Viimeisimmät artikkelit

Kesäkurpitsalla kevennetty jauheliha-munakoisovuoka & minttu-tzatziki – Makuja itäiseltä Välimereltä

Paleokeittiön maittava munakoisovuoka on emännän näkemys turkkilaisten pyörtyneestä imaamista, imam bayildista. Munakoison rinnalla uunivuoassa viihtyvät itämaisittain maustettu tomaattinen jauhelihakastike kera keventävän kesäkurpitsan, suolaisen fetan sekä makeiden pikkutomaattien. Runsaan lihaisan ja maanläheisen uuniruoan raikastaa minttu-tzatziki.

Köyhän miehen lihaksi kutsuttu munakoiso on niin nätti, mutta emännälle valitettavan vieras. Eipä ole enää. Sillä niin vaan humpsahti tämä ”hearty, meaty & earthy” vuokaruoka kerrasta suosikkiruokien kärkeen.

Tuli Paleokokkien kanssa juttua munakoisosta – mitenköhän sitä söisi? Kanssakokkaaja vinkkasi pyörtyneestä imaamista. Ystävällisesti myös raapusti reseptiä kaikkien Paleokokkien iloksi. Siitähän se emäntäkin inspiroitui ja innostui viimein tarttumaan violettiin aubergiiniin.

Onneksi innostuin, sillä pyörtyneestä imaamista syntyi varsin varteenotettava kilpailija tajuttomalle kesäkurpitsavuoalle. Joka muuten on aasialaisen kookos-kanakeiton rinnalla yksi Paleokeittiön kaikkien aikojen suosituimmista resepteistä.

Jos emännältä kysytään, niin kyllä pyörtynyt imaami pesee tajuttoman kesäkurpitsan mennen tullen.

Koska vähemmän vetistä ja ”lihaisampaa”. Itämainen makumaailmakin iskee itseeni tällä hetkellä italialaishenkistä isommin.

Imam bayildin nimellä en Paleokeittiön munakoisovuokaa uskalla markkinoida. Kesäkurpitsalla kevennetty jauheliha-munakoisovuoka inspired by imam bayildi lienee tarkin ja totuudenmukaisin kuvaus – Paleokokeissa mainittu sekä autenttinen anatolialainen resepti kera omien mieltymysten sulautuvat yhdeksi, suussa sulavan herkulliseksi kokonaisuudeksi.

Imaami ei pyörtynyt jauhelihalla rikastetusta vuokaruoasta vaan klassisesta turkkilaisesta kasvismezestä – sipulilla, tomaatilla ja valkosipulilla täytetystä, oliiviöljyssä kypsennetystä munakoisosta.

Joka parhaiten maistuu valmistuspäivästä seuraavana päivänä – ei uunikuumana eteen tuotuna vaan huoneenlämpöisenä tarjoiltuna.

Myös tutumpaan munakoisoruoka moussakaan, jossa kesäkurpitsa korvaa perinteisen perunan, voisi tämän vuoan mainiosti rinnastaa. Eksoottisemmasta imaamista se nyt kuitenkin tällä kertaa lähti.

Toim. jälkihuom. Opin juuri, että jauhelihalla täydennetty täytetty munakoiso kulkee Turkissa nimellä karniyarik.

Imaami pyörtyi on varsin mielenkiintoinen nimi ruoalle. Se herätti myös oman mielenkiintoni ruokaa ja sen historiaa kohtaan.

Tarinoita 1700-luvulta peräisin olevan perinneruoan taustalla on useampia. Tunnetuimpia lienevät imaamin shokki ylenpalttisesta oliiviöljyn käytöstä johtuen sekä tajunnan menetys silkasta makunautinnosta.

Jostain olin lukevinani myös, että nimi saattaisi liittyä tajuttomana makaavaa imaamia muistuttavaan munakoison muotoon.

Ylijäämämunakoiso ja -kesäkurpitsa pilkotaan kuutioiksi, joilla tilkitään väljästi sijoitettujen viipaleiden välit sekä vuoan reunaosat. Kätevä keino välttää tai ainakin pienenentää hävikkiä!

Ydinideana on latoa uunivuokaan lasagnemaisesti pitkittäin ja/tai poikittain viipaloitua munakoisoa ja kesäkurpitsaa sekä tomaattista jauhelihakastiketta.

Viipaloinnista jälkeen jääneet tai muuten ylimääräiset palat pilkotaan kuutioiksi, joilla tilkitään väljästi sijoiteltujen viipaleiden välit sekä vuoan reunaosat.

Vuoan voi valmistaa myös vain munakoisoa käyttäen. Kesäkurpitsa tuo kuitenkin jo jauhelihan raskauttamaan ruokaan monipuolisuuden lisäksi rakenteellista keveyttä.

Jauhelihakastikkeeseen pistin tomaatin kaveriksi paprikaa – tykkäävät toisistaan kovasti.

Tuoreyrtiksi valikoitu tällä kertaa perinteisemmän lehtipersiljan sijaan italialaisen keittiön ydinyrtti basilika. Jos jännempiä makuja kaipaa, niin minttu lienee melko menevä vaihtoehto.

Viimeistelyyn vielä suolaisuutta välimerellisestä fetajuustosta sekä makeutta päälle puolitetuista pikkutomaateista. Pikkujuttuja, jotka kuitenkin nostavat kotikokinkin kokonaisuuden uudelle tasolle.

Välimerellisen fetajuuston suolaisuus sekä puolitettujen pikkutomaattien paahteinen makeus nostavat vuoan uudelle tasolle – maullisesti ja ulkonäöllisesti.

Suolasta ja öljystä lienee vielä hyvä muistuttaa näitä välttelemään opetettua kansaa.

Munakoiso tykkää molemmista – kuten kesäkurpitsakin. Laatusuolaa saa kastikkeeseen annostella kesäkurpitsavuoan tavoin taas reippaalla kädellä. Muuten ei mikään maistu miltään.

Ja laadukasta oliiviöljyäkin on hyvä lurautella sinne tänne vähän joka välissä.

Itkettää ei koisokasvista vuokaa varten tarvitse. Suolauksen tarkoitushan on poistaa kasvien kitkeryys, mutta modernit munakoisot eivät tuppaa enää olemaan samalla tavalla kitkeriä kuin esivanhempansa.

KESÄKURPITSALLA KEVENNETTY JAUHELIHA-MUNAKOISOVUOKA

4 annosta

  • ~600 g munakoisoa (1-2 kpl)
  • ~600 g kesäkurpitsaa (1-2 kpl)
  • 100 g fetajuustoa murustettuna
  • ~ 15 minitomaattia puolitettuna
  • oliiviöljyä voiteluun ja viimeistelyyn
  • (basilikanlehtiä koristeeksi)
  • (rucolaa tarjoiluun)

