Viimeisimmät artikkelit

Arjen pikaruokaa – Intialaisittain maustettu punainen linssipata pinaatilla & paprikalla

Published by

Pikainen arkiruokakin voi olla ravinteikasta, herkullista ja halpaa. Testaa vaikka tämä laajalti tunnetusta intialaisesta kasvisruoasta innoituksensa saanut, pinaatilla sekä paprikalla täydennetty linssimuhennos. Helppoa, nopeaa ja niin hyvää!

katso resepti ▼

Intialaisella teemalla jatketaan talvea eteenpäin. Ihan aidon intialaiseksi en uskalla tätä nopeaa ja täyttävää muhennosta nimetä. Mutta Intiasta on inspiraatio kaivettu – dal lienee kaikille intialaisen kasvisruoan ystäville tuttu.

Eikä punainen linssipata ole oikeastaan edes pata vaan pikemminkin muhennos. Punainen linssipata vaan kuulostaa otsakkeessa paremmalta kuin muhennos. Käy myös kastikkeesta.

Pääsivät linssit ensimmäistä kertaa koskaan Paleokeittiön pöytään. Vieraissa pöydissä olen kyllä linssiä hyvällä ruokahalulla leipäläpeen lapannut.

Kylvövirvilät kuuluvat palkokasveihin, jotka eivät pilkulla viilattuun paleoon mahdu.

Semipaleoon pistin kuitenkin.

En linsseihin kuollut – tälläkään kertaa. Keho tuntuu kestävän ihan kivasti palkokasveja silloin tällöin nautittuna. Vatsakaan ei vastaan laittanut. Sehän on se paras ruoka-aineiden sopivuudesta kertova mittari – ellei varsinainen allergia vaivaa.

Parasta linssipadassa on – kaikki.

Monipuolisesti sekä -värisesti kasviksia, kanaliemestä kollageenit ja linsseistä pikkasen kasviproteiiniakin. Valmistuksen nopeutta ja helppoutta sekä seuraavan päivän lämmitettäviä jämiä unohtamatta.

Savuisan paprikan makukin juustokuminalla terästettynä on emännän mieleen. Lopputuloksena lämpimän mausteinen muttei tulinen arjen lohturuoka. Jos tulisuutta kaipaa, niin cayennepippuria lisäämällä onnistuu hetkessä.

Porkkanan ja paprikan pilkkominen lienee valmistusprosessin työläin vaihe. Mutta mitä pienemmäksi jaksaa pilkkoa, sitä nopeammin lepää linssipata lautasella.

Muhennosmaisen koostumuksen kannalta kannattaa suosia kaikkien kasvisten osalta tasalaatuista kuutiointia. Paitsi jos pataa bataatilla täydentää. Bataatti kypsyy porkkanaa ja paprikaa pikaisemmin, joten isompi kuutio parempi. Ellei mössöä mieli.

PUNAINEN LINSSIPATA PINAATILLA JA PAPRIKALLA

4 annosta

  • kirkastettua voita tai kookosöljyä kuullottamiseen
  • 1 sipuli silputtuna
  • 2 isohkoa porkkanaa kuutioituna
  • 1 punainen paprika kuutioituna
  • 2-3 valkosipulinkynttä silputtuna tai rutistettuna
  • 1 rkl savupaprikajauhetta
  • ½ tl juustokuminaa
  • ½ tl kurkumaa
  • ¼ tl cayennepippuria
  • 3 dl punaisia linssejä huuhdottuna
  • 5 dl kana- tai kasvislientä
  • 1 rasia (70 g) tuoretta pinaattia
  • ½ pienehkön sitruunan mehu
  • tuoretta tai pakastettua korianteria tai persiljaa silputtuna
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria maustamiseen
  1. Esivalmistele kasvikset; silppua sipuli ja valkosipuli, leikkaa porkkanat sekä paprika pieniksi kuutioiksi, huuhtele linssit.
  2. Kuullota sipulia, porkkanaa ja paprikaa voissa tai öljyssä isohkossa kattilassa kunnes sipuli on läpikuultavaa (reilu 5 min).
  3. Lisää valkosipuli ja jatka kuullottamista hetken aikaa.
  4. Lisää kattilaan savupaprika, juustokumina, kurkuma sekä cayennepippuri. Sekoittele jälleen hetken aikaa.
  5. Lisää huuhdotut linssit. Sekoita.
  6. Lisää liemi. Kiehauta ja jätä kannen alle hautumaan miedolla lämmöllä ~10-15 minuutiksi, kunnes porkkanan ja paprikan kypsyysaste on mieluinen. (Itse jätin hieman purutuntumaa, joka pehmeni seuraavana päivänä lämmittäessä. Kypsennysaika riippuu myös pilkottujen kasvisten koosta -mitä pienempää silppua, sitä nopeammin valmistuu.)
  7. Lisää pinaatti. Sekoittele, kunnes pinaatti on ”sulanut”.
  8. Virkistä muhennos sitruunamehulla ja korianterilla (tai persiljalla). Mausta mustapippurirouheella. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja muita mausteita.
  9. Syö sellaisenaan tai esim. riisin kera.

