Viimeisimmät artikkelit

Hei, hei heinäkuu 2020 – Paleokeittiön eniten etsityt reseptit

Published by

Niin hävisi herkullinen heinäkuu että helähti! Onneksi lämpöä, valoa ja tuoretta herkkua piisaa kivasti vielä kuussa alkaneessakin.

Muistellaanpa muutama minuutti mennyttä ennen kuin käännetään katseet kokonaan kohti viimeistä kesäkuukautta. Heinäkuun suosikit ja uudet reseptit, olkaapa hyvät!

Viimeisimmästä viiden suosituimman listauksesta on ehtinyt vierähtää kokonaiset kaksi ja puoli vuotta. Niin se aika kulkee – nopeammin taakse- kuin eteenpäin… kai?

Heinäkuun upein uutinen oli tietysti emännän paluu puolentoista vuoden taukoilun jälkeen Paleokeittiöön. Woop woop! 🥳 Ihan himputin hienoa ja hauskaa on taas Paleokeittiön kauhaa hetken hengähdystauon jälkeen heilutella.

Sivuston lisäksi olen aktivoitunut myös somessa – Instagramissa ehkä eniten, mutta myös Pinterestissä, Facebookissa ja Paleokokeissa. Uusi uutiskirjekin odottanee koostamista.

Höpinät sikseen ja artikkelin asiaan!

Suosituimmat reseptit | Heinäkuu 2020 | paleokeittio.fi

Täytyy myöntää, että heinäkuun listaus yllätti – ja ei yllättänyt. Tajuttoman kesäkurpitsavuoan ja Aasialaisen kanakeiton jotenkin osasin odottaa viiden eniten etsityn reseptin joukkoon yltävän – ehkä vielä Murean intialaisen voikanankin.

Suurimman yllätyksen tarjosi miltei kahdeksan vuoden takainen Moskovan pata. Eikä vain ikänsä puolesta – tuhti talviruoka keskellä kesää ei tahdo mahtua omaan sesonkiruokailua suosivaan ajatusmaailmaan. Ehkä ohje tallennettiin talven varalle?

Loppujen lopuksi vain yksi oikea kesäruoka listalla loistaa. Se loistaakin kirkkaammin kuin mikään muu – kaikki kunnia ykköspallin tajuttoman maukkaalle kesäkurpitsavuoalle!

Listaus aiemmista poiketen suosituimmasta viitoseen.

TOP 5 heinäkuussa 2020

Tajuton kesäkurpitsavuoka 2.0 – Entistäkin parempi!

Paleokeittiön suosittu kesäkurpitsavuoka on täällä, päivitettynä ja täynnä entistäkin enemmän makua! Tämä helppo ja herkullinen vuoka on gluteeniton ja maidoton, ja sopii täydellisesti niin arkeen kuin juhlaan. Kokeile tätä reseptiä, johon jo tuhannet ovat ihastuneet!

Aurinkoinen kukkakaalisosekeitto – Piristystä päivään!

Kaipaatko lämpöä ja väriä lautaselle? Aurinkoinen kukkakaalisosekeitto on täynnä makua ja iloa! Kukkakaali ja porkkana luovat täydellisen yhdistelmän, joka hellii makuaisteja. Nauti sellaisenaan tai paahdettujen siementen kera!

Kukkakaalia, tomaattia ja kyssäkaalia – Kokkaa heinäkuun helpot uutuudet!

Heinäkuussa mutustelin ihan mielettömät määrät marjoja – kirsikkaa ja nektariiniakin. Uusia ruokaohjeita niistä ei kuitenkaan irronnut. Koska parhaita sellaisenaan.

Marjatrendi jatkunee vahvana vielä elokuussa – Instagramista voipi inspiraatiota vilkuilla.

Ruokapuolella heinäkuun suosikkiraaka-aineiksi nousivat tuoreet tomaatit, kukkakaali ja kyssäkaali, jonka reseptistä olen erityisen ylpeä – nopeaa, helppoa ja herkullista ruokaa jääkaapin jämistä.

Kyssäkaali on Paleokeittiön uusi peruna!

Jota sitäkin kohtuudella kokkasin. Ihan huippu kesäperunoiden resepti on vielä tuloillaan. Kuten myös muutamat fenkoli-ihanuudet. Ja ei, näitä pottuja tulevia ei ole hölskytetty eikä hyrskytetty ranskankermassa.

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Arjen pelastus: Paistettua kyssäkaalia ja tilliä (G, M, AIP opt.)

Published by

Mitä syödä, kun ei ole mitään mitä syödä? Eikä markettiin jaksa missään nimessä marssia – viidenkymmenen metrin matka lähikauppaankin tuntuu ylivoimaiselta. Mutta kello lähenee jo iltakahdeksaa ja nälkää kurnii kurkussa.

Silloin syödään sitä mitä on. Nyhjäistään tyhjästä, vaikka helpointa olisi tarttua toimen sijaan puhelimeen – tilata pizzaa. Tai jotain.

Kännyn sijaan tartuin jääkaapin oveen. Näky oli jokseenkin lohduton – kaikenlaista purkkia ja purnukkaa, joilla voi täydentää ja maustaa. Ei näistä päivän pääateriaksi kuitenkaan olisi.

Löytyi myös puolikas sitruuna – pinnalta kuivunut, lähes loppuun käytetty pikkuinen kirnuvoipaketti ja kaksi kananmunaa – joista toisessa särö.

Kyssäkaali

Vihanneslaatikossa vinoili puolikas tillipuska – jo parhaat päivänsä nähnyt. Ja parisen viikkoa sitten hetken huumassa hankittu kyssäkaali, josta ei oikeastaan ollut tarkoitus tehdä mitään. Pilkkoa vain pienemmäksi ja napostella pois. Koska tähän tarkoitukseen mehukas, hampaissa reippaasti rouskuva kyssäkaali on parasta.

Parempaa kuin kukkakaali – tai porkkana.

Mutta sinne se oli unohtunut vihanneslaatikon perimmäiseen nurkkaan. Kauden makeat marjat ja mehevät hedelmät olivat maistuneet kaalinpäätä paremmin.

Paistettua kyssäkaalia ja tilliä

Tovin ”tyhjää” jääkaappia tuijoteltuani totesin, että kyllä kyssäkaali oli ainoa, josta jotain järkevää apetta aikaiseksi saisi. Veitsi käteen, tuumasta toimeen ja nauriin näköisestä kaalista kuoria irti veistämään.