JAUHELIHA-TOMAATTIKASTIKE

  • 1 sipuli silputtuna
  • 1 punainen paprika paloiteltuna
  • 400 g jauhelihaa
  • 2-3 valkosipulinkynttä rutistettuna
  • 1½ tl juustokuminaa
  • 1½ tl savupaprikaa
  • 1 tl kanelia
  • (~½ tl chilijauhetta)
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • 1 rkl vaahterasiirappia
  • 1 prk tomaattimurskaa (400 g)
  • ~2-3 dl vettä (tai tarpeen mukaan)
  • kourallinen basilikaa silputtuna (tai lehtipersiljaa)
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
  1. Aloita vuoan valmistus jauhelihakastikkeesta. Silppua sipuli ja paloittele paprika.
  2. Ruskista jauheliha kattilassa tai riittävän isolla pannulla. Lisää sipuli ja paprika. Jatka paistamista keskilämmöllä sekoitellen niin, että sipuli kuullottuu ja paprika pehmenee hieman.
  3. Rutista joukkoon valkosipuli. Lisää juustokumina, savupaprika, kaneli ja chilijauhe. Sekoita.
  4. Lisää tomaattipyre ja vaahterasiirappi. Sekoita.
  5. Lisää tomaattimurska. Huuhtele tomaattitölkki vedellä. Lisää ”tomaattivesi” muiden ainesten sekaan. Sekoita ja jätä hautumaan miedolla lämmöllä siksi aikaa, kun valmistelet munakoison, kesäkurpitsan ja tomaatit.
  6. Mausta valmis kastike runsaalla suolalla, mustapippurirouheella ja silputulla basilikalla ennen vuoan koostamisen.
  7. Leikkaa munakoisosta muutamia vajaan sentin paksuisia kiekkoja (poista vihreä hattu!). Viipaloi loput munakoisot sekä kesäkurpitsa pitkittäin noin sentin paksuisiksi ”suikaleiksi”. Kuutioi jämäpalat (ks. vinkki alla). Puolita minitomaatit.
  8. Voitele vuoka reippaalla oliiviöljyllä.
  9. Kokoa vuoka – ripottele pohjalle hieman jauhelihakastiketta, lado munakoisviipaleet ronskisti päälle. Täytä tyhjät kohdat kesäkurpitsa-ja munakoisokuutioilla. Lisää väliin jauhelihakastiketta.
  10. Käytä seuraavaan kerrokseen kesäkurpitsaa. Täytä raot jälleen jämäkuutioilla. Lisää taas jauhelihakastiketta. Päällystä munakoisokiekoilla. Ripottele päälle jäljellä oleva kastike ja viimeistele reippaalla oliiviöljyllä.
  11. Anna kypsyä 175 asteisessa uunissa puolisen tuntia. Valmista tässä välissä minttu-tzatziki.
  12. Ota vuoka uunista ulos ja lisää kiekkojen väleihin puolitetut tomaatit. Lurauta tomaattien päälle oliiviöjyä. Laita takaisin uuniin noin vartiksi.
  13. Ota vuoka jälleen uunista ja nosta uunin lämpötila 225 asteeseen. Murusta päälle fetajuustoa. Kypsennä uunin ylätasolla ~10 minuuttia tai kunnes fetajuusto pehmenee ja saa hieman väriä.
  14. Viimeistele valmis vuoka oliiviöljyllä, rouhitulla mustapippurilla sekä muutamalla basilikanlehdellä.
  15. Tarjoile rucolan ja minttu-tzatzikin kera.

💡 Leikkaa ensin munakoisosta ja kesäkurpitsasta pystyasennossa muhkuin sivu suoraksi. Aseta sen jälkeen leikattu pinta leikkuulautaa vasten ja leikkaa molemmat sivut suoraksi. Siivuta loput pitkittäissiivut. Kuutioi kuorelliset jämäpala ja täytä niillä vuokaan jäävät kolot.

💡 Jos kaipaat tuhdimpaa ja ruokaisampaa uuniruokaa, niin jätä kesäkurpitsa pois ja korvaa se munakoisolla.

Tarjoiluun vielä pikkasen pippurista rucolaa ja mintulla tai muulla tuoreyrtillä maustettua tzatzikia. Raikastavat kivasti muutoin jopa hippasen tunkkaisen puolelle kallistuvaa annosta.

MINTTU-TZATZIKI

4 annosta

  • 2½ dl turkkilaista jogurttia
  • ~½ keskikokoinen kurkku rouheasti raastettuna
  • kourallinen tuoretta minttua hienonnettuna
  • 1 valkosipulinkynsi rutistettuna
  • ~2 rkl oliiviöljyä
  • ~2 rkl sitruunamehua
  • ½ tl suolaa ja mustapippurirouhetta maustamiseen maun mukaan
  1. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Jätä jääkaappiin peitetyssä astiassa odottamaan vuoan valmistumista.

💡 Korvaa minttu tarvittaessa tuoreella basilikalla tai lehtipersiljalla.

ℹ️ Maidoton ruokavalio? Jätä fetajuusto pois. Vuoka toimii mainiosti ilman fetaa. Korvaa tarvittaessa myös tzatzikin turkkilainen jogurtti laadukkaalla, lohkeavalla kookosjogurtilla.

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Uudet reseptit sähköpostiin?

Prosessoidaan
Onnistui! Saat tiedon seuraavasta reseptistä sähköpostiisi.

Syyskuussa syödään kaaliruokia & herkutellaan omenalla

Syyskuussa alkavat kevyet ja raikkaat salaatit väistyä lämpimämpien aterioiden tieltä. Keho valmistautuu tulevaan talveen. Se kaipaa jo ruokaisampia keittoja ja hiljalleen haudutettuja uuniruokia – kynttilänvaloa ja villasukkiakin.

Niin se vaan vaihtui kaunis kesä sateiseksi syksyksi – illat pimenee ja ilma viilenee. Onneksi vihreää vielä riittää – puissa ja pirtelöissä. Tuoretta kasviakin piisaa kivasti.

Mitä Paleokeittiössä syödään syyskuussa? Siitä lisää sekunnissa. Alkuun pari ilmoitusasiaa.

Paleokeittiö uudistuu – sesonkireseptit, reseptikirjasto sekä uusi uutiskirje

Syksyhän on uudistusten ja uusien aloitusten aikaa. Niin myös Paleokeittiössä. Joka syksyn mittaa kasvaa ja kehittyy – hitaasti, mutta varmasti. Sitä mukaa kun emäntä ehtii uutta työstää.

Jotain on jo tapahtunut. Ensimmäiset uudisaskeleet otettiin sesonkireseptien muodossa heinäkuussa. Tämä uudistus on tässä ja etenee – kuukausi kuukaudelta.

Aiemmin viikolla päivänvalon näki reseptikirjasto – yleisön pynnöstä. Se vaatii vielä vähän viilausta. Ei ehkä ole salonki-, mutta käyttökelpoinen on kyllä.

Kirjasto on kätevä työkalu reseptien selaamiseen ja terveemmästä kokkauksesta inspiroitumiseen. Klikkaa kuvaa ja käy kurkkaamassa!

Reseptikirjasto löytyy yläpalkin ”Reseptit” -navigaatiolinkin takaa! Pikalinkit eri kategorioihin myös alapalkissa.

Muistuttelenpa heti perään vielä Paleokeittiön uutiskirjeestä, joka sekin on luotsattu uusille selkeämmille urille.

Liittymällä postituslistalle varmistat, että saat tiedon uusista resepteistä – aina. Sosiaalisen median kanaviin kun ei ole nykypäivänä enää luottamista. Näyttävät päivityksiä vain hyvin harvalle ja valitulle joukolle.

Paitsi jos on pätäkkää pistää pöytään. Emännällä ei ole. Lataan hillot mieluummin lautaselle kuin lahjoitan amerikkalaiselle mediakonglomeraatille.

Tilaamalla uutiskirjeen sinä päätät, mikä sinua kiinnostaa.