💡 Kaipaatko lihaa? Täydennä tai korvaa osa linsseistä paistetulla jauhelihalla.

💡 Ruokaisampaa linssipataa? Täydennä pata bataatilla!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Uudet reseptit sähköpostiisi?

Täyteläinen intialainen porkkanasosekeitto – Sydäntalven lämmittäjä (G, V)

Published by

Lämmittävä ja täyteläinen porkkanasosekeitto saa tässä reseptissä herkullisen intialaisen vivahteen! 

Pehmeän samettinen keitto syntyy yksinkertaisista raaka-aineista, mutta mausteiden taika nostaa sen aivan uudelle tasolle. Inkivääri, valkosipuli ja curry tuovat syvyyttä makuun, kun taas kookosmaito tekee koostumuksesta ihanan kermaisen. Tämä keitto on paitsi helppo ja nopea valmistaa, myös täydellinen lohturuoka viileisiin päiviin. Testaa resepti ja tuo keittiöösi ripaus Intian lämpöä!

Intialaisittain maustettu kermainen porkkanasosekeitto | paleokeittio.fi

Tulla tupsahti se kunnon talvi ”lumivyöryineen” ja hetkellisine paukkupakkasineen tänne etelärannikollekin – kertaheitolla. Ja sehän tietää sitä, että keho kertoo kaipaavansa sisäistä lämmikettä – jotain pehmeän täyteläistä, sopivan mausteista sekä värikästä ja ravitsevaakin.

Oli aika poimia taas porkkanapussi marketin vihanneshyllyltä matkaan.

Näitä oranssinkeltaisia sosekeittoja on nähty Paleokeittiössä aiemminkin. Thaimaalaista versiota värittävät punainen currytahna ja paprika. Aurinkoisen sosekeiton porkkanaisuutta keventää kukkakaali. Löytyy myös appelsiinilla sekä korianterilla maustetut soseiset porkkanasopat.

Ei neljää ilman viidettä – kyllä yksi porkkanasosesoppa vielä mukaan mahtuu!

Tai kaksi. Sillä tätä kyseistä keittoa olen keitellyt jo muutamaan otteeseen – pelkällä porkkanalla sekä kukkakaalilla kevennettynä. Väri hieman kukkakaaliversiossa haalenee, mutta maku säilyy jokseenkin samana. Koska samat mausteet.

Tavoitteena oli päästä mahdollisimman helpolla – emännällä useimmiten on. Kaapista kaivoin tuoreita kasviksia lukuunottamatta kaiken tarpeellisen. Loput löytyivät lähikaupasta.

Sosekeitot ovat helppoja ja kohtuullisen nopeita – riittoisiakin.

Kasvisten rouheampi pilkkominen riittää, kypsennys sujuu kattilaan koskematta ja suurimman työn tekee tehosekoitin. Isompikin kattilallinen syntyy kerralla ja soppa senkun paranee päivänä seuraavana.

Intialaisittain maustettu kermainen porkkanasosekeitto | paleokeittio.fi

Mausteisuutta intialaistyyliseen keittoon antaa currymauste, jota komppaa keltainen kurkuma.

Lämpöä nostaa tuore chili sekä inkivääri. Kermainen täyteläisyys syntyy kookoskermasta – maidottomasti. Ripauksen raikkautta juurevaan keittoon tuovat lime sekä tuore tai pakastettu korianteri, jota näin talvisaikaan tulee käytettyä tuoretta tiiviimmin.

Vegeversiokin syntyy helposti korvaamalla kanaliemi kasviksista valmistetulla vastaavalla. Itse suosin kanalientä, koska keho kaipaa kollageenia ja lihaa tulee syötyä nykyään kohtuullisen niukasti.

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Lokakuussa lautaselle laitetaan uuden sadon juureksia & kokkaillaan kaikkea kurpitsasta

Published by

Paleokeittiössä lokakuu tuo lautaselle lämpimän mausteiset kurpitsakeitot sekä uuden sadon juurekset – ne kevyemmät. Kotimaisen marjakauden viimeiset vitamiinipommit säilötään talvella pirtelöihin pistettäviksi. Terveemmät herkut löytyvät yhä puutarhan puna- tai valkoposkista – oman maan omenoista.

Siinä se syyskuu sujahti – väistyi värit maisemassa ja lautasella vihreästä oranssin väriloiston kautta maanläheisimmiksi ruskean sävyiksi vaihtavan lokakuun tieltä aivan liian sukkelaan. Kesä on auttamatta takana – ja syöty.

Lokakuussa alkavat kotimaiset juurekset loistaa oikein todenteolla. Sitä loistoa näillä leveyspiireillä sitten kestääkin useampi kuukausi syksystä aina kevääseen asti. Uuden sadon juureksista saadaan nauttia vielä jokunen kuukausi. Sen jälkeen jatketaan varastoitujen varassa.

Mitä Paleokeittiössä kokkaillaan lokakuussa?

Lokakuussa lautaselle laitetaan kermaisia juuressosekeittoja sekä kuumia kurpitsaruokia – ja jatketaan herkuttelua monikäyttöisellä omenalla.