Kaalirapia pilkkoessa kirkastui ajatus. Inspiraatiokin ilmaantui, joten tässä välissä vetäisin kengät koipiin ja kipaisin kohta ovet kiinni läimäisevään lähikauppaan.

Kunnon nakkia ajattelin kaalin kaveriksi kaapata.

Kunnon nakin kohdalla oli hylly tyhjempi kuin juuri taakse jättämäni jääkaappi. Bratwurstilla olisin voinut nakin korvata, mutta makkarapaketin sijaan tartuinkin pehmeän savuiseen vuolukanarasiaan.

Paistettua kyssäkaalia ja tilliä kera vuolukanan ja majoneesin

Loppu sujui sukkelaan.

Voita pannuun ja rouheasti pilkotut kaalin kappaleet perään. Paistoa vartin verran pinnalta rustiikkisen ruskeaksi ja päältä pikkaisen pehmeäksi. Suolaa sekä pippuria myllystä, pari pyöräytystä ja pannu pois liedeltä.

Viimeistelyyn reippaasti tilliä ja rutistus raikasta sitruunaa. Illallinen oli vuolukanaa ja lautasta vailla valmista.

Tuubista mukaan vielä muutama ruusuke majoneesia – aivonälkää tyydyttämään ja visuaalista silmää miellyttämään.

Tämä tarina on tosi – ja tuttu juttu. Tapahtui tavallisena torstai-iltana – psyykkisen nälkäkuoleman partaalla.

Todisti taas sen, että elämä on valintoja täynnä
– jämä on hyvä ja kyssäkaali kaunis kasvis.

Menen tänään poimimaan mustikoiden lisäksi muutamat kaalirapit – parhaaksi pikaruoaksi ja vararavinnoksi.

Paistettua kyssäkaalia ja tilliä kera vuolukanan ja majoneesin

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Helpot tomaattisalaatit italialaisittain ja tillillä – Kesän parhaat maut! (G, M)

Published by

Pistetääs tähän väliin parit hyvät ja helpot tomaattisalaatit! Tai marinoidut tomaatit, joka lienee tällä hetkellä saman asian trendikkäämpi ilmaus.

Tuoretta tomaattia kannattaa käyttää just nyt, kun kotimainen tomaatti vielä on punaisimmillaan – ja maukkaimmillaan.

Ei suomalaisen tärkeimmälle lykopeenin lähteelle tosin kannata heittää hyvästejä talvellakaan. Mutta kypsentää se kannattaa – jos maistuvaa haluaa. Jo pikainen pyöräytys pannulla tekee mauttomalle koisokasville ihmeitä. Brititkin sen tietävät.

Olen tässä kesän aikana muutamat periaatteessa samanlaiset, mutta maultaan erilaiset tomaattisalaatit tekaissut – kotimaiseen ja italialaiseen tyyliin.

Molemmat syntyvät hetkessä, eivätkä vaadi muuta kuin että veitsi pysyy kädessä. Mittalusikkaakin voi heilutella rennoin rantein. Parasta saa kunhan on malttia odottaa – pari tuntia vähintään, mielellään puoli päivää. Tai päivään seuraavaan.

Mikä erottaa italialaisen tomaattisalaatin suomalaisesta?
Kaksi asiaa – yrtit ja mausteet.

Täällä sinivalkoisen pilven alla yksinkertaisuus on valttia. Mausteeksi tuppaa riittämään reiluakin reilumpi ”ripaus” suolaa. Pippuriakin voidaan sekaan pistää – juhlapäivinä.

Jos jotain vihreää on ihan pakko laittaa, niin salaatinlehti, ehkä persilja riittää. Tai tilli, jota täällä yhä näkyy tomaatin kaverina yllättävän vähän.

Itsekin poimin ajatuksen vasta jokunen vuosi sitten Tallinnasta. Siitä lähtien olen ajatuksesta kiinni pitänyt.

Koska tomaatti tykkää tillistä.

Suomessa ruokaa syödään, Italiassa ruoasta nautitaan.

Siksipä italialaiseen tomaattisalaattiin mahtuu yrttiä ja maustetta monipuolisemmin. On suolan ohella persiljaa ja basilikaa, valkosipulia ja oreganoa, vähän salviaa ja rosmariinia… Pippuriakin parissa eri värissä – tummana ja vaaleana.

Summa summarum – jos pidät yksinkertaisesta ja selkeästä, niin tartu tilliin.

Jos monivivahteisempi makumaailma ihastuttaa, niin tekaise etelä-eurooppalaista. Tomaatti loistaa tähtenä molemmissa – kunhan ei vedä sipulin osalta överiksi.

Molemmat maistuvat sellaisenaan tai liharuokien lisukkeena. Minä murensin kyytipojaksi vähän fetajuustoa – basilikanlehteä ja pientä tillinoksaa pistin koristeeksi.

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Heinäkuussa herkutellaan tuoreilla kesäkasviksilla & marjoilla

Published by

Mitä keskikesän reseptejä Paleokeittiössä kokkaillaan heinäkuussa?

Tietysti kaikenlaista tuoretta ja kypsää herkkua kukkakaalista ja kesäkurpitsasta. Sekä auringon kypsyttämistä, punaposkisista tomaateista.

Makeutta suolaisiin ja makeisiin annoksiin livautetaan mehevien nektariinien ja persikoiden muodossa.

Ravinnerikkaat kotimaiset marjat maistuvat ehkä parhaiten ihan sellaisenaan, mutta virkistävät myös raikkaita salaatteja ja kesäisiä jälkkäreitä – mustikka, mansikka ja vadelma ovat todellista heinäkuun herkkua. Halpaakin. Kun menee metsään ja käärii hihat!

Ja kun mieli halajaa jotain hieman hienostuneempaa, niin pistetään kirsikka kakun päälle – uuniin, pirtelöön tai jäätelön sekaan.

Paleokeittiön sesonkireseptit - Heinäkuu

Poimi Paleokeittiön parhaat heinäreseptit!

Selaa koko lista tai oikaise pikalinkkien avulla suoraan oman lempiraaka-aineesi pariin.

