti on viihtynyt tuoresalaateissa pitkin kesää, mutta nyt on aika pistää pinaatinlehteä paitsi pirtelöön, niin myös pannulle ja keittoon.

Hedelmistä odotetuin ja ajankohtaisin lienee kotimainen omena – pistä piirakkaan tai pilko piristykseksi salaatin sekaan.

Marjarintamallakin yhä tapahtuu – puolukka alkaa olla poimintakypsää. Kanervakasvien hedelmää hillotaan perinteisesti kaalilaatikon kaveriksi, mutta maistuu hapan marja myös makeassa piirakassa sekä puolukkapuurossa.

Kurpitsa- ja juuressatoakin syyskuussa korjataan. Säästetään nämä herkut vielä syvemmälle syksyyn. Mutta sieniruoat saattavat yhä kiinnostaa!

Poimi syyskuun syötävimmät reseptit Paleokeittiöstä!

Selaa koko lista tai oikaise pikalinkkien kautta oman lempiraaka-aineesi pariin.

Valkokaali

Punakaali

Lehtikaali

Pinaatti

Omena

Puolukka

Syötävän hyvää syyskuuta Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Syksyn lohdullisin riisiruoka – Sienirisotto pekonilla ja punaviinillä

Kaipaatko syksyyn jotain tuhtia, kermaisen täyteläistä ja täyttävää – lohtua? Punaviinillä ja pekonilla täydennetty kantarellirisotto on viilenevien viikonloppupäivien ja pimenevien arki-iltojen ilo – syksyistä lohturuokaa täydellisimmillään.

Artikkeli on julkaistu kolmisen vuotta sitten nyt jo edesmenneellä enJOY -sivustolla. Höpinät ovat ehtineet välivuosina vanhentua, mutta resepti on yhä voimassa ja ajankohtainen – tänään, huomenna sekä syksyinä tulevina.

Parempaa ruokaa terveellä maulla! KotiGourmet -reseptit ovat Paleokeittiön tavanomaisesta ruokaideologiasta poikkeavia ruokaohjeita – erityistilanteiden harvinaista herkkua, jotka saattavat sisältää myös muita kuin terveelliseksi ravinnoksi miellettyjä aineksia.


Here it comes! Pitkään lupailtu ja vuoroaan odottanut, emännän todellinen ensimmäistä kertaa ikinä kokkaus – SIENIRISOTTO!

TODELLINEN ekaa kertaa ikinä siksi, että kokkasin ensimmäistä kertaa sekä sieniä, että risottoa. Woooaaaaah! Hyvin selvisin. Sanoisin, että jopa erinomaisesti. Koska lopputulos oli niin supermaukas, ettei syömistä voinut lopettaa, vaikka vatsa huusi jo kolmatta kertaa hoosiannaa.

No okei, ehkä mä ihan vähän taas huijasin. Sillä ei tämä ollut aivan ensimmäinen kerta kun sieniä ja risottoa Paleokeittiön pannulla nähtiin.

Harjoittelin nimittäin viikkoa aiemmin melkein vastaavaa kantarelleilla ja valkoviinillä. Erinomaista tuli siitäkin, mutta ajattelin tämän pekonilla ja punaviinillä täydennetyn version sopivan paremmin näille syksyisille keleille. Ja jo nurkan takana odottaville talvipakkasille.

Pekonilla täydennetty punaviini-sienirisotto on lohturuokaa parhaimmillaan – tuhtia, täyttävää, kermaisen täyteläistä ja täynnä makua.

Energiaakin vähän enemmän. Näitä kaikkia ihminen talvikaudella kaipaa. Minä kaipaan. Kehon ympärille vaivihkaa kietoutuvaa ”talviturkkia”, joka on taas kevään kynnyksellä karistettava yltä. Ne muutamat talvi-ilojen kilot.

Täytyy myöntää, että nyt tuntuu todella hullulta, että olen sekä sieniä, että risottoa parhaani mukaan tähän asti vältellyt. Sienien osalta takana on parin vuoden opettelujakso, joka on vihdoin kantanut hedelmää.

Sienet eivät enää pelota. Eivätkä maistu tai tunnu suussa pahalta.

Risoton välttely liittyy aika pitkälti jo kymmenisen vuotta vallalla olleeseen ravintoideologiaani. Riisi on kyllä hyvä gluteeniton vaihtoehto, mutta paleota se ei ole. Ainakaan risoton mittakaavassa. Riisikakku silloin tällöin on vielä ruokaraameihini mahtunut.

Toisaalta olen kyllä AEP eli aikaan ennen paleota oman riisiannokseni syönyt – kuiva riisi, kananrinnat ja rasvaton jauheliha tulivat kymmenessä vuodessa tutuiksi. Liian tutuiksi – parsakaalin, rahkan ja ananaksen rinnalla. Koska kehonrakennus.

Ajan myötä – terveysongelmien väistyttyä ja ammatinkin vaihduttua on satunnainen risotto löytänyt tiensä emännän lautaselle.

Risottohan on äärettömän hyvää. Ja niin lohdullista. Mutta ei keho siitä vieläkään säännöllisemmin syötynä tykkää. Olen syönyt, jos tarjottu on, mutta en itse risoton keittoon ole alkanut.

Jostain syystä olen ollut myös uskossa, että risoton valmistaminen on ihan hirveän vaikeaa ja työlästä. Ei se ollut.

Tuoreiden kantarellien osalta tämä resepti tulee auttamattomasti liian myöhään. Ehkä joku fiksu on kuitenkin säilönyt kantarelleja. Ja jos ei ole, niin jotain muuta sientä vaan kehiin. Tällä sienikokemuksella on vaikea sanoa, mutta veikkaan villisti metsäsienien olevan parhaita. Herkkusienikin käynee…?

PEKONINEN PUNAVIINI-SIENIRISOTTO

Vain tilaajille

Avaa tilaamalla Paleokeittiön Parhaat -reseptit.

Lohdullisia risottopäiviä Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!