Juureksista emännälle näihin aikoihin parhaiten maistuvat ne vähän kevyemmät – palsternakka sekä maa-artisokka. Mustajuurikin – vieraissa pöydissä. Maanläheisen makean punajuuren ja mukula- eli juurisellerin säästän vielä talvisempaan kokkailuun.

Talvikurpitsoista lautasella viihtyy erityisesti myskikurpitsa – lämpimän mausteisina, jopa aavistuksen tulisina keittoina.

Hedelmien ykkösenä jatkaa yhä omena, jonka rinnalle kipuaa kypsänä mukavan makea ja mehukas päärynä. Paleokeittiössä päärynät eivät kokkausta kaipaa vaan ne syödään sellaisenaan tai päätyvät pirtelön makeuttajaksi.

Kotimaisista marjoista satoa saadaan happaman kirpeästä karpalosta sekä kipakan pirteästä tyrnistä. Molemmat maistuvat, mutta lähinnä mehuissa tai pakastettuina pirtelöissä. Karpalo myös kuivattuna – joulun alla.

UUDET RESEPTIT SÄHKÖPOSTIIN?

Liity postituslistalle!

KYLLÄ, KIITOS!

Poimi lokakuun lämpimät reseptit Paleokeittiöstä!

Selaa koko lista tai oikaise pikalinkkien kautta oman lemppariaineksesi pariin.

Juurekset

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Kurpitsa

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Omena

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Karpalo & tyrni

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Loistavaa lokakuuta Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Kesäkurpitsalla kevennetty jauheliha-munakoisovuoka & minttu-tzatziki (G, M opt.)

Published by

Paleokeittiön maittava munakoisovuoka on emännän näkemys turkkilaisten pyörtyneestä imaamista, imam bayildista. Munakoison rinnalla uunivuoassa viihtyvät itämaisittain maustettu tomaattinen jauhelihakastike kera keventävän kesäkurpitsan, suolaisen fetan sekä makeiden pikkutomaattien. Runsaan lihaisan ja maanläheisen uuniruoan raikastaa minttu-tzatziki.

katso resepti ▼

Köyhän miehen lihaksi kutsuttu munakoiso on niin nätti, mutta emännälle valitettavan vieras. Eipä ole enää. Sillä niin vaan humpsahti tämä ”hearty, meaty & earthy” vuokaruoka kerrasta suosikkiruokien kärkeen.

Tuli Paleokokkien kanssa juttua munakoisosta – mitenköhän sitä söisi? Kanssakokkaaja vinkkasi pyörtyneestä imaamista. Ystävällisesti myös raapusti reseptiä kaikkien Paleokokkien iloksi. Siitähän se emäntäkin inspiroitui ja innostui viimein tarttumaan violettiin aubergiiniin.

Onneksi innostuin, sillä pyörtyneestä imaamista syntyi varsin varteenotettava kilpailija tajuttomalle kesäkurpitsavuoalle. Joka muuten on aasialaisen kookos-kanakeiton rinnalla yksi Paleokeittiön kaikkien aikojen suosituimmista resepteistä.

Jos emännältä kysytään, niin kyllä pyörtynyt imaami pesee tajuttoman kesäkurpitsan mennen tullen.

Koska vähemmän vetistä ja ”lihaisampaa”. Itämainen makumaailmakin iskee itseeni tällä hetkellä italialaishenkistä isommin.

Imam bayildin nimellä en Paleokeittiön munakoisovuokaa uskalla markkinoida. Kesäkurpitsalla kevennetty jauheliha-munakoisovuoka inspired by imam bayildi lienee tarkin ja totuudenmukaisin kuvaus – Paleokokeissa mainittu sekä autenttinen anatolialainen resepti kera omien mieltymysten sulautuvat yhdeksi, suussa sulavan herkulliseksi kokonaisuudeksi.

Imaami ei pyörtynyt jauhelihalla rikastetusta vuokaruoasta vaan klassisesta turkkilaisesta kasvismezestä – sipulilla, tomaatilla ja valkosipulilla täytetystä, oliiviöljyssä kypsennetystä munakoisosta.

Joka parhaiten maistuu valmistuspäivästä seuraavana päivänä – ei uunikuumana eteen tuotuna vaan huoneenlämpöisenä tarjoiltuna.

Myös tutumpaan munakoisoruoka moussakaan, jossa kesäkurpitsa korvaa perinteisen perunan, voisi tämän vuoan mainiosti rinnastaa. Eksoottisemmasta imaamista se nyt kuitenkin tällä kertaa lähti.

Toim. jälkihuom. Opin juuri, että jauhelihalla täydennetty täytetty munakoiso kulkee Turkissa nimellä karniyarik.

Imaami pyörtyi on varsin mielenkiintoinen nimi ruoalle. Se herätti myös oman mielenkiintoni ruokaa ja sen historiaa kohtaan.

Tarinoita 1700-luvulta peräisin olevan perinneruoan taustalla on useampia. Tunnetuimpia lienevät imaamin shokki ylenpalttisesta oliiviöljyn käytöstä johtuen sekä tajunnan menetys silkasta makunautinnosta.