Kesäkurpitsa

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Kukkakaali

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Tomaatti

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Persikka & nektariini

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Kirsikka

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Mansikka

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Mustikka

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Vadelma

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Herkullista heinäkuuta Sinullekin!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Kukkakaalia itämaiseen tapaan

Published by

Kotimaisen kukkakaalin satokausi jatkuu hehkeänä, joten jatkanpa minäkin heti perään toisella helpolla ja herkullisella kukkakaaliaterialla.

Sellaisenaan syötävällä tai lisukkeeksi sopivalla salaatilla mennään taas. Tosin hyvin erilaisella kuin aiempi Kesän ”kermainen” kukkakaalisalaatti. Sillä nyt pistettiin osa kukinnoista uuniin ruskettumaan. Ja laitettiin reippaasti itämaisia makuja kotimaista kaalia virkistämään.

Resepti on yhäkin diggaamani Yotam Ottolenghin käsialaa. Enkä sitä juurikaan muutellut. Mitä nyt suolaa hippasen suuremmalla lusikalla annostelin. Koska kukkakaali kaipaa suolaa. Ja käyttämäni Himalajan ruususuola on vähemmän suolaista kuin moni muu vastaava mauste.

Uskallan väittää, että moni kukkakaalia karttava on aikanaan suolatonta, ylikypsäksi keitettyä mautonta mössöä suuhunsa saanut. Vika kun ei aina ole raaka-aineessa. Se saattaa löytyä myös valmistustavasta.

Ehkä kannattaa kokeilla tätä täynnä makua olevaa salaattia ja antaa kukkakaalille toinen mahdollisuus. Jos vaikka jatkossa nappais!

Israelistaustaisen, sittemmin lontoolaistuneen keittiömestari, ravintoloitsija, ruokakirjailija ja TV-kokki Ottolenghin reseptiikkaa on nähty Paleokeittiössä ennenkin. Ja tullaan muuten näkemään ihan kohta uudelleen.

Tsekkaa nämä Yotamin innoittamat kaaliherkut menneiltä vuosilta ⬇️ ⬇️ ⬇️

Uunipaahdettua kukkakaalia chorizolla

Punainen kyssäkaalisalaatti

Yotamin kokkaus istuu paitsi Paleokeittiöön, niin myös emännän helppoa, yksinkertaista ja makua suosivaan kokkausideologiaan. Myös yrttejä reippaalla otteella hyödyntävä tyyli ihastuttaa – antavat maun lisäksi rutkasti ravintoaineita.

Yrttejä itämaiseen tapaan valmistetussa kukkakaalisalaatissa piisaakin peräti kolmin kappalein. Kukkakaaliakin hyödynnetään kahdella tapaa – paahdettuna ja raastettuna.

Vahvasti itämaista makumaailmaa tarjoaa juustokumina eli jeera.

Koko komeuden niin maun kuin värienkin puolesta viimeistelevät suussa iloisesti pirskahtelevat granaattiomenansiemenet. Sekä rahtusen rapeat ja paahteiset pistaasipähkinät.

ITÄMAINEN KUKKAKAALISALAATTI

2-4 annosta

Paahdetut kasvikset

  • 500-600 g kukkakaalia (+ lehtiä)
  • 1 sipuli (värillä ei väliä)
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • ~½ tl suolaa
  1. Perkaa kukkakaali sopivaan kulhoon kukinnoiksi. Puolita sipuli ja siivuta sekaan puolirenkaina.
  2. Lisää oliiviöljy ja suola. Sekoita niin, että kaikki ainekset öljyyntyvät.
  3. Paahda 200 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia niin, että kukkakaali saa väriä ja pehmenee haarukan mentävän napakaksi. Pidä silmällä sipulia, ettei pala!

Salaatti

  • paahdettu kukkakaali-sipuliseos (ohje yllä)
  • 250-300 g tuoretta kukkakaalia raastettuna
  • iso nippu lehtipersiljaa
  • reipas kourallinen minttua
  • reipas kourallinen rakuunaa
  • 2-3 rkl oliiviöjyä
  • ~1½ rkl sitruunamehua
  • 1 tl juustokuminaa
  • ~½ tl suolaa
  • puolikkaan granaattiomenan siemenet
  • ~40 g (kevyesti kuivalla pannulla paahdettuja) pistaasipähkinöitä
  1. Anna paahdetun kukkakaalin ja sipulin jäähtyä hyvin. Laita sopivaan sekoituskulhoon.
  2. Lisää kulhoon raastettu kukkakaali sekä rouheasti silputut lehtipersilja, minttu ja rakuuna. Sekoita.
  3. Lisää oliiviöljy, sitruunamehu, juustokumina sekä suola. Sekoita hellästä, mutta huolellisesti.
  4. Täydennä granaattiomenan siemenillä sekä rouheasti pilkotuilla pistaasipähkinöillä. Sekoita.
  5. Tarkista maku! Lisää tarvittaessa mausteita, sitruunamehua ja/tai yrttejä.
  6. Tarjoile salaatti sellaisenaan, liha- tai kanaruokien lisukkeena tai esimerkiksi murennetulla fetajuustolla täydennettynä. Herkullista myös seuraavana päivänä! Säilytä tarvittaessa jääkaapissa tiiviisti suljetussa astiassa.

Maukkaita kukkakaalikokkailuja Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Kesän kermainen kukkakaalisalaatti (Gluteeniton, Maidoton opt.)

Published by

Hola, kaikki maukkaan ja terveemmän ruoan kokkaajat! Long time, no recipe… mutta nyt on pakko pistää talteen helppo ja hyvä resepti. Jottei jää tämä(kin) päivinä tulevina harmittamaan – kun ei muista, eikä mistään löydä kun mieli tekee.

Suomen kesä on taas kukkeimmillaan ja kotimainen kukkakaali maukkaimmillaan.

Kukkakaalikaudesta onkin viime viikkoina otettu kaikki irtoava ilo irti – mutustettu muodossa jos toisessa. Koska paitsi helppoa ja herkullista, niin myös kevyttä ja nopeaa.

Maukkaan kukkakaalisalaatin salaisuus piilee sinappisessa majoneesissa. Siinä piilee myös salaatin ”kermaisuus”. Kokonaisuuteen raikkautta ja rapsakkuutta irtoaa varsin terveestä varsiselleristä. Majoneesin lisäksi kivasti vatsaa täyttää keitetty kananmuna.