Ei medianäkyvyyttä algometrien avulla hallitseva kolmas osapuoli vaan sinä itse.

Jos ei nappaa, niin nakkaa viesti suoraan roskakoriin. Ja jos alkaa ajan mittaan kyllästyttämään, niin lopetat tilauksen yhdellä klikkauksella – peruutuslinkki löytyy joka viestistä.

UUDET RESEPTIT SÄHKÖPOSTIIN?

Liity postituslistalle!

Syyskuussa syödään kaalia, kaalia, enemmän kaikenlaista kaalia – monessa muodossa

Valkokaalista haudutellaan lempeitä laatikoita ja keitellään kattilakaupalla riittoisia keittoja.

Punakaali raastetaan raikkaan värisiksi ja rapsakoiksi raastesalaateiksi – tai paistetaan pannulla purppuraisen pehmeäksi.

Lehtikaalia laitetaan tietysti lasiin sekä hierotaan suolan ja öljyn seassa salaattiin syötäväksi. Ehkä herkutellaan lehtikaalisipseilläkin!

Pinaatti on viihtynyt tuoresalaateissa pitkin kesää, mutta nyt on aika pistää pinaatinlehteä paitsi pirtelöön, niin myös pannulle ja keittoon.

Hedelmistä odotetuin ja ajankohtaisin lienee kotimainen omena – pistä piirakkaan tai pilko piristykseksi salaatin sekaan.

Marjarintamallakin yhä tapahtuu – puolukka alkaa olla poimintakypsää. Kanervakasvien hedelmää hillotaan perinteisesti kaalilaatikon kaveriksi, mutta maistuu hapan marja myös makeassa piirakassa sekä puolukkapuurossa.

Kurpitsa- ja juuressatoakin syyskuussa korjataan. Säästetään nämä herkut vielä syvemmälle syksyyn. Mutta sieniruoat saattavat yhä kiinnostaa!

Poimi syyskuun syötävimmät reseptit Paleokeittiöstä!

Selaa koko lista tai oikaise pikalinkkien kautta oman lempiraaka-aineesi pariin.

Valkokaali

Punakaali

Lehtikaali

Pinaatti

Omena

Puolukka

Syötävän hyvää syyskuuta Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Syksyn lohdullisin riisiruoka – Sienirisotto pekonilla ja punaviinillä

Kaipaatko syksyyn jotain tuhtia, kermaisen täyteläistä ja täyttävää – lohtua? Punaviinillä ja pekonilla täydennetty kantarellirisotto on viilenevien viikonloppupäivien ja pimenevien arki-iltojen ilo – syksyistä lohturuokaa täydellisimmillään.

Artikkeli on julkaistu kolmisen vuotta sitten nyt jo edesmenneellä enJOY -sivustolla. Höpinät ovat ehtineet välivuosina vanhentua, mutta resepti on yhä voimassa ja ajankohtainen – tänään, huomenna sekä syksyinä tulevina.

Parempaa ruokaa terveellä maulla! KotiGourmet -reseptit ovat Paleokeittiön tavanomaisesta ruokaideologiasta poikkeavia ruokaohjeita – erityistilanteiden harvinaista herkkua, jotka saattavat sisältää myös muita kuin terveelliseksi ravinnoksi miellettyjä aineksia.


Here it comes! Pitkään lupailtu ja vuoroaan odottanut, emännän todellinen ensimmäistä kertaa ikinä kokkaus – SIENIRISOTTO!

TODELLINEN ekaa kertaa ikinä siksi, että kokkasin ensimmäistä kertaa sekä sieniä, että risottoa. Woooaaaaah! Hyvin selvisin. Sanoisin, että jopa erinomaisesti. Koska lopputulos oli niin supermaukas, ettei syömistä voinut lopettaa, vaikka vatsa huusi jo kolmatta kertaa hoosiannaa.

No okei, ehkä mä ihan vähän taas huijasin. Sillä ei tämä ollut aivan ensimmäinen kerta kun sieniä ja risottoa Paleokeittiön pannulla nähtiin.

Harjoittelin nimittäin viikkoa aiemmin melkein vastaavaa kantarelleilla ja valkoviinillä. Erinomaista tuli siitäkin, mutta ajattelin tämän pekonilla ja punaviinillä täydennetyn version sopivan paremmin näille syksyisille keleille. Ja jo nurkan takana odottaville talvipakkasille.

Pekonilla täydennetty punaviini-sienirisotto on lohturuokaa parhaimmillaan – tuhtia, täyttävää, kermaisen täyteläistä ja täynnä makua.

Energiaakin vähän enemmän. Näitä kaikkia ihminen talvikaudella kaipaa. Minä kaipaan. Kehon ympärille vaivihkaa kietoutuvaa ”talviturkkia”, joka on taas kevään kynnyksellä karistettava yltä. Ne muutamat talvi-ilojen kilot.

Täytyy myöntää, että nyt tuntuu todella hullulta, että olen sekä sieniä, että risottoa parhaani mukaan tähän asti vältellyt. Sienien osalta takana on parin vuoden opettelujakso, joka on vihdoin kantanut hedelmää.

Sienet eivät enää pelota. Eivätkä maistu tai tunnu suussa pahalta.

Risoton välttely liittyy aika pitkälti jo kymmenisen vuotta vallalla olleeseen ravintoideologiaani. Riisi on kyllä hyvä gluteeniton vaihtoehto, mutta paleota se ei ole. Ainakaan risoton mittakaavassa. Riisikakku silloin tällöin on vielä ruokaraameihini mahtunut.

Toisaalta olen kyllä AEP eli aikaan ennen paleota oman riisiannokseni syönyt – kuiva riisi, kananrinnat ja rasvaton jauheliha tulivat kymmenessä vuodessa tutuiksi. Liian tutuiksi – parsakaalin, rahkan ja ananaksen rinnalla. Koska kehonrakennus.

Ajan myötä – terveysongelmien väistyttyä ja ammatinkin vaihduttua on satunnainen risotto löytänyt tiensä emännän lautaselle.

Risottohan on äärettömän hyvää. Ja niin lohdullista. Mutta ei keho siitä vieläkään säännöllisemmin syötynä tykkää. Olen syönyt, jos tarjottu on, mutta en itse risoton keittoon ole alkanut.

Jostain syystä olen ollut myös uskossa, että risoton valmistaminen on ihan hirveän vaikeaa ja työlästä. Ei se ollut.

Tuoreiden kantarellien osalta tämä resepti tulee auttamattomasti liian myöhään. Ehkä joku fiksu on kuitenkin säilönyt kantarelleja. Ja jos ei ole, niin jotain muuta sientä vaan kehiin. Tällä sienikokemuksella on vaikea sanoa, mutta veikkaan villisti metsäsienien olevan parhaita. Herkkusienikin käynee…?

PEKONINEN PUNAVIINI-SIENIRISOTTO

Rating: 5 out of 5.