Jostain olin lukevinani myös, että nimi saattaisi liittyä tajuttomana makaavaa imaamia muistuttavaan munakoison muotoon.

Ylijäämämunakoiso ja -kesäkurpitsa pilkotaan kuutioiksi, joilla tilkitään väljästi sijoitettujen viipaleiden välit sekä vuoan reunaosat. Kätevä keino välttää tai ainakin pienenentää hävikkiä!

Ydinideana on latoa uunivuokaan lasagnemaisesti pitkittäin ja/tai poikittain viipaloitua munakoisoa ja kesäkurpitsaa sekä tomaattista jauhelihakastiketta.

Viipaloinnista jälkeen jääneet tai muuten ylimääräiset palat pilkotaan kuutioiksi, joilla tilkitään väljästi sijoiteltujen viipaleiden välit sekä vuoan reunaosat.

Vuoan voi valmistaa myös vain munakoisoa käyttäen. Kesäkurpitsa tuo kuitenkin jo jauhelihan raskauttamaan ruokaan monipuolisuuden lisäksi rakenteellista keveyttä.

Jauhelihakastikkeeseen pistin tomaatin kaveriksi paprikaa – tykkäävät toisistaan kovasti.

Tuoreyrtiksi valikoitu tällä kertaa perinteisemmän lehtipersiljan sijaan italialaisen keittiön ydinyrtti basilika. Jos jännempiä makuja kaipaa, niin minttu lienee melko menevä vaihtoehto.

Viimeistelyyn vielä suolaisuutta välimerellisestä fetajuustosta sekä makeutta päälle puolitetuista pikkutomaateista. Pikkujuttuja, jotka kuitenkin nostavat kotikokinkin kokonaisuuden uudelle tasolle.

Välimerellisen fetajuuston suolaisuus sekä puolitettujen pikkutomaattien paahteinen makeus nostavat vuoan uudelle tasolle – maullisesti ja ulkonäöllisesti.

Suolasta ja öljystä lienee vielä hyvä muistuttaa näitä välttelemään opetettua kansaa.

Munakoiso tykkää molemmista – kuten kesäkurpitsakin. Laatusuolaa saa kastikkeeseen annostella kesäkurpitsavuoan tavoin taas reippaalla kädellä. Muuten ei mikään maistu miltään.

Ja laadukasta oliiviöljyäkin on hyvä lurautella sinne tänne vähän joka välissä.

Itkettää ei koisokasvista vuokaa varten tarvitse. Suolauksen tarkoitushan on poistaa kasvien kitkeryys, mutta modernit munakoisot eivät tuppaa enää olemaan samalla tavalla kitkeriä kuin esivanhempansa.

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Syyskuussa syödään kaaliruokia & herkutellaan omenalla

Published by

Syyskuussa alkavat kevyet ja raikkaat salaatit väistyä lämpimämpien aterioiden tieltä. Keho valmistautuu tulevaan talveen. Se kaipaa jo ruokaisampia keittoja ja hiljalleen haudutettuja uuniruokia – kynttilänvaloa ja villasukkiakin.

Niin se vaan vaihtui kaunis kesä sateiseksi syksyksi – illat pimenee ja ilma viilenee. Onneksi vihreää vielä riittää – puissa ja pirtelöissä. Tuoretta kasviakin piisaa kivasti.

Mitä Paleokeittiössä syödään syyskuussa? Siitä lisää sekunnissa. Alkuun pari ilmoitusasiaa.

Paleokeittiö uudistuu – sesonkireseptit, reseptikirjasto sekä uusi uutiskirje

Syksyhän on uudistusten ja uusien aloitusten aikaa. Niin myös Paleokeittiössä. Joka syksyn mittaa kasvaa ja kehittyy – hitaasti, mutta varmasti. Sitä mukaa kun emäntä ehtii uutta työstää.

Jotain on jo tapahtunut. Ensimmäiset uudisaskeleet otettiin sesonkireseptien muodossa heinäkuussa. Tämä uudistus on tässä ja etenee – kuukausi kuukaudelta.

Aiemmin viikolla päivänvalon näki reseptikirjasto – yleisön pynnöstä. Se vaatii vielä vähän viilausta. Ei ehkä ole salonki-, mutta käyttökelpoinen on kyllä.

Kirjasto on kätevä työkalu reseptien selaamiseen ja terveemmästä kokkauksesta inspiroitumiseen. Klikkaa kuvaa ja käy kurkkaamassa!

Reseptikirjasto löytyy yläpalkin ”Reseptit” -navigaatiolinkin takaa! Pikalinkit eri kategorioihin myös alapalkissa.

Muistuttelenpa heti perään vielä Paleokeittiön uutiskirjeestä, joka sekin on luotsattu uusille selkeämmille urille.

Liittymällä postituslistalle varmistat, että saat tiedon uusista resepteistä – aina. Sosiaalisen median kanaviin kun ei ole nykypäivänä enää luottamista. Näyttävät päivityksiä vain hyvin harvalle ja valitulle joukolle.

Paitsi jos on pätäkkää pistää pöytään. Emännällä ei ole. Lataan hillot mieluummin lautaselle kuin lahjoitan amerikkalaiselle mediakonglomeraatille.