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Syksyn paras burgeri: Portobello-savulohiburgeri sitruuna-timjamikastikkeella (G, M)

Published by

Eiköhän ole aika pistää Paleokeittiön venyneet Fisuviikot viimein pakettiin! Säästin parhaan viimeiseksi ;)

Muistattekos, kun juhannuksen tienoilla kohkasin parhaasta terveysburgerista ikinä koskaan? Innostuin siitä sen verran, että nimesin samalta istumalta hampparin koko vuoden juhlaburgeriksi. Ja uhosin, että jatkoa seuraa. Syksyllä.

Nyt on aika paljastaa uusi, jopa aiempaa terveempi burgeri. Koska ei viljaa, eikä lihaa vaan kalaa. Kahden portobellohatun välissä.

Tämän helpon portobello-savulohiburgerin voisi nimetä parhaaksi syysburgeriksi. Vaikka alkuun vähän pohdin, jotta mitenkäs nämä ainekset oikein yhteen passaa. Mahtuuko sieni ja savulohi samaan pakettiin?

Testaamallahan se selviää. Ja niin vaan kävi, että portobello tykkäsi savulohesta ”ihan sikana”. Toki tähän liittoon oli vielä muutama morsiusneito ja sulhaspoika mukaan tuotava, jotta yhteiselo olisi täydellinen. Ja ikimuistoinen.

Tavoittelin uutukaiseen maanläheistä, syksyistä tunnelmaa, joten kyytipojiksi pääsivät tuore pinaatti ja makeaksi pannulla paistettu punajuuri. Jotta ei olisi turhan tunkkaiseksi liitto jäänyt, niin raikastajiksi väliin vielä pikapikkelöityä punasipulia sekä sirpakkaa sitruunalla ja timjamilla maustettua majoneesia.

Viimeistelyyn vielä pikkaisen pippurista rucolaa ja sormukseksi koko komistuksen päälle muutama auringonkukansiemen. Ihan vaan kaunistukseksi. Simuloimaan tavishampparin päällä pilkottavia seesaminsiemeniä.

Seesaminsiemenet toki istuvat myös sienen päälle, mutta tämä hamppari tuntui kaipaavan reippaasti ronskimpaa otetta. Ettei mene sievistelyksi. Mennään maku edellä ja jätetään missikisat muille. Luolamies tykkää raffimmasta ja haluaa hampparinsa rouheana. Right?

Kylkeen vielä rapsakat bataattiranskalaiset kera sitruuna-timjamidipin ja terveempi hamppariateria on vertaansa vaille valmis.

Fisuviikot ovat olleet hauska haaste. Opettavainenkin. Kaikkihan kalan terveysvaikutukset tietävät ja sen, että pitäisi panostaa enemmän kalaan. Jostain syystä kala tuntuu ainakin emännällä jäävän kanan ja kasvisten jalkoihin.

Fisuviikkojen myötä opin, että kala on helppo ja nopea kokattava. Monesti kun ei kokkausta kalan kohdalla tarvita olleenkaan. Niinkuin tässä syysburgerissa. Kasviksia piti hippasen hioa, mutta lohi siirtyi suoraan paketista portobellojen väliin. Enemmän kasaamista kuin kokkausta.

Olen myös oppinut, että osaan tehdä aiemmin etäiseksi jääneestä kalastakin ihan hemmetin hyvää ja maukasta arkiruokaa! Vaikka en kalan kaikkein suurin ystävä olekaan, niin kaikki Fisuviikkojen reseptit ovat maistuneet. Kesäkurpitsa-lohipasta, syysburgeri ja mausteinen kalapata kokkauskertojen perusteella parhaiten.

Katso myös muut Paleokeittiön kalaisat reseptit

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Lempeän mausteinen brasilialainen kalapata bataatilla

Published by

Sieltä se syksyn viileys, kosteus ja pimeys hiljalleen hiipii. Jos minä saisin valita, niin tässä vaiheessa vuotta pakkaisin kapsäkkini ja matkaisin muuttolintujen mukana etelän lämpimämpiin maisemiin. Mutta kun se ei nyt vaan käy, niin täytyy keksiä muita selviytymiskeinoja talven yli.

Yksi niistä on ruoka. Mieltä ja kehoa lämmittävä värikäs, ravinnerikas ja ennen kaikkea herkullinen ruoka. Kevyet, rapsakat salaatit ovat saaneet hiljalleen väistyä täyteläisimpien ja mausteisempien annosten tieltä. Nyt on aika panostaa ruokaisiin keittoihin ja maukkaaksi haudutettuihin patoihin.

Paleokeittiön fisuviikkoja viedään vielä!

Lempeän mausteinen lohipata oli jokseenkin ilmiselvä kalaruoka tähän väliin. Inspiraatiota etsin eteläisen Amerikan mailta, josta löytyi herkulliselta kuulostanut brasilialainen kalapata nimeltä moqueca. Siitä sitten kokkaamaan jotain vähän tuhdimpaa ja paremmin suomalaiseen syksyyn sopivaa.

Proteiiniksi valitsin vaaleaa kalaa rasvaisemman, valmiiksi suikaloidun kirjolohen ja mukaan pistin vielä makeaa pottua. Ei tarvinnut kyytipojaksi erikseen riisiä keitellä.

Kyselin jälleen Paleokokkien kalakäyttäytymisen perään. Tällä kertaa kiinnosti vastuullisuus, joista kuluttajille kertovat MSC- ja ACS -ympäristömerkit.

Vastauksia ehti parissa päivässä kertyä valitettavan vähän. Enemmistö näyttäisi kuitenkin olevan kanssani samoilla linjoilla; harvemmin tulee tuorekalaa hankkiessa merkkien perään katseltua. Purkkikaloista sen sijaan MSC -merkinnän yleensä tsekkaan.

Miksi näin? Asia on kyllä sinänsä tärkeä itsellenikin, mutta kaipa lähden olettamuksesta, että Suomessa isompien toimijoiden toimittamat merenelävät vastuulliset pyynti- ja viljelykriteerit täyttävät.

Ehkä ilmassa on jonkinlaista merkkiväsymystäkin. Merkkejä kun on joka lähtöön ja yhden paketin kyljessä parhaimmillaan jopa viisi kappaletta. Eikä sitten loppujen lopuksi kuitenkaan ole konkreettista kosketusta näihin kaiken maailman sertifikaatteihin. Vaikka tietää, mitä logot ja lyhenteet teoriassa tarkoittavat, niin käytäntö tuntuu olevan jotenkin kovin etäällä tavallisesta kuluttajasta.