~4 annosta

  • 150 g pekonia kuutioituna
  • 2 shalottisipulia silputtuna
  • 300 g tuoreita, puhdistettuja kantarelleja tai muita sieniä paloiteltuna
  • 2-3 timjaminoksaa
  • 2 ½ dl punaviiniä (1 + 1 ½ dl)
  • ~2 rkl voita
  • ~2 rkl oliiviöljyä
  • 4 dl arborio -riisiä (350 g)
  • vajaa 1 l kanalientä
  • maustamiseen suolaa ja rouhittua mustapippuria
  • ~30 g tai maun mukaan Parmesan -juustoa raastettuna
  • tarjoiluun tuoretta rucolaa
  1. Esivalmistele; puhdista ja pilko sienet, silppua salotit, kuutioi pekoni ja lämmitä kanaliemi kiehuvaksi.
  2. Paista pekonia pannulla niin, että rasva irtoaa. Lisää salottisipulit. Kuullota.
  3. Lisää sipulin joukkoon sienet ja timjaminoksat. Jos pekonista irronnut paistorasva ei riitä, niin lisää tarvittaessa myös voita. Paista, kunnes sienet ovat pehmenneet (ja kantarellit muuttuneet kullanruskeiksi, ~10 min). Lisää 1 dl punaviiniä ja jatka paistamista miedolla lämmöllä, kunnes neste on haihtunut (~5-7 min). Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.
  4. Siirrä pekoni-sipuli-sieniseos pannulta. Poista timjaminoksat.
  5. Vähennä lämpöä ja lisää pannulle voi sekä oliiviöljy. Sekoita sulaneen rasvaseoksen joukkoon riisi. Kuullota, kunnes riisi muuttuu läpikuultavaksi, ~5 min. Lisää loput punaviinistä (1½ dl) ja anna hautua välillä sekoitellen, kunnes neste on haihtunut.
  6. Lisää riisiin kuumaa kanalientä kauhallinen kerrallaan aina kun aiempi kauhallinen on imeytynyt riisiin lähes kokonaan. Jatka kypsentämistä rauhallisesti hämmentäen, kunnes liemi on käytetty tai kunnes riisi on sopivan al dente (~25 min).
  7. Lisää risoton joukkoon sipuli-pekoni-sieniseos. Sekoita. Säästä osa sienistä tarjoiluun.
  8. Ota pannu pois liedeltä ja lisää parmesan -juusto. Sekoita tasaiseksi. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.
  9. Tarjoile välittömästi kera säästettyjen sienien ja tuoreen rucolan.

Lohdullisia risottopäiviä Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Helppo kesäkurpitsahöystö – Lisukkeeksi tai lämpimään salaattiin halloumin heilaksi

Sitruunankuorella ja tillillä maustettu kesäkurpitsapaistos on helppoa ja herkullista arkiruokaa. Syö sellaisenaan, käytä lisukkeena tai nostele paistetun halloumin kanssa kevyelle rucolapedille kera sitruunaisen ja tillisen jogurttikastikkeen.

Iskihän se sieltä – kesäkurpitsainnostus! Hieman aloin jo huolestumaan kun ei pitkulaista kurpitsaa alkanut emännän keittiöön kuulumaan. Nyt kuuluu. On jo parisen viikkoa kurkun oloinen kurpitsa lautasella viihtynyt – niin kuutioituna, viipaloituna kuin suikaleiksi veisteltynäkin.

Kyllä, olen mitä suurimmassa määrin kausi-ihminen. Kun jokin ruoka inspiroi, niin sitä syödään – useampi päivä, jopa pari viikkoa peräjälkeen. Kunnes uusi inspis iskee – tai kyllästyminen pakottaa inspiroitumaan jostain muusta.

Viehättävät kesäkurpitsankukat ovat elokuun edetessä muuttuneet hiljalleen lautasella tutummiksi pötkylöiksi. Kukatkin ovat täytettyinä ja friteerattuina tai öljyssä paistettuina herkkua. Siihen puuhaan ei ole emäntä vielä ryhtynyt – ehkä ensi kesänä?

Kuvat naapurin pellolta.

Olen laiska ruoanlaittaja. Se ei liene yllätys kenellekään.

Käytännössä laiskuus ilmenee nopeina ja helppoina kokkausina. Usein myös sen verran isoina määrinä, että vähintään kolmeksi päiväksi piisaa. Paitsi jos on nopeaakin nopeampaa. Tai maku tai rakenne säilytyksestä sekä mahdollisesta seuraavan päivän lämmityksestä kovasti kärsii.

Kesäkurpitsahöystöä ei kannata säilöä. Jogurttikastiketta sen sijaan kannattaa sekoittella isompi satsi säilöön.

Laiskuus yhdistettynä nautiskelijaan ei ole helppo yhtälö – aina. Useimmiten se kuitenkin on. Pienellä vaivalla ja muutamalla makua muokkaavalla raaka-aineella terveempikin ruokakokemus paranee potenssiin sata.

Matka tähän pisteeseen on ollut pitkä – ja tarina toinen. Mielenkiinnolla kuitenkin odottelen, mihin vuodet tulevat kehitystä vievät. Paluuta pelkkien makroravinteiden tuijotteluun tuskin on.

Alustus pitkä, asia seuraava.

Keäskurpitsa on monipuolinen, helppo ja herkullinen kasvis. Kelpaa raakana tai monin eri tavoin kypsennettynä. Kaipaa usein kohtuullisen reippaasti suolaa. Jotta maistuu – joltain. Mielellään mukaan myös jotain yrttiä ja muuta maustetta.

Pikainen tillillä ja sitruunankuorella maustettu kesäkurpitsahöystö passaa lämpimään salaattiin halloumin heilaksi – tai lisukkeeksi.

Vaikka vaalean kalan kanssa. Yksinkertaista ja yksinkertaisesti hyvää.

LÄMMIN KESÄKURPITSA-HALLOUMISALAATTI JOGURTTIKASTIKKEELLA

Rating: 5 out of 5.

VINKKI! Aloita aterian valmistaminen jogurttikastikkeesta – ehtii maustua sillä välin kun muut komponentit valmistuvat.

PAISTETTU KESÄKURPITSA JA HALLOUMI KEVYELLÄ RUCOLAPEDILLÄ

1 annos

  • 250-300 g kesäkurpitsaa paloiteltuna
  • ~1-2 rkl oliiviöljyä
  • ~2-3 rkl tilliä silputtuna (tai muuta yrttiä maun mukaan)
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
  • raastettua sitruunankuorta
  • 3 noin sentin viipaletta halloumia
  • voita paistamiseen
  • kourallinen rucolaa
  • raastettua sitruunankuorta
  • (sitruunamehua)
  1. Paloittele kesäkurpitsa parin sentin kuutioiksi.
  2. Paista oliiviöljyssä pannulla vahvalla keskilämmöllä niin, että kuutiot muuttuvat läpikuultaviksi ja saavat hieman rusketusta. Sekoita välillä.
  3. Ota pannu pois liedeltä ja mausta mustapippurirouheella, reippaalla suolalla ja tillillä sekä sitruunankuoriraasteella. Sekoita. Pidä lämpimänä esim. folion alla niin kauan kun paistat halloumiviipaleet.
  1. Puhdista pannu ja lisää pannulle voita. Paista halloumiviipaleet kuumahkolla pannulla molemmin puolin reilussa voissa kunnes ovat ruskettuneet kivasti.
  2. Kokoa annos. Laita pohjaksi kourallinen rucola. Lisää päälle kesäkurpitsa ja halloumi. (Tirauta halloumiviipaleiden päälle hieman sitruunamehua.)
  3. Viimeistele annos vielä kerran sekoitetulla jogurttikastikkeella.

VINKKI! Nauhoiksi suikaloitu kesäkurpitsa kypsyy pannulla nopeimmin. Tarkista valmistusvinkit tarvittaessa täältä.