Tilaamalla uutiskirjeen sinä päätät, mikä sinua kiinnostaa.

Ei medianäkyvyyttä algometrien avulla hallitseva kolmas osapuoli vaan sinä itse.

Jos ei nappaa, niin nakkaa viesti suoraan roskakoriin. Ja jos alkaa ajan mittaan kyllästyttämään, niin lopetat tilauksen yhdellä klikkauksella – peruutuslinkki löytyy joka viestistä.

UUDET RESEPTIT SÄHKÖPOSTIIN?

Liity postituslistalle!

KYLLÄ, KIITOS!

Syyskuussa syödään kaalia, kaalia, enemmän kaikenlaista kaalia – monessa muodossa

Valkokaalista haudutellaan lempeitä laatikoita ja keitellään kattilakaupalla riittoisia keittoja.

Punakaali raastetaan raikkaan värisiksi ja rapsakoiksi raastesalaateiksi – tai paistetaan pannulla purppuraisen pehmeäksi.

Lehtikaalia laitetaan tietysti lasiin sekä hierotaan suolan ja öljyn seassa salaattiin syötäväksi. Ehkä herkutellaan lehtikaalisipseilläkin!

Pinaatti on viihtynyt tuoresalaateissa pitkin kesää, mutta nyt on aika pistää pinaatinlehteä paitsi pirtelöön, niin myös pannulle ja keittoon.

Hedelmistä odotetuin ja ajankohtaisin lienee kotimainen omena – pistä piirakkaan tai pilko piristykseksi salaatin sekaan.

Marjarintamallakin yhä tapahtuu – puolukka alkaa olla poimintakypsää. Kanervakasvien hedelmää hillotaan perinteisesti kaalilaatikon kaveriksi, mutta maistuu hapan marja myös makeassa piirakassa sekä puolukkapuurossa.

Kurpitsa- ja juuressatoakin syyskuussa korjataan. Säästetään nämä herkut vielä syvemmälle syksyyn. Mutta sieniruoat saattavat yhä kiinnostaa!

Poimi syyskuun syötävimmät reseptit Paleokeittiöstä!

Selaa koko lista tai oikaise pikalinkkien kautta oman lempiraaka-aineesi pariin.

Valkokaali

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Punakaali

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Lehtikaali

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Pinaatti

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Omena

Puolukka

Syötävän hyvää syyskuuta Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Syksyinen sienirisotto pekonilla ja punaviinillä – Täyttävää lohturuokaa (G)

Published by

Kaipaatko syksyyn jotain tuhtia, kermaisen täyteläistä ja täyttävää – lohtua? Punaviinillä ja pekonilla täydennetty kantarellirisotto on viilenevien viikonloppupäivien ja pimenevien arki-iltojen ilo – syksyistä lohturuokaa täydellisimmillään.

Artikkeli on julkaistu kolmisen vuotta sitten nyt jo edesmenneellä enJOY -sivustolla. Höpinät ovat ehtineet välivuosina vanhentua, mutta resepti on yhä voimassa ja ajankohtainen – tänään, huomenna sekä syksyinä tulevina.

Parempaa ruokaa terveellä maulla! KotiGourmet -reseptit ovat Paleokeittiön tavanomaisesta ruokaideologiasta poikkeavia ruokaohjeita – erityistilanteiden harvinaista herkkua, jotka saattavat sisältää myös muita kuin terveelliseksi ravinnoksi miellettyjä aineksia.

Here it comes! Pitkään lupailtu ja vuoroaan odottanut, emännän todellinen ensimmäistä kertaa ikinä kokkaus – SIENIRISOTTO!

TODELLINEN ekaa kertaa ikinä siksi, että kokkasin ensimmäistä kertaa sekä sieniä, että risottoa. Woooaaaaah! Hyvin selvisin. Sanoisin, että jopa erinomaisesti. Koska lopputulos oli niin supermaukas, ettei syömistä voinut lopettaa, vaikka vatsa huusi jo kolmatta kertaa hoosiannaa.

No okei, ehkä mä ihan vähän taas huijasin. Sillä ei tämä ollut aivan ensimmäinen kerta kun sieniä ja risottoa Paleokeittiön pannulla nähtiin.

Harjoittelin nimittäin viikkoa aiemmin melkein vastaavaa kantarelleilla ja valkoviinillä. Erinomaista tuli siitäkin, mutta ajattelin tämän pekonilla ja punaviinillä täydennetyn version sopivan paremmin näille syksyisille keleille. Ja jo nurkan takana odottaville talvipakkasille.

Pekonilla täydennetty punaviini-sienirisotto on lohturuokaa parhaimmillaan – tuhtia, täyttävää, kermaisen täyteläistä ja täynnä makua.

Energiaakin vähän enemmän. Näitä kaikkia ihminen talvikaudella kaipaa. Minä kaipaan. Kehon ympärille vaivihkaa kietoutuvaa ”talviturkkia”, joka on taas kevään kynnyksellä karistettava yltä. Ne muutamat talvi-ilojen kilot.