Jotta kalan ympäristömerkit eivät jäisi teoriatasollakaan arvoituksiksi, niin selvennettäköön vielä lyhyesti, että MSC tarkoittaa Marine Stewardship Council -organisaation pyydetylle kalalle myöntämää merkkiä, joka kertoo kestävästä kalastuksesta ja alkuperän jäljitettävyydestä. ASC -merkki on Aquaculture Stewardship Councilin myöntämä vastaava viljellyn kalan ja muiden merenelävien osalta käsittäen myös työntekijöiden oikeudet.

Seuraavaksi voidaan tietysti miettiä, että mitä kestävä kalastus ja kalanviljely tarkoittaa. Yksinkertaistettuna ja selkokielellä ilmaistuna kyse on mun mielestä siitä, että pidetään huolta luonnosta. Ja ihmisistä. Nyt ja tulevaisuudessa.

Takaisin tähän mainioon kalapataan, josta on tullut mun syyssuosikki. Aiemmin avauduin, kuinka kalaan tarttuminen kotikeittiössä on ollut hieman haasteellista. Ei enää. Ratkaisu löytyi tästä helposta ja herkullisesta kalaruoasta. Ja onhan tässä muutenkin tullut kalojen kanssa treenattua. Enemmän kuin viimeiseen viiteen vuoteen yhteensä.

Mitä pataan tulee, niin ensinnäkin valmiiksi suikaloidun kalan käsittely on paitsi nopeaa niin myös helppoa. Kalaan ei tarvitse käsin koskea. Jos ei halua.

Marinoimistakaan ei kannata jännittää. Se kun on hirmu yksinkertaista. Vähän mausteita ja hapokasta sitrusta pussukkaan, sekoitus ja hetki odottelua. Se on siinä. Useimmiten marinadeihin lisätään myös öljyä. Rasvaisen lohen kanssa öljyä ei tarvita.

Brasilialainen kalapata ihastuttaa myös siksi, että mausteisuudella on helppo huijata silloin kun kalan maku ei oikein nappaa. Jos et siis pidä kalan mausta, niin testaapa tämä! Sinne sujahtaa eväkäs suusta alas niin, että ei välttämättä ymmärrä edes pyrstöä popsivansa. Toimii samaan tapaan kuin kasvisten piilotus lihapulliin tai makaronilaatikkoon.

BRASILIALAINEN LOHIPATA BATAATILLA

~4 annosta

LOHISUIKALEIDEN MARINOINTI

KALAPATA / -KASTIKE

  • punaista palmuöljyä tai muuta rasvaa kuullottamiseen
  • 1 bataatti kuorittuna ja paloiteltuna (~300-350 g)
  • 1 punasipuli siivutettuna
  • ½ punainen paprika suikaloituna
  • ½ keltainen paprika suikaloituna
  • ½ vihreä paprika suikaloituna
  • 2 dl kookosmaitoa
  • 1 prk tomaattimurskaa (400 g)
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • 1-2 tl sriracha -kastiketta (tai maun mukaan)
  • maustamiseen tarvittaessa suolaa ja mustapippurirouhetta
  • tuoretta korianteria, kaneli- tai thaibasilikaa sekä limeä tarjoiluun
  • (tarvittaessa keitettyä riisiä tai kookosriisiä lisukkeeksi)
  1. Siirrä lohisuikaleet rasioista sopivaan, ei-metalliseen astiaan tai esim. riittävän suureen minigrip -pussiin. Rutista päälle valkosipulinkynnet, mittaa mausteet ja limenmehu. Sekoita hyvin. Peitä astia ja siirrä jääkaappiin maustumaan ½ – 1 tunniksi.
  2. Esivalmistele kasvikset; kuori ja paloittele bataatti ~1½ – 2 cm:n kuutioiksi, siivuta sipuli puolirenkaiksi ja suikaloi paprikat.
  3. Paista marinoidut lohisuikaleet pikaisesti kuumalla pannulla niin, että mausteet tarttuvat pintaan ja suikaleet saavat hieman paistopintaa. Älä läpikypsennä. Siirrä pikapaistetut suikaleet sivuun.
  4. Alenna lieden lämpötilaa ja lisää pannulle punaista palmuöljyä tai muuta rasvaa sekä kuutioitu bataatti. Paista bataattikuutioita välillä käännellen niin, että öljyyntyvät, muuttuvat tummemmiksi ja saavat hieman väriä pintaan. Ripottele päälle hieman suolaa.
  5. Jos käytössäsi on iso kasari niin lisää sipuli ja paprikat bataattien kanssa pannulle. Jatka kuullottamista. Tai siirrä bataatit sivuun ja kuullota sipulit sekä paprikat omillaan ja palauta bataatit pannulle, kun sipulit ovat pehmenneet. Paprikoihin saa jäädä hieman purutuntumaa.
  6. Alenna lieden lämpötila miedolle. Lisää tomaattimurska ja tomaattipyre. Sekoita.
  7. Lisää kookosmaito. Sekoita ja jätä kannen alle hautumaan, kunnes bataatit ovat pehmenneet (~20 min riippuen kuutioiden koosta). Testaa kypsyys haarukalla. Jos pata tuntuu liian löysältä, niin keitä nestettä kokoon ilman kantta. Jos haluat padan sijaan kastiketta, niin lisää varovasti nestettä; kookosmaitoa, kalalientä tai vettä.
  8. Kaada lohisuikaleet ”pataan” ja kääntele varovasti sekaan. Maista ja mausta sriracha -kastikkeella sekä suolalla ja mustapippurirouheella. Viimeistele tuoreella korianterilla.
  9. Tarjoile kera tuoreen korianterin ja raikastavan limen. Nauti sellaisenaan tai kera sopivan lisukkeen, esim. keitetyn quinoan, riisin tai kookosriisin.

Klikkaa kuvatekstejä ja poimi myös muut fisuviikkojen helpot reseptit!

Sitruunainen kesäkurpitsa-lohipasta raikkaalla avokadokastikkeella
Kolme kalaisaa avokadotoastia
Portobello-savulohiburgeri raikkaalla sitruuna-timjamikastikkeella
Kylmäsavulohen tähdittämä Paleo Buddha Bowl 

Kaupallinen yhteistyö Heimon kala. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

facebook | instagram | pinterest | twitter | google+ | bloglovin | uutiskirje

 

Kolme kalaisaa avokadotoastia

Published by

Paleokeittiön kalateemainen kokkaus jatkuu nopeilla, monipuolisilla ja aivan ylihelpoilla ohjeilla!