SITRUUNALLA JA TILLILLÄ MAUSTETTU JOGURTTIKASTIKE

2-3 annosta

  • 1 dl turkkilaista jogurttia
  • pieni kourallinen tuoretta tilliä hienoksi silputtuna
  • 1 pieni valkosipulinkynsi rutistettuna
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • ~2-3 rkl sitruunamehua
  • ~½-1 tl juoksevaa hunajaa
  • suolaa ja mustapippurirouhetta maustamiseen maun mukaan
  1. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarkista maku ja jätä jääkaappiin maustumaan.
  2. Säilytä tarvittaessa jääkaapissa tiiviisti suljetussa lasiastiassa. Säilyy näin ainakin 3 päivää.

VINKKI! Valitse laadukas jogurtti halpabrändien sijaan. Näin varmistat, että kastike pysyy paksumpana ja on täyteläisempää. Been there, done that!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Katso myös nämä nopeat kesäkurpitsaohjeet!

Seurustellaan somessa!

Fenkolisia kesäperunoita & fenkoli-kurkkusalaattia kera savulohen sekä sitruunaisen jogurttikastikkeen

Mausta uudet perunat tillillä ja paahdetuilla fenkolinsiemenillä. Kyytipojaksi savulohta kera sitruunaisen jogurttikastikkeen. Lisukkeeksi vielä raikas fenkoli-kurkkusalaatti ja lautasella lepää pala parhainta Suomen kesää – parissa vartissa.

Keskikesä oli ja meni, mutta kotimainen kesäperuna on yhä ajankohtainen. Itse asiassa perunan pääsato, jota kaiketi varastopotuksikin kutsutaan, korjataan vasta joskus syys-lokakuun tienoilla. Uutta perunaa siis piisaa vielä, vaikka varhaisperunan huippukausi lienee jo menneen kesän naatteja.

Kyllä, jostain syystä tunnen tarvetta perustella perunoiden nostamista esiin elokuussa. Koska kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ennen juhannusta pitäisi.

Harmittaa, että vuoden parhaisiin pottuihin panostetaan eniten ennen kuin ne ovat parhaimmillaan.

Sama pätee moneen muuhunkin sesonkikasvikseen, jotka vuosi vuodelta ilmestyvät markettien HeVi -laareihin aina vaan aiempaa aikaisemmin. Koska kiire. Myydä, tuottaa ja tuoda kuraa – keinovalon alta tai merten takaa.

Perinteinen peruna muodossa jos monessa viihtyy suomalaisen lautasella. Paleokeittiössä pottua ei paljoa näy. Keitän perunat keskimäärin kolme kertaa kesässä. Sillä pärjään – loppuvuoden.

En syrji siksi, että en perunasta pitäisi – minä pidän, keho ei.

Peruna-aterian jälkeen joutuu emäntä pistämään tunniksi tai pariksi pötkölleen. Jos aivotoiminta ei nyt aivan lakkaa, niin hidastuu huomattavasti. Vaikka varhaisperuna ei ihan yhtä hyvin väsytä kuin varastoitu.

Kesän 2020 kuuminta hottia ovat olleet hölsky- tai hyrskyperunat. Testasin – ei emännän kappa pottua.

Paahdetuilla fenkolinsiemenillä maustetut perunat pesivät hölskytetyt mennen tullen.

Kyytipojaksi fenkoliperunoille vielä siivu savukalaa sitruunaisella jogurttikastikkeella sekä raikasta fenkoli-kurkkusalaattia – niin ikään Food Market Herkun sekä ravintola Palacen huippukokki Eero Vottosen kesäreseptien innoittamana.

Maukas kesäateria oli parissa vartissa valmista.

VINKKI! Aloita aterian valmistaminen jogurttikastikkeesta ja fenkoli-kurkkusalaatista – ehtivät maustua sillä aikaa kun perunat valmistuvat.

FENKOLISET KESÄPERUNAT

4 annosta

  • ~600 g kesäperunoita keitettynä (Annabelle tai Siikli)
  • 1 rkl fenkolinsiemeniä paahdettuna
  • reilusti voita
  • reilusti tuoretta tilliä silputtuna
  • hiutalesuolaa
  1. Pese ja keitä perunat suolalla maustetussa vedessä (~15-20 min koosta ja tuoreudesta riippuen).
  2. Paahda perunoiden kypsyessä fenkolisiemenet kuivalla, keskilämpöisellä pannulla. Murskaa paahdetut siemenet kevyesti esim. lusikalla alustaa vasten painaen.
  3. Valuta perunat. Lisää kuumaan perunakattilaan voi, fenkolinsiemenet sekä silputtua tilliä. Sekoita hellästi ja viimeistele ripauksella hiutalesuolaa.
  4. Tarjoa heti!

VINKKI! Käytä reippaasti voita, niin voit lusikoida maukasta ”tilli-fenkolikastiketta” lautaselle laitettujen perunoiden päälle.

FENKOLI-KURKKUSALAATTI

4 annosta lisukkeena

  • 1 fenkoli ohuelti siivutettuna
  • 2 avomaankurkkua kuorittuna ja ohuelti siivutettuna
  • 1 pienehkö sitruuna kuoriraasteena ja mehuna
  • mietoa oliiviöljyä
  • ripaus suolaa
  • (herneenversoja tai tilliä koristeluun)
  1. Siivuta fenkoli sopivaan sekoituskulhoon esim. mandoliinilla (myös varret, mutta kova kanta kannattaa jättää pois).
  2. Lisää oliiviöljy, sitruunankuoriraaste, sitruunamehu ja ripaus suolaa. Sekoita (käsin).
  3. Kuori kurkut ja siivuta pitkittäin ohuiksi siivuiksi esim. juustohöylällä. Lisää fenkolin seuraksi. Sekoita ja jätä maustumaan.
  4. Siirrä tarvittaessa tarjoiluastiaan ja koristele herneenversoilla tai tillillä.

SITRUUNALLA JA ROSÉPIPPURILLA MAUSTETTU JOGURTTIKASTIKE SAVULOHELLE

  • 2 dl kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia
  • 1 sitruunan mehu
  • ~1 tl juoksevaa hunajaa
  • ~½ tl rosépippuria kevyesti murskattuna (murskaa morttelissa tai jämäkän lusikan nurjalla puolella alustaa vasten paineen ja hieroen)
  • ripaus suolaa
  1. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarkista maku. Lisää aineksia maun ja tarpeen mukaan.
  2. Jätä jääkaappiin tekeytymään.

Fenkolisia pottupäiviä Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Elokuussa poimitaan herukoita & kokataan kantarelleja

Loppukesää viedään ja elokuuta elellään jo. Mitähän korjuukauden terveempää ruokaa sitä lautaselle laittaisi?

Moni heinäkuun herkku on erinomaista elokuussa edelleen, mutta monta uutta raaka-ainettakin Paleokeittiön sesonkiresepteihin mukaan mahtuu.

Loppukesän ehkä eniten odotettua metsien keltaista kultaa lienevät monikäyttöiset kantarellit. Menevät melkein sellaisenaan, mutta ainakin keittoon, salaattiin, risottoon sekä munakkaaseen.

Marjoista mustikkapiirakan rinnalle kypsyvät kaikenväriset herukat. Joista muuten syntyy aivan mahdottoman maukasta vispipuuroa – gluteenittomasti.

Kukkakaali vaihtuu Paleokeittiössä parsakaaliin.