Täytyy myöntää, että nyt tuntuu todella hullulta, että olen sekä sieniä, että risottoa parhaani mukaan tähän asti vältellyt. Sienien osalta takana on parin vuoden opettelujakso, joka on vihdoin kantanut hedelmää.

Sienet eivät enää pelota. Eivätkä maistu tai tunnu suussa pahalta.

Risoton välttely liittyy aika pitkälti jo kymmenisen vuotta vallalla olleeseen ravintoideologiaani. Riisi on kyllä hyvä gluteeniton vaihtoehto, mutta paleota se ei ole. Ainakaan risoton mittakaavassa. Riisikakku silloin tällöin on vielä ruokaraameihini mahtunut.

Toisaalta olen kyllä AEP eli aikaan ennen paleota oman riisiannokseni syönyt – kuiva riisi, kananrinnat ja rasvaton jauheliha tulivat kymmenessä vuodessa tutuiksi. Liian tutuiksi – parsakaalin, rahkan ja ananaksen rinnalla. Koska kehonrakennus.

Ajan myötä – terveysongelmien väistyttyä ja ammatinkin vaihduttua on satunnainen risotto löytänyt tiensä emännän lautaselle.

Risottohan on äärettömän hyvää. Ja niin lohdullista. Mutta ei keho siitä vieläkään säännöllisemmin syötynä tykkää. Olen syönyt, jos tarjottu on, mutta en itse risoton keittoon ole alkanut.

Jostain syystä olen ollut myös uskossa, että risoton valmistaminen on ihan hirveän vaikeaa ja työlästä. Ei se ollut.

Tuoreiden kantarellien osalta tämä resepti tulee auttamattomasti liian myöhään. Ehkä joku fiksu on kuitenkin säilönyt kantarelleja. Ja jos ei ole, niin jotain muuta sientä vaan kehiin. Tällä sienikokemuksella on vaikea sanoa, mutta veikkaan villisti metsäsienien olevan parhaita. Herkkusienikin käynee…?

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Helppo kesäkurpitsahöystö halloumin kanssa – Nopea kesälounas (G, V opt.)

Published by

Sitruunankuorella ja tillillä maustettu kesäkurpitsapaistos on helppoa ja herkullista arkiruokaa. Syö sellaisenaan, käytä lisukkeena tai nostele paistetun halloumin kanssa kevyelle rucolapedille kera sitruunaisen ja tillisen jogurttikastikkeen.

Iskihän se sieltä – kesäkurpitsainnostus! Hieman aloin jo huolestumaan kun ei pitkulaista kurpitsaa alkanut emännän keittiöön kuulumaan. Nyt kuuluu. On jo parisen viikkoa kurkun oloinen kurpitsa lautasella viihtynyt – niin kuutioituna, viipaloituna kuin suikaleiksi veisteltynäkin.

Kyllä, olen mitä suurimmassa määrin kausi-ihminen. Kun jokin ruoka inspiroi, niin sitä syödään – useampi päivä, jopa pari viikkoa peräjälkeen. Kunnes uusi inspis iskee – tai kyllästyminen pakottaa inspiroitumaan jostain muusta.

Viehättävät kesäkurpitsankukat ovat elokuun edetessä muuttuneet hiljalleen lautasella tutummiksi pötkylöiksi. Kukatkin ovat täytettyinä ja friteerattuina tai öljyssä paistettuina herkkua. Siihen puuhaan ei ole emäntä vielä ryhtynyt – ehkä ensi kesänä?

Kuvat naapurin pellolta.

Olen laiska ruoanlaittaja. Se ei liene yllätys kenellekään.

Käytännössä laiskuus ilmenee nopeina ja helppoina kokkausina. Usein myös sen verran isoina määrinä, että vähintään kolmeksi päiväksi piisaa. Paitsi jos on nopeaakin nopeampaa. Tai maku tai rakenne säilytyksestä sekä mahdollisesta seuraavan päivän lämmityksestä kovasti kärsii.

Kesäkurpitsahöystöä ei kannata säilöä. Jogurttikastiketta sen sijaan kannattaa sekoittella isompi satsi säilöön.

Laiskuus yhdistettynä nautiskelijaan ei ole helppo yhtälö – aina. Useimmiten se kuitenkin on. Pienellä vaivalla ja muutamalla makua muokkaavalla raaka-aineella terveempikin ruokakokemus paranee potenssiin sata.

Matka tähän pisteeseen on ollut pitkä – ja tarina toinen. Mielenkiinnolla kuitenkin odottelen, mihin vuodet tulevat kehitystä vievät. Paluuta pelkkien makroravinteiden tuijotteluun tuskin on.

Alustus pitkä, asia seuraava.

Keäskurpitsa on monipuolinen, helppo ja herkullinen kasvis. Kelpaa raakana tai monin eri tavoin kypsennettynä. Kaipaa usein kohtuullisen reippaasti suolaa. Jotta maistuu – joltain. Mielellään mukaan myös jotain yrttiä ja muuta maustetta.

Pikainen tillillä ja sitruunankuorella maustettu kesäkurpitsahöystö passaa lämpimään salaattiin halloumin heilaksi – tai lisukkeeksi.

Vaikka vaalean kalan kanssa. Yksinkertaista ja yksinkertaisesti hyvää.