Itse asiassa en tiedä, voiko tätä edes kokkaukseksi kutsua. Kokoaminen lienee lähempänä totuutta. Mutta mikäs sen parempaa kuin taikoa maistuvaa terveysherkkua arkeen vain muutamassa minuutissa. Minä tykkään. Veikkaan, että niin tykkää moni muukin.

Mitä tämänkertaisten ohjeiden monipuolisuuteen tulee, niin pistänpä insipiraatioksi, en vain yhtä vaan kokonaiset kolme reseptiä. On mitä testata ja mistä valita. Jotain sopivaa joka tilanteeseen ja makumieltymyksiin. Aamuun, välipalaksi, lounaalle. Miksei päivän pääateriaksikin.

Hyviä rasvoja on ladattu kasvisten ja proteiinin kylkeen roppakaupalla. Nämä pari hyvärasvaista raaka-ainetta yhdistävät kaikkia variaatioita. Tarjolla on nimittäin avokadoa ja savulohta niin aasialaiseen, meksikolaiseen kuin perisuomalaiseenkin malliin.

Avokado suomalaista? Ehkä ei. Mutta ei kai tämä nyt niin pilkun päälle ole.

Pistin jälleen Paleokokeissa pientä kyselyä pystyyn. Oma kalasuosikkini on eittämättä lohi. Tai ainakin siinä mielessä, että se helpoiten kotikeittiöön kulkeutuu.

Kiinnosti tietää, että millaista kalaa muut mieluiten tai useimmiten kotona kokkaavat. Tai käyttävät. Enemmistö oli kanssani samoilla linjoilla. Kyllä se jonkinlainen lohi maistuu muillekin.

Lohi vaan on jotenkin helppo valinta. Ja helpointahan se on silloin kun kalaviipaleen voi siirtää suoraan paketista pöytään. Tai pistää suuhun. Savustettuna tai graavattuna.

Tämän postauksen tähtenä avokadotahnan rinnalla loistaa jo aiemmasta Paleo Buddha Bowlista tuttu, valmiiksi siivutettu kylmäsavulohi. Joka totta puhuakseni emännälle parhaiten maistuu terveleipäviipaleen päällä kera remouladekastikkeen. Yhdistelmässä vaan on jotain niin… mmmmmm… maukasta.

Harvemmin tulee komboa nautiskeltua. Syynä ennen kaikkea se terva- tai saaristolaisleipä, jota ei ihan joka päivä sovi kitusiinsa työntää. Olen säästänyt juhlahetkiin. Niin teen tänäänkin.

Tänään tarjolla siis kalaisaa avokadotoastia kolmella tapaa. Aloitellaan tiukkalinjaisten ”mitättömästä”, mutta ei mauttomasta meksikolaisesta. Ja jatketaan siitä sitten gluteenittoman aasialaisen arkiversion kautta kotimaisiin herkkuhetkiin.

Avokadotoastista täytyy vielä vähän avautua. Sehän on viime vuosina ollut jonkinlaista trendiherkkua.

Koko homman ydin on tietysti avokado, jota voidaan latoa ”leivän” päälle joko sellaisenaan, karkeasti muussattuna tai sileäksi sekoitettuna. Nakuna tai eri tavoin maustettuna. Versioita toastin avokadotahnoista on varmasti tuhansia. Alle kirjaamani on omaan makuun sopivimmaksi viilattu sose. Jokainen varioikoon vapaasti.

En aiemmin oikein ymmärtänyt, että mistä tässä nyt kohkataan. Miksi avokado leivän päällä on jotenkin iso juttu?

Menee jälleen kerran kategoriaan testaa ennen kuin tuomitset. Löysin avokadotoastit viimein viime kesänä kun ei kokkaus helteellä huvittanut. Jotain kohtuu terveellistä piti kesäkuumallakin kuitenkin syödä. Avokadoriisikakusta erilaisine täytteineen tuli kaveri.

Avokadotoastia on helppo muunnella omien mieltymysten mukaan. Mun ajatusprosessi toastin koostamisessa menee jokseenkin seuraavasti…

  • pohja
  • maustettu avokadotahna
  • kasviskerros
  • proteiinikerros
  • yrtit ja muut tilpehöörit

Kala proteiinilähteenä tuli kuvioihin mukaan vasta fisuviikkojen myötä. Hyvin toimivat limellä maustettu vihreä kivihedelmä ja savulohi yhdessä.

RAIKAS AVOKADOTAHNA

  • 1 kypsä avokado
  • ~3 rkl limen mehua (1 lime, tai maun mukaan)
  • 2 rkl mietoa oliiviöljyä
  • ½ keskikokoisesta valkosipulinkynnestä
  • ripaus suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  1. Laita kaikki muut ainekset paitsi rouhittu mustapippuri joko tehosekoittimeen tai surauta sileäksi sauvasekoittimella.
  2. Mausta mustapippurirouheella. Sekoita lusikalla, maista ja viilaa mausteita tarvittaessa.

Valmis tahna säilyy limen ansiosta suljetussa astiassa jääkaapissa ainakin päivään seuraavaan. Mahdollinen ylijäämä toimii mainiosti myös tuorekasvisten, kuten kurkun, porkkanan, varsisellerin ja kukkakaalin dippaukseen.

”MITÄTÖN” MEKSIKOLAINEN TIUKKAAN LINJAAN

  • jykevä salaatinlehti tai kaksi
  • reippaasti avokadotahnaa
  • tomaattia siivuina tai kuutioituna
  • punasipulia ohuina renkaina tai hienonnettuna
  • Heimon kylmäsavustettu kirjolohifileviipale
  • punaista chiliä tai jalopenoa pilkottuna
  • koristeluun tulista silmusalaattia ja mustaa merileväkaviaaria
  • tarjoiluun limeä
  1. Pilko / siivuta kasvikset.
  2. Kokoa avokadotoast salaatinlehden päälle, purista päälle hieman limeä ja syö samantien.

GLUTEENITON AASIALAINEN ARKEEN

  • 1 riisikakku
  • reilusti avokadotahnaa
  • kurkkua siivutettuna
  • porkkanaa karkeasti raastettuna
  • Heimon kylmäsavustettu kirjolohifileviipale
  • sushi-inkivääriä suoraan purkista
  • koristeluun tuoretta korianteria ja merileväkaviaaria (tai mustia seesaminsiemeniä, joita minä en perusmarketista löytänyt)
  • tarjoiluun limeä
  1. Raasta / siivuta kasvikset.
  2. Kokoa kaikki riisikakun päälle, purista päälle limeä ja nauti heti.