Kesäkurpitsasato sen sijaan jatkaa yhä – kotimaisena.

Ravinteikas lehti- eli varsiselleri alkaa olla parhaimmillaan – helppo sujauttaa keittoon tai pirtelöön, mutta mahtuu myös salaattiin.

Kasviskuvioon mukaan marssivat myös pari emännän lempparia – rapsakan mehukas kyssäkaali sekä hienostuneen herkän aromin omaava fenkoli. Molemmat maistuvat sekä tuoreeltaan että kypsennettynä.

Paleokeittiön sesonkireseptit - Elokuu

Poimi Paleokeittiön elähdyttävimmät elokuun reseptit!

Selaa koko lista tai oikaise pikalinkkien avulla suoraan oman lempiraaka-aineesi pariin.


Fenkoli

Kyssäkaali

Parsakaali

Lehtiselleri

Lataa…

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Kesäkurpitsa

Kantarelli

Puna- ja mustaherukka

Mustikka

Erinomaisen herkullista elokuuta Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Raikas fenkoli-savulohisalaatti vuohenjuustolla – Maukkainta ikinä koskaan!

Parisen viikkoa sitten tuli tekaistua valehtelematta paras salaatti ikinä koskaan – missään. Väitän, etten edes parhaimmissa ravintoloissa ole vastaavaa salaatillista makunautintoa kokenut.

Tosin tämän(kin) annoksen takaa löytyy timanttinen ruoka- ja ravintola-alan ammattilainen, jo Itämaisen kukkakaalisalaatin yhteydessä hehkuttamani ravintola- ja telkkukokki Yotam Ottolenghi.

Kaikki kunnia makujen sopuisasti sointuvasta sonaatista kuuluu hänelle.

Raikkaan fenkoli-savulohisalaatin rakennuspalikoiksi riittävät huolella valitut perusraaka-aineet, joiden hankinta luonnistuu perusruoankeräysreissulla.

Rakennustyö on nopeaa ja helppoa – ei tarvitse olla kummoinenkaan kokki, jotta annoksen saa aikaiseksi.

Maun lisäksi salaatissa parasta on yksinkertaisuus – yksikätinen tai yksisarvinenkin tästä selviytyisi.

Mitään erikoistyökalujakaan ei tarvita – vihannesmandoliini on kätevä, mutta veitsellä, pikku kattilalla ja sopivalla sekoituskulholla pärjää. Ehkä raastinkin on hyvä omistaa.

Oikaista ei kuitenkaan kannata – jos tasapainoiseen kokonaisuuteen tähtää.

Vaikka ruoanlaitossa spontaani säveltäminen on sallittua ja omaan makuun sovittaminen toivottua, niin salaisuus piilee detaljeissa – paahdettuja fenkolinsiemeniä tai raastettua sitruunankuorta ei vuohenjuustosta sovi ”unohtaa”.

Fenkolisalaatin pääosassa loistaa luonnollisesti aromaattinen salaattifenkoli, jonka anismaista makua sen siemenet sekä silputtu tilli komppaavat kivasti.

Yhä fenkolia tulee käytettyä aivan liian harvoin, vaikka suureksi fenkolifaniksi julistaudunkin. Nyt olen asian tiimoilta kunnostautunut – toinen helppo fenkoliohje odottaa oikolukua.

Sitruuna fenkolin kaverina korostaa kokonaisuuden raikkautta. Raikkauden vastapainona rasvaista kalaa sekä myöskin kohtuullisen rasvapitoisuuden omaavaa ja annokseen savulohen ohella suolaisuutta tuovaa vuohenjuustoa.

Viimeistelyyn vielä makeita herneitä, rouskuvia herneenversoja sekä kevyesti murskattua rosépippuria. Aistillinen taivasmatka odottaa – reilussa puolessa tunnissa.

Testaa, niin tiedät. Vaikka et fenkolin ylin ystävä olisikaan – etenkin jos et fenkolin frendi ole. Ehkä tämä on se ohje, joka saa makunystyrät kaakkoon ja fenkolille uuden kaiffarin.

FENKOLI-SAVULOHISALAATTI VUOHENJUUSTOLLA

2-4 annosta pääruokana tai alkusalaattina

  • 1 isohko tai pari pienempää fenkolia ohueksi siivutettuna
  • kourallinen tilliä rouheasti silputtuna
  • 2-3 rkl sitruunamehua
  • ~3 rkl oliiviöljyä
  • ½ tl suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  • 1 pötkö (200 g) vuohenjuustoa ”kuorittuna”
  • 1 tl fenkolinsiemeniä kevyesti paahdettuna ja murskattuna
  • reilu ½ tl raastettua sitruunankuorta
  • 250 g savulohifileetä
  • herneenversoja
  • 100 g pakasteherneitä
  • oliiviöljyä ja kevyesti murskattua roseepippuria viimeistelyyn
  1. Siivuta fenkoli sopivaan sekoituskulhoon ohuiksi siivuiksi veitsellä tai mandoliinilla. Lisää rouheasti silputtu tilli, sitruunamehu ja oliiviöljy. Sekoita. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella. Sekoita vielä hyvin, peitä kulho ja jätä jääkaappiin marinoitumaan 30-60 minuutiksi.
  2. Paahda fenkolinsiemenet kevyesti keskilämmöllä, kuivalla pannulla. Murskaa morttelissa tai lusikalla leikkuulautaa vasten painellen.
  3. Leikkaa jääkaappikylmästä vuohenjuustopötköstä pois ”kuoret”. ”Revi” käsin kulhoon sopiviksi suupaloiksi. Lisää paahdetut fenkolinsiemenet sekä sitruunankuoriraaste. Pyörittele käsin niin, että mausteet tarttuvat vuohenjuustopalojen pintaan. Peitä ja laita jääkaappiin odottelemaan annoksen kasaamista.
  4. Lisää pakasteherneet kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. Keitä pikaisesti, noin minuutti riittää. Valuta herneet, huutele kylmässä vedessä ja jätä kylmään veteen. Valuta ennen annokseen lisäämistä.
  5. Kokoa annos / annokset. Lisää herneenversot fenkolikulhoon ja pyöräytä pikaisesti niin, että öljyyntyvät. Tee marinoidusta fenkolista ja herneenversoista peti lautaselle. Lisää lohi, vuohenjuusto ja herneet. Viimeistele oliiviöljyllä ja roseepippurilla.
  6. Nostele suuhun ja nauti!

Loistokkaita salaattihetkiä loppukesään!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Hei, hei heinäkuu 2020 – Paleokeittiön eniten etsityt reseptit

Niin hävisi herkullinen heinäkuu että helähti! Onneksi lämpöä, valoa ja tuoretta herkkua piisaa kivasti vielä kuussa alkaneessakin.

Muistellaanpa muutama minuutti mennyttä ennen kuin käännetään katseet kokonaan kohti viimeistä kesäkuukautta. Heinäkuun suosikit ja uudet reseptit, olkaapa hyvät!

Viimeisimmästä viiden suosituimman listauksesta on ehtinyt vierähtää kokonaiset kaksi ja puoli vuotta. Niin se aika kulkee – nopeammin taakse- kuin eteenpäin… kai?

Heinäkuun upein uutinen oli tietysti emännän paluu puolentoista vuoden taukoilun jälkeen Paleokeittiöön. Woop woop! 🥳 Ihan himputin hienoa ja hauskaa on taas Paleokeittiön kauhaa hetken hengähdystauon jälkeen heilutella.