Katso myös nämä nopeat kesäkurpitsaohjeet!

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Fenkoliset kesäperunat savulohella & raikas fenkolisalaatti (G, M)

Published by

Mausta uudet perunat tillillä ja paahdetuilla fenkolinsiemenillä. Kyytipojaksi savulohta kera sitruunaisen jogurttikastikkeen. Lisukkeeksi vielä raikas fenkoli-kurkkusalaatti ja lautasella lepää pala parhainta Suomen kesää – parissa vartissa.

Keskikesä oli ja meni, mutta kotimainen kesäperuna on yhä ajankohtainen. Itse asiassa perunan pääsato, jota kaiketi varastopotuksikin kutsutaan, korjataan vasta joskus syys-lokakuun tienoilla. Uutta perunaa siis piisaa vielä, vaikka varhaisperunan huippukausi lienee jo menneen kesän naatteja.

Kyllä, jostain syystä tunnen tarvetta perustella perunoiden nostamista esiin elokuussa. Koska kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ennen juhannusta pitäisi.

Harmittaa, että vuoden parhaisiin pottuihin panostetaan eniten ennen kuin ne ovat parhaimmillaan.

Sama pätee moneen muuhunkin sesonkikasvikseen, jotka vuosi vuodelta ilmestyvät markettien HeVi -laareihin aina vaan aiempaa aikaisemmin. Koska kiire. Myydä, tuottaa ja tuoda kuraa – keinovalon alta tai merten takaa.

Perinteinen peruna muodossa jos monessa viihtyy suomalaisen lautasella. Paleokeittiössä pottua ei paljoa näy. Keitän perunat keskimäärin kolme kertaa kesässä. Sillä pärjään – loppuvuoden.

En syrji siksi, että en perunasta pitäisi – minä pidän, keho ei.

Peruna-aterian jälkeen joutuu emäntä pistämään tunniksi tai pariksi pötkölleen. Jos aivotoiminta ei nyt aivan lakkaa, niin hidastuu huomattavasti. Vaikka varhaisperuna ei ihan yhtä hyvin väsytä kuin varastoitu.

Kesän 2020 kuuminta hottia ovat olleet hölsky- tai hyrskyperunat. Testasin – ei emännän kappa pottua.

Paahdetuilla fenkolinsiemenillä maustetut perunat pesivät hölskytetyt mennen tullen.

Kyytipojaksi fenkoliperunoille vielä siivu savukalaa sitruunaisella jogurttikastikkeella sekä raikasta fenkoli-kurkkusalaattia – niin ikään Food Market Herkun sekä ravintola Palacen huippukokki Eero Vottosen kesäreseptien innoittamana.

Maukas kesäateria oli parissa vartissa valmista.

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Elokuussa poimitaan herukoita & kokataan kantarelleja

Published by

Loppukesää viedään ja elokuuta elellään jo. Mitähän korjuukauden terveempää ruokaa sitä lautaselle laittaisi?

Moni heinäkuun herkku on erinomaista elokuussa edelleen, mutta monta uutta raaka-ainettakin Paleokeittiön sesonkiresepteihin mukaan mahtuu.

Loppukesän ehkä eniten odotettua metsien keltaista kultaa lienevät monikäyttöiset kantarellit. Menevät melkein sellaisenaan, mutta ainakin keittoon, salaattiin, risottoon sekä munakkaaseen.

Marjoista mustikkapiirakan rinnalle kypsyvät kaikenväriset herukat. Joista muuten syntyy aivan mahdottoman maukasta vispipuuroa – gluteenittomasti.

Kukkakaali vaihtuu Paleokeittiössä parsakaaliin.

Kesäkurpitsasato sen sijaan jatkaa yhä – kotimaisena.

Ravinteikas lehti- eli varsiselleri alkaa olla parhaimmillaan – helppo sujauttaa keittoon tai pirtelöön, mutta mahtuu myös salaattiin.

Kasviskuvioon mukaan marssivat myös pari emännän lempparia – rapsakan mehukas kyssäkaali sekä hienostuneen herkän aromin omaava fenkoli. Molemmat maistuvat sekä tuoreeltaan että kypsennettynä.

Paleokeittiön sesonkireseptit - Elokuu

Poimi Paleokeittiön elähdyttävimmät elokuun reseptit!

Selaa koko lista tai oikaise pikalinkkien avulla suoraan oman lempiraaka-aineesi pariin.

Fenkoli

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Kyssäkaali

Parsakaali

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Lehtiselleri

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Kesäkurpitsa

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Kantarelli

Puna- ja mustaherukka

Mustikka

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Erinomaisen herkullista elokuuta Sinulle!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!

Raikas fenkoli-savulohisalaatti vuohenjuustolla – Maukkainta ikinä koskaan!

Published by

Parisen viikkoa sitten tuli tekaistua valehtelematta paras salaatti ikinä koskaan – missään. Väitän, etten edes parhaimmissa ravintoloissa ole vastaavaa salaatillista makunautintoa kokenut.