PERINTEINEN SUOMALAINEN HERKKUHETKIIN

  • viipale terva- tai saaristolaisleipää
  • avokadotahnaa
  • salaatinlehti
  • keitettyä kananmunaa viipaleina
  • Heimon kylmäsavustettu kirjolohifilesiivu
  • koristeeksi tuoretta tilliä ja merileväkaviaaria
  • sitruunaa tarjoiluun
  1. Keitä ja siivuta kananmuna.
  2. Kokoa ja syö edellisten malliin.

Sellainen setti kalaisia ”avokadotoasteja”. Mietin omaa suosikkia. Valinta tuntui haastavalta. Kaikki hyviä omalla tapaa. Mutta kyllä tässä Mitätöntä meksikolaista on eniten syöty.

Klikkaa kuvatekstejä ja poimi myös muut fisuviikkojen helpot reseptit!

Sitruunainen kesäkurpitsa-lohipasta raikkaalla avokadokastikkeella
Portobello-savulohiburgeri raikkaalla sitruuna-timjamikastikkeella
Kylmäsavulohen tähdittämä Paleo Buddha Bowl
Lempeän mausteinen kalapata bataatilla 

Kaupallinen yhteistyö Heimon kala. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

facebook | instagram | pinterest | twitter | google+ | bloglovin | uutiskirje

Kylmäsavulohen tähdittämä Paleo Buddha Bowl

Published by

”Metsään on tullut jo syys…”, valssasi Olavi Virta aikoinaan. Syksy on saapunut Suomeen. Se on varmaa. Mutta syysmetsästä en ole vielä aivan varma.

Poikkeuksellisen kuuman kesän jälkeen myös yllättävän lämmin syksy ei ole vielä antanut metsän ja puistojen puille syytä vaihtaa vihreää kesäleninkiä värikkäämpään syyskuosiin. Vaikka jokunen kuivuuden kellastama lehti lenkillä tossujen alla jo rapiseekin.

Lämpimän syksyn myötä tuntuu kesä viihtyvän edelleen emännän lautasella. Keho ei kaipaa tuhdimpaa ruokaa vaan kevyet, kaikissa sateenkaaren väreissä loistavat kylmät salaatit kelpaavat hyvin.

Paleokeittiön Fisuviikkojen kunniaksi tuuppasin tuoreiden kasvisten kaveriksi kalaa. Kylmäsavustetulla kirjolohella täydennetty kasviskulho vei ajatukset aina Japaniin asti, josta on tähän kevyeen terveyspommiin inspiraatiota ja makuja metsästetty.

Smoothie Bowlit on Paleokeittiössäkin nähty, mutta nyt ollaan ensi kertaa muodikkaan salaattikulhon äärellä.

Sinänsä mulle on se yksi ja sama, onko salaatti kulhossa vai ei. Näyttää tietysti hauskalta ja tuo vaihtelua laakeaan lautaseen, mutta ollaanpa rehellisiä. Kyse on kuitenkin ensisijaisesti salaatista, jonka jokainen voi tarjoilla mielensä mukaan. Kulhosta, lautaselta tai lattialta. Tai latoa ainekset trendikkäästi kannelliseen lasipurkkiin. Joka onkin mainio vaihtoehto silloin, kun salaattia täytyy kuljettaa kotipöytää kauemmas.

Nimesin kulhon ensin Sushi Bowliksi. Koska Japani. Mutta vaihdoin sen sitten Buddha Bowliksi. Koska kuulostaa kauheen kivalta. Ja on tietysti äärettömän terveellinen kokonaisuus.

World Wide Web osasi nimittäin kertoa, että terveellisyydessä piilee Buddha Bowlin ydin. Sen kulhon ohella.

A “Buddha bowl” can mean different things to different people, but let’s define it here as a one-dish meal consisting of rice or whole grains, roasted veggies, a dressing and protein (by way of beans, tofu, lentils, or in some cases meat or fish). It’s considered clean eating and it incorporates principles of Chinese and Japanese medicine. Popular among vegans, the Buddha bowl is considered an ideal way to eat and is credited with the potential for lowering the risk of chronic diseases. Taste of Home

Paleo Buddha Bowlissa ei tietysti viljaa nähdä. Ei edes täysjyvää. Riisin korvaa kukkakaalista raastettu ”riisi” ja proteiini tulee kasvien sijaan jonkin sortin elukasta.

Kala on hyvä. Täyttää terveellisyysvaatimukset mennen tullen. Yllä olevaan lainaukseen viitaten kylmäsavulohen suutuntuma kera pirteän ponzukastikkeen antaa annokselle myös vahvasti japanilaisen fiiliksen.

Kalan, ja etenkin lohen terveystekijät lienevät kaikille tutut. Mutta koska pikakertaus on opintojen äiti, niin parasta lohessa ovat tietysti proteiini, Omega-3 -rasvahapot, D-vitamiini ja B12 -vitamiini. Johon puhtaasti kasvisravinnolla elävien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kalan lisäksi hyviä B12-vitamiinin lähteitä ovat maksa ja munuaiset. Kala lienee kuitenkin useimmille näitä helpompi valinta.

Jos eväkkäiden terveystekijät joskus pääsevät unohtumaan, niin Heimon kalan pakkauksista (josta tämänkin annoksen lohiviipaleet on muuten kaivettu) voi aina kauppareissulla tarkistaa.

Fisuviikkojen kunniaksi meillä oli taas Paleokokeissa aiheeseen liittyvää kyselyä. Tällä kertaa emäntää kiinnosti tietää, että millaista kalaa ihmiset kotona eniten käyttävät; suoraan vesistöistä saatua, kalatiskien antimia, valmiiksi vakuumiin pakattua, pakastettua vai säilykkeitä.

Useimmat vastanneista hankkivat kalansa emännän tavoin kalatiskiltä valmiiksi perattuna ja fileoituna. On helppoa ja nopeaa, eikä vaadi erityisiä kalankäsittelytaitoja. Hatunnosto kuitenkin niille muutamalle, jotka kertoivat kalaruokiensa syntyvän kokonaisista kaloista.