Sivuston lisäksi olen aktivoitunut myös somessa – Instagramissa ehkä eniten, mutta myös Pinterestissä, Facebookissa ja Paleokokeissa. Uusi uutiskirjekin odottanee koostamista.

Höpinät sikseen ja artikkelin asiaan!

Suosituimmat reseptit | Heinäkuu 2020 | paleokeittio.fi

Täytyy myöntää, että heinäkuun listaus yllätti – ja ei yllättänyt. Tajuttoman kesäkurpitsavuoan ja Aasialaisen kanakeiton jotenkin osasin odottaa viiden eniten etsityn reseptin joukkoon yltävän – ehkä vielä Murean intialaisen voikanankin.

Suurimman yllätyksen tarjosi miltei kahdeksan vuoden takainen Moskovan pata. Eikä vain ikänsä puolesta – tuhti talviruoka keskellä kesää ei tahdo mahtua omaan sesonkiruokailua suosivaan ajatusmaailmaan. Ehkä ohje tallennettiin talven varalle?

Loppujen lopuksi vain yksi oikea kesäruoka listalla loistaa. Se loistaakin kirkkaammin kuin mikään muu – kaikki kunnia ykköspallin tajuttoman maukkaalle kesäkurpitsavuoalle!

Listaus aiemmista poiketen suosituimmasta viitoseen.

TOP 5 heinäkuussa 2020

Uusintana tajuton kesäkurpitsavuoka - DeLuxe! | paleokeittio.fi

Uusintana tajuton kesäkurpitsavuoka – Mukana MORE MAKU!

Tajuton kesäkurpitsavuoka on noussut vuosien saatossa yhdeksi Paleokeittiön suosituimmaksi reseptiksi. Enkä ihmettele. On helppoa, hyvää ja terveellistäkin, aika pitkälti aidoista raaka-aineista kasattu vuokaruoka. Alkuperäinen resepti on jo lähes kolmen vuoden takaa. Se on hyvä perusresepti. Halusin kuitenkin päivittää perusreseptiä heijastamaan enemmän omaa, tämän päivän ruoanlaittoa. Lisää kasviksia ja vähän pekonia → enemmän makua vuokaan!

Aasialainen kookos-kanakeitto | paleokeittio.fi

Aasialainen kookos-kanakeitto

Kookos-kanakeitto on kyllä keittoa parhaimmasta päästä! Jos et ole vielä keitellyt tätä soppaa, niin suosittelen kyllä lämpimästi kokeilemaan. Comfort foodia parhaimmillaan! Ei niinkään lohtu- vaan mukavuusruoan merkityksessä. Lempeän mausteista, vienosti lämmittävää kermaista keittoa kera mureiden kanapalojen ja pehmein nuudelein.

Intialainen voikana | paleokeittio.fi

Murea intialainen voikana

Intialainen voikana on sen verran herkkua, että olen ehtinyt tässä välissä kokkailemaan sitä jo toistamiseen. Ensimmäisellä kerralla kastikkeesta tuli täydellistä! Sileää ja kiiltävää. Toisella kerralla ei tullut yhtä kaunista, sillä kastike juoksettui. Syystä, jota voin vain arvailla. Kaunista tai ei, yhtä hyvää se oli joka tapauksessa.

Aurinkoinen kukkakaalisosekeitto | paleokeittio.fi

Aurinkoinen kukkakaalisosekeitto

Viime viikolla emäntää ilahdutti kovasti mausteinen parsakaalikeitto. Vähän samoilla linjoilla pysytään tälläkin viikolla. Vaihdoin vain parsakaalin kukkakaaliin. Ja porkkanaan. Tuli aika aurinkoinen ja maistuva soppa, jolla on hyvä juhlistaa tämän talven päättymistä!


Kukkakaalia, tomaattia ja kyssäkaalia – Kokkaa heinäkuun helpot uutuudet!

Heinäkuussa mutustelin ihan mielettömät määrät marjoja – kirsikkaa ja nektariiniakin. Uusia ruokaohjeita niistä ei kuitenkaan irronnut. Koska parhaita sellaisenaan.

Marjatrendi jatkunee vahvana vielä elokuussa – Instagramista voipi inspiraatiota vilkuilla.

Ruokapuolella heinäkuun suosikkiraaka-aineiksi nousivat tuoreet tomaatit, kukkakaali ja kyssäkaali, jonka reseptistä olen erityisen ylpeä – nopeaa, helppoa ja herkullista ruokaa jääkaapin jämistä.

Kyssäkaali on Paleokeittiön uusi peruna!

Jota sitäkin kohtuudella kokkasin. Ihan huippu kesäperunoiden resepti on vielä tuloillaan. Kuten myös muutamat fenkoli-ihanuudet. Ja ei, näitä pottuja tulevia ei ole hölskytetty eikä hyrskytetty ranskankermassa.

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Arjen pikaruokaa jääkaapin jämistä – Paistettua kyssäkaalia ja tilliä

Mitä syödä, kun ei ole mitään mitä syödä? Eikä markettiin jaksa missään nimessä marssia – viidenkymmenen metrin matka lähikauppaankin tuntuu ylivoimaiselta. Mutta kello lähenee jo iltakahdeksaa ja nälkää kurnii kurkussa.

Silloin syödään sitä mitä on. Nyhjäistään tyhjästä, vaikka helpointa olisi tarttua toimen sijaan puhelimeen – tilata pizzaa. Tai jotain.

Kännyn sijaan tartuin jääkaapin oveen. Näky oli jokseenkin lohduton – kaikenlaista purkkia ja purnukkaa, joilla voi täydentää ja maustaa. Ei näistä päivän pääateriaksi kuitenkaan olisi.

Löytyi myös puolikas sitruuna – pinnalta kuivunut, lähes loppuun käytetty pikkuinen kirnuvoipaketti ja kaksi kananmunaa – joista toisessa särö.

Kyssäkaali

Vihanneslaatikossa vinoili puolikas tillipuska – jo parhaat päivänsä nähnyt. Ja parisen viikkoa sitten hetken huumassa hankittu kyssäkaali, josta ei oikeastaan ollut tarkoitus tehdä mitään. Pilkkoa vain pienemmäksi ja napostella pois. Koska tähän tarkoitukseen mehukas, hampaissa reippaasti rouskuva kyssäkaali on parasta.

Parempaa kuin kukkakaali – tai porkkana.

Mutta sinne se oli unohtunut vihanneslaatikon perimmäiseen nurkkaan. Kauden makeat marjat ja mehevät hedelmät olivat maistuneet kaalinpäätä paremmin.

Paistettua kyssäkaalia ja tilliä

Tovin ”tyhjää” jääkaappia tuijoteltuani totesin, että kyllä kyssäkaali oli ainoa, josta jotain järkevää apetta aikaiseksi saisi. Veitsi käteen, tuumasta toimeen ja nauriin näköisestä kaalista kuoria irti veistämään.

Kaalirapia pilkkoessa kirkastui ajatus. Inspiraatiokin ilmaantui, joten tässä välissä vetäisin kengät koipiin ja kipaisin kohta ovet kiinni läimäisevään lähikauppaan.

Kunnon nakkia ajattelin kaalin kaveriksi kaapata.

Kunnon nakin kohdalla oli hylly tyhjempi kuin juuri taakse jättämäni jääkaappi. Bratwurstilla olisin voinut nakin korvata, mutta makkarapaketin sijaan tartuinkin pehmeän savuiseen vuolukanarasiaan.