Tosin tämän(kin) annoksen takaa löytyy timanttinen ruoka- ja ravintola-alan ammattilainen, jo Itämaisen kukkakaalisalaatin yhteydessä hehkuttamani ravintola- ja telkkukokki Yotam Ottolenghi.

Kaikki kunnia makujen sopuisasti sointuvasta sonaatista kuuluu hänelle.

Raikkaan fenkoli-savulohisalaatin rakennuspalikoiksi riittävät huolella valitut perusraaka-aineet, joiden hankinta luonnistuu perusruoankeräysreissulla.

Rakennustyö on nopeaa ja helppoa – ei tarvitse olla kummoinenkaan kokki, jotta annoksen saa aikaiseksi.

Maun lisäksi salaatissa parasta on yksinkertaisuus – yksikätinen tai yksisarvinenkin tästä selviytyisi.

Mitään erikoistyökalujakaan ei tarvita – vihannesmandoliini on kätevä, mutta veitsellä, pikku kattilalla ja sopivalla sekoituskulholla pärjää. Ehkä raastinkin on hyvä omistaa.

Oikaista ei kuitenkaan kannata – jos tasapainoiseen kokonaisuuteen tähtää.

Vaikka ruoanlaitossa spontaani säveltäminen on sallittua ja omaan makuun sovittaminen toivottua, niin salaisuus piilee detaljeissa – paahdettuja fenkolinsiemeniä tai raastettua sitruunankuorta ei vuohenjuustosta sovi ”unohtaa”.

Fenkolisalaatin pääosassa loistaa luonnollisesti aromaattinen salaattifenkoli, jonka anismaista makua sen siemenet sekä silputtu tilli komppaavat kivasti.

Yhä fenkolia tulee käytettyä aivan liian harvoin, vaikka suureksi fenkolifaniksi julistaudunkin. Nyt olen asian tiimoilta kunnostautunut – toinen helppo fenkoliohje odottaa oikolukua.

Sitruuna fenkolin kaverina korostaa kokonaisuuden raikkautta. Raikkauden vastapainona rasvaista kalaa sekä myöskin kohtuullisen rasvapitoisuuden omaavaa ja annokseen savulohen ohella suolaisuutta tuovaa vuohenjuustoa.

Viimeistelyyn vielä makeita herneitä, rouskuvia herneenversoja sekä kevyesti murskattua rosépippuria. Aistillinen taivasmatka odottaa – reilussa puolessa tunnissa.

Testaa, niin tiedät. Vaikka et fenkolin ylin ystävä olisikaan – etenkin jos et fenkolin frendi ole. Ehkä tämä on se ohje, joka saa makunystyrät kaakkoon ja fenkolille uuden kaiffarin.

FENKOLI-SAVULOHISALAATTI VUOHENJUUSTOLLA

2-4 annosta pääruokana tai alkusalaattina

  • 1 isohko tai pari pienempää fenkolia ohueksi siivutettuna
  • kourallinen tilliä rouheasti silputtuna
  • 2-3 rkl sitruunamehua
  • ~3 rkl oliiviöljyä
  • ½ tl suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  • 1 pötkö (200 g) vuohenjuustoa ”kuorittuna”
  • 1 tl fenkolinsiemeniä kevyesti paahdettuna ja murskattuna
  • reilu ½ tl raastettua sitruunankuorta
  • 250 g savulohifileetä
  • herneenversoja
  • 100 g pakasteherneitä
  • oliiviöljyä ja kevyesti murskattua roseepippuria viimeistelyyn
  1. Siivuta fenkoli sopivaan sekoituskulhoon ohuiksi siivuiksi veitsellä tai mandoliinilla. Lisää rouheasti silputtu tilli, sitruunamehu ja oliiviöljy. Sekoita. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella. Sekoita vielä hyvin, peitä kulho ja jätä jääkaappiin marinoitumaan 30-60 minuutiksi.
  2. Paahda fenkolinsiemenet kevyesti keskilämmöllä, kuivalla pannulla. Murskaa morttelissa tai lusikalla leikkuulautaa vasten painellen.
  3. Leikkaa jääkaappikylmästä vuohenjuustopötköstä pois ”kuoret”. ”Revi” käsin kulhoon sopiviksi suupaloiksi. Lisää paahdetut fenkolinsiemenet sekä sitruunankuoriraaste. Pyörittele käsin niin, että mausteet tarttuvat vuohenjuustopalojen pintaan. Peitä ja laita jääkaappiin odottelemaan annoksen kasaamista.
  4. Lisää pakasteherneet kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. Keitä pikaisesti, noin minuutti riittää. Valuta herneet, huutele kylmässä vedessä ja jätä kylmään veteen. Valuta ennen annokseen lisäämistä.
  5. Kokoa annos / annokset. Lisää herneenversot fenkolikulhoon ja pyöräytä pikaisesti niin, että öljyyntyvät. Tee marinoidusta fenkolista ja herneenversoista peti lautaselle. Lisää lohi, vuohenjuusto ja herneet. Viimeistele oliiviöljyllä ja roseepippurilla.
  6. Nostele suuhun ja nauti!

Loistokkaita salaattihetkiä loppukesään!

Paleokeittiö - Terveempää ruokaa hyvällä maulla

Seurustellaan somessa!