Täytyy kuitenkin myöntää, että valmiiksi vakuumiin pakatussa kalassa on etunsa. Paras vaihtoehto lohen, kuten muidenkin ”lihojen” osalta olisi tietysti villinä ja vapaana puhtaassa ympäristössä elellyt. Harvoin vaan on nykymaailman kaupunkikulttuurissa elävällä villiä ja vapaata saatavissa. Ja silloin kun on, niin hinta voi olla suolainen.

Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi Itämeren villit merilohi- ja Saimaan järvilohikannat ovat huvenneet jopa siihen pisteeseen, että niitä ei välttämättä vesistöissämme enää tulevaisuudessa ui. Ellei pyyntiä rajoiteta. Vaikka paleokansa rakastaa kaikkea villinä ja vapaana vaeltavaa, niin kasvatettu kala on parempi kuin ei mitään.

Niin, miksi se vakuumista kaivettava kala on alkanut houkuttaa enemmän kuin hypermarketin tiskiltä hankittu?

Olen aiheesta avautunut jo vuosia sitten. Kun kerran saat haaviisi kuraista kalaa, niin et mielellään enää tökkää haavia samaan paikkaan. Vaikka en kotioloissa olekaan mikään kalan suurkuluttaja, niin muutamaan otteeseen on paketista paljastunut päältä kohtuu kaunista, mutta tarkempaa tarkastelua kestämätöntä tuoretuotetta.

Kala ei pitkään tuoreena säily. Ja kylmäsäilytyksen osalta täytyy muutenkin olla tarkkana. Niin kaupassa kuin kotonakin.

Esimerkiksi kylmäsavustettua lohta en enää jättimarkettien tiskiltä osta. Kalakauppiaat ovat asia erikseen, mutta pakattu lohi vaan on ollut monesti parempaa kuin irtona hankittu. Säilyvyys on oikein säilytettynä taattu pakettiin painettuun eräpäivään saakka. Helpottaa myös sikäli, että kalaostokset voi suorittaa ennen käyttöpäivää eikä tarvitse heti kaupoilta kotiin tultua alkaa tunkemaan eväkästä omiin kiduksiin. Tai kattilaan.

Ja juu, en minäkään muovista tykkää. Mutta vanhasta fisusta tykkään vielä vähemmän.

Kylmäsavulohen tähdittämä Paleo Buddha Bowl ei paljoa kokkaustaitoja vaadi. Riittää, että pysyvät veitsi ja raastin edes sen verran kädessä, että saa kasvikset pienittyä. Pelkkää pilkkomista ja hieman ainesten mittaamista sekä sekoittelua ponzukastikkeen tiimoilta.

Jos kylmäsavustettu lohi ei maistu, niin korvaa lämminsavustetulla. Myös kasviksia voi luonnollisesti koota mielensä mukaan; lisätä, jättää pois tai säveltää kokonaan oma sateenkaarisinfonia.

Perussettiä, mutta herkullista sellaista. Koska ponzu. Jota kannattaa valmistaa sen verran iso satsi, että riittää sekä salaatin sekaan kaadettavaksi, että erikseen lohelle dipattavaksi.

PALEO BUDDHA BOWL feat. KYLMÄSAVULOHI

  • babypinaattia
  • kukkakaalia kukintoina ja  raastettuna  (+ retiisiniduilla höystettynä antamaan annokselle ripaus mietoa tulisuutta)
  • kurkkua leveinä suikaleina
  • porkkanaa karkeaksi raastettuna
  • retiisiä siivutettuna
  • avokadoa lohkottuna ja limemehulla siveltynä
  • broccolinia pikaisesti seesamöljyssä paistettuna (ja kevyesti suolalla maustettuna)
  • Heimon kylmäsavustettua ja viipaloitua kylmäsavulohta suikaloituna
  • sushi-inkivääriä
  • koristeluun tuoretta vesikrassia ja merileväkaviaaria (tai mustia seesaminsiemeniä)

Ponzukastike

  • ~½ tl hunajaa
  • 1 rkl limemehua
  • 1 rkl mirin -kastiketta
  • 1 rkl soijakastiketta (tai coconut aminos, jos soija ihan nounou)
  • 1 rkl riisiviinietikkaa
  • 1 rkl seesamiöljyä (paahdetuista siemenistä valmistettu antaa enemmän makua)
  1. Valmista ponzukastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Maista ja viilaa tarvittaessa. Muista sekoittaa vielä ennen tarjoilua.
  2. Esivalmistele raakana tarjoiltavat kasvikset; pese pinaatti, raasta ja pilko kukkakaali, suikaloi kurkku juustohöylällä, raasta porkkana, siivuta retiisit, lohko avokadot ja purista päälle limemehua hidastamaan hapettumista.
  3. Katkaise broccolinit lyhyemmiksi. Paista seesamöljyssä pannulla käännellen niin, että väri kirkastuu ja pintaan muodostuu tummia läikkiä. Mausta ripauksella suolaa. (Jos parin minuutin paistaminen ei innosta, niin tarjoile varsiparsakaali raakana.)
  4. Kokoa kulho. Tee alle pinaattipeti. Asettele päälle ensin kukkakaaliriisi, paistetut broccolinit, porkkanaraaste, kurkkusuikaleet, avokadon lohkot, kukkakaalin kukinnot ja retiisinsiivut.
  5. Leikkaa kylmäsavulohi isohkoiksi, mutta suuhun sopiviksi suikaleiksi. Asettele kulhon päälle sushi-inkiväärin kera.
  6. Koristele tuoreella vesikrassilla ja ripauksella merileväkaviaaria (tai mustilla seesaminsiemenillä).
  7. Viimeistele ponzukastikkeella. Jätä kastiketta hieman erilliseen kulhoon, johon voi vielä dippailla lohipaloja ja kasviksia. Nauti heti.

Klikkaa kuvatekstejä ja poimi myös muut fisuviikkojen helpot reseptit!

Sitruunainen kesäkurpitsa-lohipasta raikkaalla avokadokastikkeella
Kolme kalaisaa avokadotoastia
Lempeän mausteinen kalapata bataatilla
Portobello-savulohiburgeri raikkaalla sitruuna-timjamikastikkeella 

Kaupallinen yhteistyö Heimon kala. Sisältö UNIQ Content -tuotantoa.

facebook | instagram | pinterest | twitter | google+ | bloglovin | uutiskirje