Paistettua kyssäkaalia ja tilliä kera vuolukanan ja majoneesin

Loppu sujui sukkelaan.

Voita pannuun ja rouheasti pilkotut kaalin kappaleet perään. Paistoa vartin verran pinnalta rustiikkisen ruskeaksi ja päältä pikkaisen pehmeäksi. Suolaa sekä pippuria myllystä, pari pyöräytystä ja pannu pois liedeltä.

Viimeistelyyn reippaasti tilliä ja rutistus raikasta sitruunaa. Illallinen oli vuolukanaa ja lautasta vailla valmista.

Tuubista mukaan vielä muutama ruusuke majoneesia – aivonälkää tyydyttämään ja visuaalista silmää miellyttämään.

Tämä tarina on tosi – ja tuttu juttu. Tapahtui tavallisena torstai-iltana – psyykkisen nälkäkuoleman partaalla.

Todisti taas sen, että elämä on valintoja täynnä

jämä on hyvä ja kyssäkaali kaunis kasvis.

Menen tänään poimimaan mustikoiden lisäksi muutamat kaalirapit – parhaaksi pikaruoaksi ja vararavinnoksi.

Paistettua kyssäkaalia ja tilliä kera vuolukanan ja majoneesin

PAISTETTUA KYSSÄKAALIA JA TILLIÄ

1 annos

  • 1 keskikokoinen kyssäkaali
  • reilu nokare voita paistamiseen
  • kourallinen tuoretta tilliä (tai persiljaa)
  • rutistus sitruunamehua
  • suolaa ja rouhittua musapippuria maustamiseen
  1. Kuori ja paloittele kyssäkaali veitsellä.
  2. Sulata voi kuumahkolla pannulla, lisää kyssäkaalit ja kypsennä kunnes pinta saa rusketusta ja kaalinpalat pehmenevät pinnalta (purutuntuma on pop!). Mitä pienemmät palat, sen nopeammin kypsyvät. Kypsyysasteen voi määritellä helposti testimaistamalla.
  3. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella.
  4. Ota pannu pois liedeltä. Viimeistele tillillä sekä sitruunamehulla.
  5. Syö sellaisenaan tai tarjoa esimerkiksi lihan, kanan tai laatumakkaran kaverina.
Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Helpot italialaisittain ja tillillä maustetut tomaattisalaatit

Pistetääs tähän väliin parit hyvät ja helpot tomaattisalaatit! Tai marinoidut tomaatit, joka lienee tällä hetkellä saman asian trendikkäämpi ilmaus.

Tuoretta tomaattia kannattaa käyttää just nyt, kun kotimainen tomaatti vielä on punaisimmillaan – ja maukkaimmillaan.

Ei suomalaisen tärkeimmälle lykopeenin lähteelle tosin kannata heittää hyvästejä talvellakaan. Mutta kypsentää se kannattaa – jos maistuvaa haluaa. Jo pikainen pyöräytys pannulla tekee mauttomalle koisokasville ihmeitä. Brititkin sen tietävät.

Olen tässä kesän aikana muutamat periaatteessa samanlaiset, mutta maultaan erilaiset tomaattisalaatit tekaissut – kotimaiseen ja italialaiseen tyyliin.

Molemmat syntyvät hetkessä, eivätkä vaadi muuta kuin että veitsi pysyy kädessä. Mittalusikkaakin voi heilutella rennoin rantein. Parasta saa kunhan on malttia odottaa – pari tuntia vähintään, mielellään puoli päivää. Tai päivään seuraavaan.

Mikä erottaa italialaisen tomaattisalaatin suomalaisesta?

Kaksi asiaa – yrtit ja mausteet.

Täällä sinivalkoisen pilven alla yksinkertaisuus on valttia. Mausteeksi tuppaa riittämään reiluakin reilumpi ”ripaus” suolaa. Pippuriakin voidaan sekaan pistää – juhlapäivinä.

Jos jotain vihreää on ihan pakko laittaa, niin salaatinlehti, ehkä persilja riittää. Tai tilli, jota täällä yhä näkyy tomaatin kaverina yllättävän vähän.

Itsekin poimin ajatuksen vasta jokunen vuosi sitten Tallinnasta. Siitä lähtien olen ajatuksesta kiinni pitänyt.

Koska tomaatti tykkää tillistä.

Suomessa ruokaa syödään, Italiassa ruoasta nautitaan.

Siksipä italialaiseen tomaattisalaattiin mahtuu yrttiä ja maustetta monipuolisemmin. On suolan ohella persiljaa ja basilikaa, valkosipulia ja oreganoa, vähän salviaa ja rosmariinia… Pippuriakin parissa eri värissä – tummana ja vaaleana.

Summa summarum – jos pidät yksinkertaisesta ja selkeästä, niin tartu tilliin.

Jos monivivahteisempi makumaailma ihastuttaa, niin tekaise etelä-eurooppalaista. Tomaatti loistaa tähtenä molemmissa – kunhan ei vedä sipulin osalta överiksi.

Molemmat maistuvat sellaisenaan tai liharuokien lisukkeena. Minä murensin kyytipojaksi vähän fetajuustoa – basilikanlehteä ja pientä tillinoksaa pistin koristeeksi.

ITALIALAINEN TOMAATTISALAATTI

2-4 annosta

  • 500 g kirsikka- ja/tai miniluumutomaatteja
  • ~½ pieni punasilpuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • tuoretta persiljaa maun mukaan
  • tuoretta basilikaa maun mukaan
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl (vaaleaa) balsamiviinietikkaa
  • ~½ rkl sitruunamehua
  • ~½ tl italialaista mausteseosta (esim. Urtekram), pizzamaustetta tai kuivattua oreganoa
  • ~½ tl suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  1. Pese ja puolita tai lohko tomaatit sopivaan kulhoon. Siivuta sekaan punasipuli ohuina siivuina. Rutista joukkoon valkosipuli. Silppua rouheasti persilja ja basilika.
  2. Mittaa mukaan oliiviöljy ja balsamiviinietikka. Rutista joukkoon hieman sitruunamehua.
  3. Mausta italialaisella mausteseoksella, suolalla ja mustapippurirouheella.
  4. Sekoita hyvin ja jätä jääkaappiin ainakin pariksi tunniksi maustumaan.
  5. Syö sellaisenaan, täydennä esim. fetajuustolla, tarjoile salaattipediltä tai käytä liha-/kanaruokien lisukkeena.

TILLINEN TOMAATTISALAATTI

2-4 annosta

  • 500 g kirsikka- ja/tai miniluumutomaatteja
  • ~½ pieni punasilpuli
  • reippaasti tuoretta tilliä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl (vaaleaa) balsamiviinietikkaa
  • ~½ rkl sitruunamehua
  • ~½ tl suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  1. Pese ja puolita tai lohko tomaatit sopivaan kulhoon. Siivuta sekaan punasipuli ohuina siivuina. Lisää rouheasti silputtu tilli.
  2. Mittaa mukaan oliiviöljy ja balsamiviinietikka. Rutista joukkoon hieman sitruunamehua.
  3. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella.
  4. Sekoita ja jätä jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi maustumaan.
  5. Syö sellaisenaan, täydennä esim. fetajuustolla tai käytä (kalaruokien???) lisukkeena.
Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!